...sanoisi kait Mummero umpihankkessa jos sitä lunta enää olisi olemassa täsä Suomemme maassa. Kuuntelin tänään Töissä rativosta että nyt on juurikin tänään ( vahi oliko se eilennä ) Suomi julistettu kesään kun josakin pohjoisen paikkakunnalla ei ole enää lumenmittauspisteellä olleskana lunta!? Että kesässä kait sitä sitten ollaan ihan koko maassamme. Sillä ei tätä voi enää kevääksikään tituleerata kun on sen verta paljon ja pitkään näitä hienoja, helteisiä kelejä paikallansa pidellyt. Tosin alkaa pikku hiljaa tuntumaan jotta voishan se tuo Ukko-Ylimmäinen välleen muistaa jokusella sadekuurollakin meitä Maan Matosia jottei ihan maat ja mannut kärventyisi kokonansa....
   Aikas kauaksi harhauduin ajatuksestain taasen; tarkoitin alkujaan että on täsä ollut sen verta paljon hapengiä ettei ole paljon joutanut asioita suuntaan tahi toiseen funtsimaan saati sitten tänne ylös nakuttelemaan mitään. Olen vaine mennyt "tukka putkella" etukenossa kuin konsaan mummo siin lumikinoksessa; mennään eikä meinata vaine.


32169885_1929792503720813_87788151075105

   Täsä "lepää" eräs miun lähi aikojeni saalis.
Tätä paikallista antilooppia mie metsästin täsä useamman kuukauden ajan kunne se sit eräänä kauniina päivänä sattu autoni eteen loikkaamaan ja olikin sit yks´ kaks´  yllättäin "kaput".
   Todellisuudessa kävin kattelemassa täsä eräässä paikallisessa liikkeessä useamman kuukauden ajan. Ihastelin, katselin hintaansa kauhiaa. Tuumailin, tingin, ja sitten yks kaunis päivä ostimma omaksein.
   Nyt tämä "metsästyssaalis" sitten seistä töpöttävi tuolla kyökkini seinällä sen sinne ripustettuani.
Olen kyl ajatellut, tuumaillut, jotta jos täsä viel joskus värittäisin jollahin kynillä tahi maalilla nuita kuvioitaan pinnastansa... väreillä... mustaa.... punaista.... Saa tiijä mitä tulee vahi tuleeko mitään, joskus.


32387213_1932343436799053_55405425753052

   Tällaisen ihanuuden sain yhdeltä siksoltain äitienpäivänä lahjaksi.
   Pidin tätä tuvassain yönseudun ja annoin asian "hautua" mielessäin kunne aamun valjetessa sitten olin tehnä päätöksen ettäs ensin hion pintansa puhtahaksi rikkoin siten pintansa vastaanottavaiseksi uudelle maalille.
Maaliksi tälle mietin ekas-teks mustaa väriä mutta tästä olisi sillon tullut liian synkiä. Näimpää sitten otimma tällaisen punaisen sävyn käsittelyyn. Tämä nyt sattui olemaan vain se ns. ensimmäinen värillinen väri mitä miul entisistä maaleistani jäminä oli - muiden ollessa se musta, ja sit valkia.
Eiks vaine tullut ihan pirtsakka? Miusta ainakin on väriyhdistelmänä mitä parhain vaik näin "vahingossa" väri-pariksi tulivatkin.

32565899_1933386383361425_29566919637236



2018.5.12.%20Tytt%C3%A4rien%20kanssa%20I

   Kesä jarpaat. Mummeron tämän ja muoskain mukelon.
   Tämän "kesän" yssi ihanainen päivä oli kun saavuin kotia yöjalasta ja kävin kappaamassa muoskain mukelot miun mukaani mennen hummailemaan heidän kera läheisen isomman cityn leikkipuistoon, torille näksille ja sitten viel tunteroiseksi-kahdeksi paikalliselle uimarannalle.
   Oli siel rannalla aikas lailla vettä "väkevää"; oli vesiraja noussut aikas paljon maalle päin. Mutta eipäs vaine haitannut näitä pieniä pirpanoita moinen jutska vaan he siellä sannalla ja vedessäkin touhusivat ihan "mennen, tullen ja palatessa".
Ei tuntunut olevan kylmää vettä enää olleskana. Ovathan he nytten täsä jo muutamia kertoja muulloinkin tuumanneet miun kuulteni miulle kun yssissä on oltu ettäs mummo uimaan....  Tuntuu vaine näin vanhempana ihmisenä jo ollessa että tokkopa tuo nyt viel uinti-lämmä on? Vahi onkoo se?


