Aika-Rauta kertoo aamun olevan jo kolme tunteroista jälkeen puolen yön. Väsyttää niin penteleesti että, mutta Uni-Jukka ei vaine hiekkaansa heittele ja päästä Höyhensaarelle vierailulle. Yritin, yritin toen teolla kaksi ja puoli tuntia maanitella unta tulevaksi tyköni mutta kun ei, ni ei sitten. Usottava se vaine on.
Täsä tänä pänä pitis olla eräässä seminaarissa mukana yleisön seassa kuuntelijana mutta meneppäs sinne näin simmut ristissä! Eiväthän se siin vaiheessa enää aukikaan pysy, ainakaan jos niin kuin pitisi pitää tarkoituksella auki! ( Saa tiedä misä vaiheessa päivää tulee toppi, milloin uni tykönsä kutsuvi? ) Enkäähän mie siellä sit edes siin aiheessakaan pysyisi mukana näin vähä unisena - tai no, siis unettomana. Pitishän siitä, hyvänen aika sentääs, jotahin luennon aiheesta tajutakkin ja itsellein muistiinkin jäädä sillä miksikäs muuten sellaiseen edes osallistua?
Laitoinkin jo viestiä ( sori näin yön aikaan! ) yhdelle vetäjistä "armoa anoen" kun ei vaine tää elämä aina ole reilua unen saanin kanssa.
   Ei sen puoleen ei se ole muutoinkaan reilua sillä tuo oikia olkapääni vihoittelee sen viimoisen päälle täl haavaa. Jumpata olen yrittänyt päivittäin mut kun tuntuu ettäs se vaine siitään entistään äityy... Venytellytkin olen...
Varmaan "nokkiinsa" otti nyt siitä kun nuo akkunain vosekin kaikki lävitse täsä. Siinä kun on jatkuvaa rättien vääntöä, pyyhkimistä ja ah, niin ihanissa asennoissa kaik tuo kun välleen kurottelin tuonne 230cm korkeuteen ja sitten taasen lattianrajaan noin 40cm "syvyyteen". Ei siin paljon ergonomiasta tietänyt vaik kuin yritinkin laskeutua polvillein ja sit taasen kivuta tikasportaita pitkin ylemmäski työtäin tuota helpottaiksein.
Muttas ompaas nytten taasen puhtahat, "kiiltävät" ja lävitse näkyvät akkunat! Aah!
   Funtsin, mietin taasen tuota työtäin tehdessäin että mitenkä se onkaan muiden akkunat? ( Niin kuin nuo nyt miulle mitenkään kuuluisivat? ) 
Täsä Kulmakunnassa josa ns. näen kaikkien naapurieni tekemiset tahi tekemättä jättämiset vaik en heitä vahtaakkaan mitenkään ( vanhan tavan mukaan ns. sisäpiha-mallinen rakennustapa taloilla näillä ), ei ole viel tähän asti sattunut kuuna kunnaan "vastaan tulemaan" toisten akkunoihin pesua, ja enkää nyt usko ettäs KAIKKI he voisivat tään homman tehdä ilman ettäs se nyt näkyisi edes jollakin tehtynä miunkin simmuin auki ollessa sillä onhan meitä täsä nyt 16 eri asumusta ja siellä sit joissain boxissaan useampikin ihminen jok´ tätäkin hommaa vois jollain aikaa tehdä. Ja kun nytkin tuossa akkunoitain vosekkiessain tuolla ulkokarmeissa roikkuessain ( todellakin roikkuessain kun ovat sen verta korkiat akkunat ja jollahin tapaa pitää ne ulkopuoleltakin saada pestyä niin parhaaksi tavaksi olen katsonut "roikkua" toisella kädelläin pokista kiinni ja sit toisella kädellä pyyhkiä ulkopintojaan puhtahaksi; minkäs teet kun olet varreltasi näinkin lyhykäinen tynkä! ) katsastin esim. lähi-naapureideni akkunoit kera niiden roiskesuojapeltensä, niin aivan mustia nuo näyttävät olevan! Ei niitä ole varmaan ns. konsa nykäistykkään...
