Jälleen aamunen anivarhainen takana. Ei Luoja suonut unta mennä yöksi. Kahdesta lähtien "päivystin" kelloa raksuttavaa ja neljättä käydessä periksi annoin.
   Niinpä silloin jo aloitin puuhat uuden päivän tään. Pyykkikone jauhamaan ensimmäistä eräänsä ja pullataikina muhkea kohoamaan kohti sfäärejä. Siinä koneen pyöriessä ja taikinan kupliessa tein muita päivän askareitani kukkien kasteluista ja pyykin silittämisestä lähtien... vuottain Aita Armahan pystyttäjiä kuuluvaksi ja näkyväksi. Tosin kukas se nyt neljän-viiden aikaan toisen tykö töihin tulisi? Kun ajannäyttäjäinen raksuttavainen läheni jo kahdeksatta niin vuottamiseni vaine kasvoi kasvamistaan. Köristin korvaa, katsahdin takatontillein: ei kuulu, ei näy. Missä lieneet? Oli nimittäin toissa ehtoona puhetta että tänään sitten tulevat.

   Kello tikitti, naksutti aikaa. Leivoin pullaset. Ihan perinteiset Korvatillikat vain. En nimittäin ole leiponutkaan niitä vähään aikaan - kaikkee muuta on tullut leipoiltua; rahkapullista lähtien. Tyhjensin ensimmäisen lastin pyykkikoneesta ulos ja latasin toisen. Se vaine kun on näinkin kurja keli ( sataa akkoja helmat korvissa ) niin eipäs sitä pyykkiä tuonne ulos hyyssätäkkään. Kaik pitää kuivatella sisätiloissa omassa suihku/pukuhuoneessa.
   Koneellisen toisen kun olin jo ripustanut ensimmäisen seuraksi roikkumaan niin kurvailivatpa Poijan-Kossi ja hänen apurinsa tontillein. Hyvä. Nyt tapahtuu. Jee! Siinäpä miehet nuo mittailivat ja räknäilivät tulevaa. Tullessansa toivat hiekkalaatikon kehikon ja ottivat ja istuttivat sen sille varattuun koloonsa. Hyvin olivat mittoin mukaan tehneet. Se meni ku sormet sormikkaan sormipaikkoihin. Istu tosi hyvin paikallensa. Vaine hiekkansa viel puuttuvi...
   Keittelin miehille näille kaffeet ja istuttiin sitten toviksi alas nauttimaan kupillisista kuumaa näin kolealla ilmalla. Manasivat miehet kurjaa keliä moista. Surku olla töissä ulkosalla. Tosin samaan syssyyn puhelivat ettei aurinkoisella, lämpimällä, ilmallakaan ole herkkua olla paahteessa hommissa...

WP_20150507_11_16_25_Pro.jpg

   Näin sai Aitani Armaani tänään alunsa. Linjasuoraan laittelivat metallijalkaset tukevat maahan. Sitten mittailivat välit tulevien tolppien ja lähtivät juuri äsken verstaalleen tekemään näiden tolppien väliin tulevat pätkäset. Tekevät ne ns. elementteinä. Kokoavat ja maalaavat verstaalla ja sitten tulevat sekä naksauttavat ne tolppien väliin paikoillensa. That it`s. Kätsää eiks vain!

   Tällä ajalla kun Aita Armastani aloiteltiin mie jatkoin sisäpuuhiain...piirsin mm. tämän korttisen tulevalle äitienpäivälle.

2015.7.5.%20%C3%A4itienp%C3%A4iv%C3%A4%C