Vaikken nyt varsisaisissa työ-työssä olekkaan niin siltikin se näköjään on meikä Mummerolla sil viisiin jotta jos mie tahdon vapaata jotahin pitää niin siihen on miul mahdollisuus vaine jos mie täältä Humisevaltaharjulta, Majastani Mahtavaisesta, johkin lähden. Joten... se oli sitten tänä pänä se sellainen juttu ettäs aamun ani varhaisen auvettua tiesin jotta nyt, nyt se sitten tapahtuu!
Pakkailin kamani kasaan, kimpsuni-kampsuni mukaani. Keitästin jopa pari kupposellista kaffeetakin termariin mukaani. Notskieväät - tietenkin - mukaan laittelin.
Tyttärein tykö vein tavaroita, asioita, ja siin samalla sit sain heiltä ottaa kuivia, puuliiterissä olleita, klapeja Hepo Hopiani kyytiin jotta on sit kuivat, hyvin "viriävät", puut miulla kunne notskiin tulen piirrän.
Näin touhutessa taittuvi alku matka tämän päiväisen, miun.

2019.1.7.%20Vapaalla%20%281%29.jpg

   Menomatkan, koko menomatkan ajan, sateli pientä, märkää, räntää.
Täsä olen piiiiit-källä suoralla Pöytämäen jälkeen, ennen Kattaalankylää, välissä Lapinlahti-Vianta.


   Perillä, mökillämme.

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2835%29.jpg

   Pihapiiriin saavuttuani, kamani pulkkaani lastattuani ja pihapiiriimme tassuteltuain, hokasin kuin oli viimein Syssyn Viimeinen lehti laskeutunut pinnalle lumihangen.

49739366_326080224902919_498383894744137

   Ensimmäiseksi notski PYSTYYN!
   Voi tätä riemua ja iloa kun tuli tarttuvi klapien kylkeen, sai ensimmäiset liekit muotoihin tulisiin ja tuittupäisiin!
Ei sitä voinut kuin istua kunnon kyykkyasennossa tään notskin ejessä ja kattoa-tillotella tätä kauneutta. Nauttia kättein jäljistä ja liekkien ihanuudesta. Näistä liekeistä pikku hiljaa hohkaavasta lämmöstä, ilmoille nuille ylisille leijailevan savun tuoksusta. WAU!
Ja mikäs se siinä oli ollessa kaiken tuon mökkimme hiljaisuuden keskellä, hörpätä ne mukanain tuomat kaffeet pois poikkeen ja nautiskella pinoiset kaffee-eväät nasuuni piskuiseen.
Sekä kunne notskini tämä hiilloksille oli sitten palanut, muotoutunut kekäleiksi punaisiksi, muuttunut mustaksi noeksi, kaivella ne varsinaiset eväät esille kantamuksistain, viritellä ylle arinan, ritilälle reikäiselle ja paistella ne lämpimiksi, suussa ihanasti rapsahteleviksi, maistuvaisiksi, suupaloiksi ( miun Kaikettomat "ruisleivät" ja välissään Kalkkunaista Kaiketonta makkaraa. ).
Eipä siin paljon muuta enää Retkeilijä tämä tällainen seurakseen kaivannut... paitsi puolisoain....


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2811%29.jpg

   "Kuka tippui vauhdista vinhasta."


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2813%29.jpg

   Siinä se on.
   Tässä on mökkimme saunan pääty. Niin on.
Tässä on SE mökkimme saunan pääty JOHKA ME PUOLISOIN kera laitoimme tuon peitelevyn vielä hänen eläissään, jottei tuonne ylisille pääse "lunta tupaan", sajetta kastavaista, tms., kun päästään tästä purin mie poikain kera siin olleen kaatuma-valmiin puuliiterin poies...
Jokahinen kerta, joka ikinen kerta, kun mie näen tämän päädyn, tämän levyn, niin jokahinen kerta puolisoin matkavi mieleeni miun.
Tuli täsä näin "jälkikäteen" mieleeni miun jotta jos... onnistuisiko "mielen kääntö"... kävisin vaik yssinäin irrottamassa tuon levyn tuosta ja sitten sen siihen takaisin laittaisin ( tahi joku toinen sen siihen takaisin paikallensa laittaisi... tahi mikä viel paree: laittaisi ihan jonkin ihan toisen levyn! ) niin muuttaisiko se muistini tilaa?


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2814%29.jpg

   Talventörröttäjä - jälleen yksi....

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2817%29.jpg

   Vaahteran siemen lentosiipineen.

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2818%29.jpg

   Pisarainen, yssi...

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2810%29%20%E2%80

... ja kaksi.


   Matkalla poies.

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2820%29%20%E2%80

   Petronkoski, Petäjäjärvi, Pielavesi.


