Tästä lähdettiin. Kuten syksyisin varmaan suurin-ko osa Suomemme maan naisväestöstä...

   Marjojen keruussa sukumme mökillä, tuolla jossain kaukana... Sielä kasvaa puna- ja mustaviinimarjoja sekä karviaisia. Mustamarja-aronian (muistaakseni se oli se eikä joku muu marjanen) ison ison puun suojasimme samalla reissulla räksien joukkohyökkäyksiltä. Antaa niihin marjoin viel kypsyä...

 

2014.8.16.%20mustaviinimarjojen%20poimin

Mustaviinimarjat. Marjoja joista en pidä. En ole oppinut syömään näitä suoraan puskista. Maku on miusta kaikkee muuta kuin hyvä. Yäk! Mutta niin vaine syssy syssyn jälkeen miekin niitä poimin. Jos ei muuta niin mummolle joka sit mehustaa niistä muihin marjoin kera suvullemme mehua ain vuodeksi etiä päin. Tosin silloin tällöin (kuten nytkin) otan osan näist marjoista itelleni ja teen niistä jotain...

 

2014.8.16.%20mustaviinimarjojen%20poimin

Karviksia. Jam! Herkkuin herkku - vahi herrain herkku? Mutta miunkin suuni alkaa loppasee ku näitä kypsinä saan. Olkoon marjanen sitten valkoinen karvis tahi punainen. Yhtä hyviä molemmat. Syksy syksyn jälkeen mie olen "saanut" itelleni pääasiallisen sadon mökkimme karviksista. Ja syssy syssyn jälkeen mie olen hillonut niitä. Ja hilloistani sit antanut muille sukuuni...

 

16.8.-14.%20hillot%20%281%29-normal.jpg

Täsä kiehuu ja porisee karvikset.

 

16.8.-14.%20hillot%20%283%29-normal.jpg

Tässä on valmista mustaviinihyytelöä kellarini vimosessa, pimeässä nurkassansa "tekeytymässä" ja säilössä pohjolan kylmän ja lumisen talven ajaksi.

 

16.8.-14.%20hillot%20%282%29-normal.jpg

Ja täsä karvishyytelöä.

 

   Olen omistanut jo vuosikymmeniä kaksi sellaista puun väristä, lakattua laatikkopenkkiä.

   Toinen on ollut nyt jo vuosia tyttäreni omistuksessa ja tää toinen poloinen... se on reissannut nuorisoni Aku Ankkoja masunsa pullollansa väliä kotimme-mökkimme-kotimme. Nyt kesän tienoolla tyhjensin sen mahasen (suolistin?) mökillemme ja kuljetin vävyni-miun avustuksella omaan kotiini, majaani matalaan. Tarkoituksenani oli että viel mie siitä jottain...

No jottainhan mie sainkin siit aikasiksi...

Ensin purin koko laatikoston "pillun päreiksi" (anteeksi ruokoton kielen käyttöni mutta kun tää on vain sanonto joka kuvaa parhaiten tätä operatsuunea!). Kappale kappaleeltaan erottelin pohojan, laidat ja kannen. Lainasin vävyltäni-mun hiomakonehen ja hioin pintoin lakat kokonansa poies. Sitten asettelin ne tuonne varastoni autokatoksen lappeen alle virittelemilleni maalausalustoille - ja sit ei kun hommiin!

 

13.8.-14.%20istuinpenkki-laatikko%20%281

Tästä lähdettiin...

 

13.8.-14.%20istuinpenkki-laatikko%20%282

...tästä jatkettiin...

 

16.8.-14.%20penkkilaatikko%20%282%29-nor

 

16.8.-14.%20penkkilaatikko%20%281%29-nor

...ja tähän tultiin. Valmista tuli. Laatikkoni-miun sai uuden uutuksisen värityksen. Petsauksen, ei siis lakkapintaa laisinkaan.

Petsivärinkin tein itse. Ostin kaupasta (mainos: K-raudasta.) petsausainetta jauheena, sekoittelin sen ohjehen mukkaan vetehen ja sitten olikin valmis koko soppa tää.