Lie joskus aikaisemmin skriivannut, muista en - muttas nyt ainaskin skriivaan aiheesta tästä...
   En ole ihan ikä loppu mie-kään, vaik kuin Mummero jo olenkin, muttas en mahda mitään että korvaani kalskahtaa AINA kun joku ihminen ( kansallisuuteen, uskontoon, kultturiin, rotuun, tms. katsomati ) joka on miuta nuorempi sinuttelee miuta. Olkoon tämä ihminen sitten satunnainen vastaantulija vaikka vaine tietään kysyen johkin paikkaan. Olkoon tämä ihminen sitten ihminen joka on esim. tiskin toisella puolella asiakkaana kun mie itse olen siellä työntekijän ominaisuudessa palvelupuolella. JA vasiten silloin kun mie itse olen asiakkaana ja miuta sitten joku palveluammatissa oleva ihminen tiskin toiselta puolelta sinuttelee!
Kyllä mie sen ymmärrän, ymmärtäisin, kun ja jos tämä toinen on miuta vanhempi - silloin sen voin sulattaa ihan hyvin mutta että tällaiset "keskenkasvuiset", nuoret teinit tahi aikuiset ( lapset joten kuten suvaitsen mutta soinen että hekin oppisivat kohtelijaisuudet vieraita ihmisiä puhutellessan ) sinuttelevat miuta joka olen tällaisissa tilanteissa heitä vanhempi. Ei, ei sitten millään mene miun "nielustain alas".
   Näin siksi että onhan se nyt, hyvänen aika sentään, ihan mukavaa tällaisella teitittely-tavalla osoittaa toiselle ihmiselle kunnioitusta ja siten myöskin tällaisella pienellä, korrektilla tavalla, osoittaa ettei tunne toista viellä niin että olisi sinuttelu linjalla vielä vaihdettu. Ja ettäs kunnioittaa ( onko tässä asiassa siis nimenomaan kunnioittamisesta kyse näin miun kohdalla kun aina lykkään tään sanasen tähän esille? ) itseään iäkkäämpää henkilöä sen verta jotta teitittelee. Ymmärtää täten sen että edessään, puhekumppaninaan, on ihminen joka on tallustellut tällä Telluksella jo kauemmin kuin hän itse ja täten tällä teitittelyllä osoittaa että tajuaa jotta toisella on jo elämänkokemusta sekä -näkemystä enempi kuin tällä nuoremmalla itsellään.
Ymmärrättekö Armaat Lukijain mitä ajan takaa?
   Sinuttelu mielestäin käypi vaine tosi tutuille henkilöille. Miulle ja perheelleni. Miulle ja suvulleni. Sekä kaikille niille ihmisille joiden kera olen Ystävä, Hyvä ja Rakas. Ihmisten kesken jotka ovat tunteneet toisensa jo kauemmin kuin vaine sen pienen hetken siinä palvelutilanteessa tahi kadulla tms. paikassa vastaantullen. Ihmisille jotka ovat ns. sinunkaupat jo tehneet, ovat tuttavia keskenään.
   Liekkö tää kaik juontaneen juurensa siitä kun silloin aikoinaan kun mie kävin koulua niin silloin opetettiin koulussa että kaikia niitä ihmisiä joita palvelet, joita vastaan tulee, ja jotka huomaat itseäsi vanhemmiksi niin heitä AINA teititellään! Ja jos et tiedä onko hän itseäsi vanhempi niin sitten "ei vara venettä kaada" jos vaikkas häntäkin teitittelet. Sillä paree niin päin kuin se että sitten vahingossa sinuttelet ja osottautuukin josain vaiheessa että hän olikin siuta vanhempi!
    Eikö enää tällaista opeteta kouluissa - vasiten palveluammatteihin tähtäävissä opiskeluissa? Vahi onkoo tämä JO vanhanaikaista? Olenko joku "muinaisjäänne" tällä saralla?
    Kyllä aikakin miun mieltäin lämmittää suunnattomasti silloin kun joku nuorempi ( tahi ikäisenikin ) ihminen teitittelee miuta. Tuntuu että tämä toinen ihminen on tajunut että emme ole tuttuja keskenämme. Emme ole sinun-kauppoja tehneet. Ja että hän ottaa ihan tosissaan sen hetkisen palvelutilanteensa ( ei siis ole tarkoitus että joku olisi miun PALVELIJA vaan puhun PALVELUtilanteesta ), sen että hän on asiakaspalvelija ja minä olen sitten se asiakas - tahi sit se ventovieras siellä jossakin kadun päällä, ohimenevä "tuttavuus".
Samaten kuin tuntuu itsestäni mukavalta kun muistan ja tajuan itsekkin jota-kuta itseäni iäkkäämpää ihmistä teititellä. Se lisää kummasti itselleni sitä tunnetta että kunnioitan hänen ikänsä mukana tuomaa viisautta, elämän kokemusta ja "huomattavasti" miuta enemmän tätä elämän kulkua nähneen ihmisen olemassa oloa.
Ihan hirveältä tuntuisi vaikkas 20-30 vuotta miuta vanhempaa ihmistä sinutella! Sehän olisi kuin mie en ottaisi häntä ollenkaan huomioon. Hän olisi miulle kuin kuka tahansa ohitse menevä ( sormieni lävitse "valuva" ) tuiki tuntematon henkilö jolla ei ole mitään väliä: "Kuhan saan taasen tämän palvelutilanteen, ja tuon asiakkaan tiskin tuolta puolle, äkkiä poies niin sitten pääsen taasen... vaik räpläämään jotahin kännykkää"; - näin kun ja jos nykypäivän nuorisoa siteeraisin...
   Elikkäs HUOMAA se toinen ihminen yksilönä, persoonana, ja kunnioita häntä - teitittele, kiitos.