32555228_1935185703181493_93550316909232

   Työ-"urani" alkoi sitten taasen täsä päivänä muutamana. Siellä touhua on ollut jo monen moista. Ei ole tarvinnut miettiä mitä tekisi vahi ei mitään - sielläkän. On ollut yssin oloa ja touhuamista kuin myös jo asiakkaiden palvelemista ja heille tarjoilemista.
   Täsä kuvanen tään kesän ensimmäisestä leipomuksestani ja paistostani.
Voi että olinpas mie ylpiä kun tämän tein! Ja ONNENI kukkuloilla kun pääsin JO leipomaan ensimmäistä kertaa Töissäni! Kyl tuntu hyvältä. Kuljin rintain rottingilla ja leijuin sen seittemännessä taivaassa tästä yhdestä ainuusta piiraasta joita olen tehnä muina Työ-rupeaminani sen millona kipaletta ja tulen varmaan tänäkin kesänä viel tekemään. Muttas kun tämä nyt vaine oli SE ensimmäinen kipale! Wau!


32664344_1935505843149479_91425838995855

   Onnellinen Mummero - on tään kuvan aihe.
   Oli päivä muutamainen ettäs käväisin Töitteni jälkeen Jyrän alla. Jyrän alla joka loineh lausumahan että taidan olla aikas hyvässä latingissa par´ aikaa kun en oikein älähdä suuntaan tahi toiseen vaik hän kuin miuta "vispasi" suuntaan tahi toiseen!
Kuvitella ettäs siis mie? Miun kehoni voi olla tällaisessa kunnossa EDES joskus! Ei ahista, ei kierrä eikää hierrä - wau!
Jyräni miun venytti, vanutti. Hieroi, "moukaroi" - venytti ja vanutti ( varmaan taasen useamman senttisen pitemmäksi kuin mitä sinne mentyäni olin....? ) suuntaan jos toiseenkin muttas hyvältä tuntui. Ihanata oli. Sellaista lisää - kiiitos.


32679030_1934925429874187_35635424529146

   Erään Työ-aamuni menomatkani tunnelmia.
  Mietoksissain ajatuksia kuin sitä voikaa ihminen olla onnellinen näin aamu tuimaan yssin Töilleen käppäilessä. Ei ristinsielua misään - vain mie ja miun ajatuksein mukanain kun tallustelen kohti määränpäätäin ( jälkeen aamu viiden ).
Aamun autereen Aurinko Armas valaisee tietäin kohti "kaukaisuutta", lintuset lurittelevat aamuvirsiään. Tuuli tuo tuittupäinen vaijennut on yön aikana - tuskin henkäystäkään tuntuu. Maat ja mannut viherävät jo uutta kasvua pinnallensa puskien. Puut kasvattelevat hiirenkorviaan lehtivihreänsä kera. Aamun kosteus häilyy pinnalla nurmikon sen siitä kohta häipyessä edestä avautuvan päivän lämpimän ja helteisen.
Voikoo ihmisen enää enempää itselleen toivoa; kaik on hyvin ja kohillaan. Tää Telluskin paikallansa....


32779363_1937472529619477_42079334860083

   Käväisin valokuvamassa erään keikan....
   Edellisen valokuvannäyttelyni tiimoilta olimme sopineet erään henkilön kera että kävisin heillä pihapiirissään kuvaamassa heidän vanhoja rakennuksia kunne SE aika tulee.
SE-aika oli sitten nytten mennä viikolla erään päivän ehtoo töitteni jälkeen. Silloin oli tämä luontomme kaunis jo heränyt sillä viisiin että lehtivihriää oli niin puiden lehdissä kuin maassakin ruohonkorsissa, eikää vain paljaita puita ja tylsän-ankiaa, beigen väristä maastoa.
Sain sieltä "matkaani" ihan hyviä kuvia ja hekin saavat aikanaan haltuunsa nämä samat kuvat kunne kerkiän joskus niitä heille kiikuttaa jokunen mökkimatkani meno- tahi tulomatkalla.