Näinpää sit kysynkin ettäs eivätkö ihmiset nykyään pese akkunoitaan. Ja sitten seuraavaksi: miksi eivät?
Ei vaine miun pirtaan käy että akkunat pietään jatkuvaan likaisina! Ei sit milläskänä. Eiköö tuo ole karseeta katsella likaisien lasien lävitse? Eiköö se häiritse ihmisiä että ne ovat jatkuvaan likaiset, sadevesien valumien raidoittamat ja kärpästen kakkaa täynänsä? Kenties hämähäkkien seittien "sulostuttamatkin"?
Vahi onko että ihmiset ovat vaine laiskoja? Ymmärrän jos joku vanhempi ihminen ei enää voi, jaksa, tms. omia akkunoitaan vosekkia muttas ettäs kaik nuoremmat? Tietty töissä käyvät eivät kerkiä - nykyaikana... muttas onahan tuota ennenkin kerttty töissä käyntien ohessa akkunatkin pestä? Jotenka mikä se on se syy nykyaikana ettei esim. ikkunoita pestä? ( Kuten myöskin niitä mattoja käytetä ulkona tuulettumassa... josta olen myöskin täällä purnannut...? )
   Ja näin kun nyt olen päässyt purnauksen alkuun niin antaapas mennä vaine...
   Miksi, oi miksi, Ökkö-Mönkiäisiä oli tullut kukkiini nuihin ( jotka käytin samoin tein suihkusa pesulla kun vosekin akkunain, ja siin sit samalla hokasin tällaisen "invaasion" tapahtuneen )?
Nostimma nytten käsiäin ylös ja antauduin: en enää torju niitä asiaan kuuluvilla torjuntapuikoilla vaan ihan suosiolla "ulkoistin" kukkasistain näistä muutamia kipaleita - snif.
Nytten sitten pitää vaine alkaa ajattelemaan ettäs mitenkäs nytten asettelen nää loput kukkasein akkunallein? Kun onhan siin nyt, hyvänen aika sentäs, muutaman kukkasen "mentävä aukko" jäljellä! Tahi - hei muuten: nythän sit voisikin hankkia uusia kukkasia! Eikös vaine? On niin kuin oikein "syy" miksi "pitää" ostaa uusia kukkasia?
Täsä "tällä välin" kunne saan kukkain nämä pesusta palaavat akkunallein takaisin, on tää tupani miun kuin paraskin puutarha tahi puutarhamyymälä kun kukkaset jotka tavallaan ovat roikkuneet tuolta kattorajasta amppleistaan, ovatkin nyt kaikkien muiden kukkain ohessa ns. lattianrajassa. Pöydillä, tuoleilla - mikä misäkin. Tupanen tää on vähän kuin "vinksin vonksi, ainakin heikun keikun", jne..
   Mitenkähän se on mökkimme tuo "vinksin vonksin", kun en ole siellä toviin kerennyt nyt käväisemään? Ei sillä että olettaisin että se toillaan olisi mitenkään vinksin vonksin muttas aatoksissain vaine ajattelen ettäs mitähän sinne kuuluu? Onkoo kevät jo kuin pitkällä siellä? Joko pihaansa asti pääsisi ajamaan? Kukkivatko kevään ensi kukkaset jo siellä äitimme perennapenkeissä? Olisiko valokuvattavaa...?
Voi kumpa pääsisin pian käymään siellä, olisi aikaa sen verta...
    Aikaa tuota raksuttavaista: tunteroinen täsä nyt on mennyt tätä tekstiäin nakuttaissa. Jokohan tuo uni tulla tupsuttas tyköni? Ainakin tuntuu että tarvista olisi jo...
Pikku hiljaa jos kopaseisin, yrittäisin simmuin sulkia. Jospaa se "armon antaisi" ja unta tarjoisi?
Öitä täl haavaa.