... vaan tee kuten mie neuvon.

   Tässä "oivallinen" esimerkki siitä miten ei saisi tehdä...
   Aamun tään autereisen auvettua laittelin mie Siemennäkkäri-taikinaisen valmihiksi ja sitten levitettyäni sen pelleillensä ( tein siis yhdellä kerralla kaksi pellillistä kuten yleensä teen ) lykkäsin uunin lämpimään, ammottavaan kitaan paistumaan :) Mietien siin samalla että kunhan en vain unhoittais niitä tänne... "Mitä mie höräjän?" "Enhän mie niitä ole ennenkään uuniin unhoittanut - pois se miusta... "
   Käänyin ynpäri ja aloin puuhastella tapani mukaan vähän kaikenlaista; aamusmootien teko ja syönti, kukkieni kastelua ja katsantaa läpi et kaik on hyvin niillä... Pyykkiä pyörimään, pedin petausta, Vispipuuro aluilleen, hivenen käsitöitä ja VALOKUVAAMISTA. IHANAA!
   Välleen puuron tuon maukkahan hämmentämistä... eli hellan tykö...
"IIK! Näkkärit uunissa! VIELÄKIN!" "Mitäs se kello näyttää - KARSEETA!" "Ne ovat olleet TUNNIN uunissa!" "Kääk!" "Nyt kyl ovat ainakin "paistuneet"...."
No, näinhän siin sitten kävi: tulos oli tällainen kuin kuvassani näkyvi. Ei hyvä, ei!



   Eikähän siin avittanut enää muu kuin kopata ne "paistuneet!" poies pelleiltänsä ja alkaa "hieroa" uusia näkkärieitä kehiin... Ja nyt sit ihan ajatuksen kera; keskittyin vain niiden paistamiseen ja unhoittaa ( ainakin ) tuo valokuvaaminen aivan kokonansa poies aamuisista touhuistani...