"Pesen astioita,
   keittiön ovi on auki.
Kuumassa vedessä käteni ajattelevat
   oranssisia kahvikuppeja
ja välillä muutakin.
Tänä päivänä aurinko nousi
   ja valaisi kuudennen kerroksen ikkunan,
liikkumatta kuin kerma se lepäsi siinä
      kaukaisen kevään lupauksena.
Minä kiitän siitä.
Käteni liikkuvat lämpimässä vedessä
      valkeiden maljojen pinnalla,
ja äkkiä ylistys puhkeaa sielustain
   keskelle ruudullisia pyyhkeitä ja paistinpannuja
   kuin lumen keekelle sininen Scilla.
Minä kiitän terveistä käsistäni
  joilla napitan kolmet pienet takit,
   silitän tuoksuvan pyykin
   ja kirjoitan sydämeni liikahduksia muistiin.
Minä kiitän terveistä jaloistani
   joilla tanssin lapseni kanssa
   ja kuljen rinnallasi tuntemettomien tähtien alla.
Minä ylistän Auttajaamme, Jumalan Pyhää,
 ja silmissäni on hetken ilon vesi,
   se pesee näkeväksi minun silmäni maljan."
-Rakel Liehu-

   "Lyhyestä virsi kaunis."; täsä kaikki ytimekkäästi ja lyhykäisesti sanottuna mitä mielessäin on liikkunut näinä päivinä - ja tänään kun nuorimmainenkin on nyt sitten jo 21vuotias!
Näin miekin muistelen mennyttä samalla viisiin; iloitsen kaikesta menneestä kera muoskieni ja että olen jaksanut, kyenyt, jne. sen kaiken ihanuuden - seitsemän IHANAA muoskaa miun! Seitsemän AIKUISTA, seitsemän "valmista" ihmistä suuriin maailman tuuliin ja suvantoihin.
   Ihania olette TE KAIKKI RAKKAHAT miun!