49678688_327246548002664_443918567066514

   Leipomo Puustellin "pelastetut", vanhat, kaffeekupposet, oivassa rivissä.
   Käväisin varta vasten täällä meno-kaffeella kun tiesin että täältä saan varmasti kaffeen seuraksi Kaiketonta syödä. Sainkin; Kaikettomat Riisipiiraat, sekä sit uutena yllärinä löytyi ( kotiini ostin ) viel Perunarieskaa jok´ Kaiketonta oli! Wau! Olimpas sankken tytyväinen Matkalainen mie.


   Löytynjärvi Pielaveden ja Maaningan ( Kuopion nykyään ) rajan tuntumassa. Mertamäki?

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2824%29.jpg

   "Kulkija Kummajainen, ohitse ohjaava,
saa sujuvasti sujahtaessaan,
kumarruksen kuusien, niiauksen näreiden."


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2823%29%20%E2%80


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2821%29.jpg

   Voiko kauniimpaa olla, vaik pakkanen ei juuri tänään pannut, eikä paukkunut vaan oli sellainen sujuva suojakeli?


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2826%29%20%E2%80

   Mertamäeltä kohti koillista ja Kiukoonmäkeä...

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2827%29.jpg

...sekä johkin kaukaisuuteen, ylitse Tuovilanlahden, Viannen, Onkiveden - jos oikiassa olen ilman ja suuntien kera...



2019.1.7.%20Vapaalla%20%2828%29.jpg

   Matkalla mennessä eräs Pihlaja ja sen hirsilato Liemilammen seutuvilta.
   Pihlajaa tätä kera latonsa, on miun pitänyt valokuvata sen mitä mie muistan, jo ainaskin sen kolmekymmentä vuotta... Jotta ei tuo nyt ihan hetken "mielenjohde" ollut tänä pänä kun äärellensä Hepo Hopiain pysäytin, kamerain käteeni ottelin nousin ulos autostain, ja kuvasin!


    Alapitkällä.

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2829%29%20%E2%80

   Kokreakosken talviset kuohut.
Alapitkä, Lapinlahti - näin entisenä Alapitkläisenä korostain jotta ENSIN tulee Alapitkä ja sitten vasta Lapinlahti...


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2831%29%20%E2%80

   Kauan se kestää... kunne tää talo-vanhus alas asti on mennyt.
Viimo talvena kasaan painuvi mutta milloin sit tapahtuu se viimoinen "mie romahdan"?

2019.1.7.%20Vapaalla%20%2832%29%20%E2%80

   Täsä talon tuon äskeisen kumppani: vanha, vanha, Koivu.
   Koivu jonka katveeseen ovat kylälaiset kautta aikojen junalle ( aikojen alossa viel höyryjunan! ), linja-autolle ( siihen aikaan linja-biili? ), tai muutoin kylille saapuissaan, jättäneet kulkupelinsa vuottaa omistajansa paluuta takaisin paikalle tälle.
Kuten viellä tänä päivänäkin: ain kunne tästä kulkee, täällä käväisee, niin ei ole hetkeä etteikö tämän koivun kupeelta löytyisi odottajaa. Kesäisin polkupyöriä ja näin talvisin vaikkas potkureita.


2019.1.7.%20Vapaalla%20%2833%29%20%E2%80

   Talventörrölttäjä. HIRMUNEN Törröttäjä; miuta ISOmpi, piiiiiii-dempi! ( Tälläistä Mummeron-jämää.... no, jaa....? )
   Mikä se on näissä ettäs sitä tykkää ain valokuvat näitä? Eihän näissä ole loppuin lopuksi "mitään" katsottavaa - vahi onko?
Mutta hei, siis TÄÄ Törröttäjä, tää on varmaanki-ko niitä sellaisia -putkia jotka haitallisia ovat? Sillä eiväthän tavan Koiran-, Vuohen-, tms. -putket kasva näin ISOiksi? Jotenka - mitä pitäisi tehdä? Tjaa, kuka neuvoo?


   Matkain tää lopussa oli Aika Raudan näyttäissä jo iltapäivää aikas pitkälti. Painoin buutsini kylkeen Hepo Hopiain ja kannustin sen suorinta tietä kohti kotia: "turpa" kohti pohjoista. Jep!
Kotonain miuta vuottikin Ystäväiseni yksi jonka kera ei ole taasen toviin istuttu ja turistu. Vaihdettu kuulumisia, pähkäilty maailmaa et kuin se makaa, kuin se petaa?
Kuulumiset vaihedettuamme, Ystäväni tuon kotiaan kammettuaan, latasin valokuvat nämä tähän, nakuttelin tään tekstini piskuisen, ja nyt sit sanon jotta heippa! Bye, bye!