   Ylä kuvassa on vilja-aitan ( 1920-luvulla rakennettu ) kaunis, taottu, avain ja alakuvassa hevostallin ( nykyisen autotallin virkaa toimittavan ) 1900-luvun alkupuoliskolla rakennetun ihana ovi.

32873672_1937474706285926_69806334101631


2018.5.18.%20Peltom%C3%A4ki%2C%20Katajam

   Ja täsä kyseisen tilan 1948 rakennettu tuulimylly keskellä kaunista, runsaslukuista ( sen millona kipaletta ) omppu-pompputarhaa.


33067060_1939567186076678_14929526523869

   Kesäkukkasetkin on tullut hankittua...
Paikalliselta puutarhalta käväisin valitsemassa omani ja poimin poies mukaani.
   Siellä näitä kukkasiain valkatessa, kierellessä ja kaarellessa kasvihuoneesta toiseen äkkäsin eräiden -huoneiden väliseltä kaistalta tämän piskuisen Orvokin. Lie jokin aikaisemman kesän Orvikkinen kylvänyt siementä vakoon ja sitten nyt näin uuden kesän ja kasvukauden tullessa se laittaminen ( paneminen ) tulosta tuottaa näinkin kauniilla tavalla.
Kyseessähän on oikeesti paikka josa tämä puutarha pitää ain kevähän tullen Orvokkeja myynnissä aseteltuna mm. tähän paikkaan, tämän asvaltin pinnalle, laatikko laatikon jälkeen, potti potin viereen ja perätysten. Siitä sitten ihmiset käyvät valkkaamassa omansa ja ostamassa ne sieltä poies.


32936072_1939424219424308_21981107639801

   "Ei mennyt kuin Strömsässä."
   Muoskain mukelot nuo kaikkeen ehtivät, kaiken tekevät, kaiken näkevät ja varmaan myöskin taitavat... ovat täsä loineh lausumahan viimeisimpinä käynti kertoinaan tykönäin nyt täsä heltehin aikana ettäs mummo tee jätskiä heille.
   No, miehän tietty aloin tuumasta toimeen ja aloitin ihan ekas´ teks´  t- tupla-i -kerien -crud´n tekemisen.
Raastoin, puristin, yhdistin, keitin - ja pieleen meni. Onneksein olimma ostanut useamman appelsiinin ja isomman kennon kananmunia joten pistin epäonnen-keitoksein mäkeen ja aloitin uuden teon.
Raastoin, puristin, yhdistin, keitin - ja pieleen meni. Onneksein olimma ostanut...
Teimpäs siis jo kolmannen keitoksen ja mikä rasittavinta - sekin PIELEEN meni! Voihan jeeru että otti pattiin! Siis yksi crud! Ihan niin kuin en olisi koskaan aikaisemmin sitä tehnä! Hei, haloo!
   Lannistuneena täsä kaikesta, tai niin, no... tästä epäonnestani... päätimmä antaa periksi ( siis haloo! MIE? Mie joka en tavallaan anna KOSKAAN periksi? ) sekä tehdä sitten suklaatinäksiä täl kertaa.
Joopa, joo, näistä sitten tuli nyt suklaiset, näistä jätski-törpöistä. Muttas epäilempäs vaine ettäs aivan yhtä hyvin nämäkin häviävät aikanaan massuihin piskuisiin kunne vaine "tilaajat" kylään tulevat.


32978834_1939998976033499_54013431705732

   Hetki jälkeen... kun maailmain ylös alaisin keikahti. Hetki jälkeen kun ensimmäiset itkut tirautin ja ennen kun vuolaat virrat irti pääsivät. Hetki aamuna täsä eräänä kun Töihin olimma taasen matkallain.
Nytten ei ollunna tietoa mistään luonnon kauneudesta, ei ihanuudesta vaan vaine hätä kova läheisestäin.
Nyt vietiin Mummeroa tätä taasen kuin viimeistä päivää tunne-skaalalla. On hätä kova syvän alassa, on huoli suunnaton. On ikävä suuri ja loppumaton.