Näin olen todennut mm. nyttemmin Ystävällein Rakkahalle, George Clooney´llein. Ja tämän olen itse tiedostanut jo kauankin aikaa, vuosikymmeniä. Jo puolisoin elämässäin mukana ollessaaan.
Sillä, kuten olen varmaan kertonutkin jo aikaisemminkin, niin olen kaiken muun "kierrettävän" lisäksi myöskin metalleille allerginen hemmo. Ihoni reagoi kaiken epämetallin, kuparin, tms. likellä ollessansa. Vaine kulta, EHTA kulta, käy laatuun!
   Tään olen saanut kokea jällevän karvaasti nahoissain tällä haavaa. Tai näin ainakin on tään hetkinen tieto miulla olemasa.
   Ostimma ne uudet kultaiset korvarenkahat taanoin issellein yhden sellaisen hukkaamain, ja puolisoltain aikoinaan saamain, tilalle.
Ihan ens´ teks´  teetetin niihin kultasepällä ne uudet langat pitäväiset, etteivät ne sitten kohta "taasen" hukassa ole vaan pysyisivät mukanain. Menikin siinä noin viikkonen-pari kunne hokasin ettäs eipäs pelitäkkään, vaan ne ovat liian lyhyet pituudeltansa, ne lankaset teetetyt. Ottavat ihoon kiinni itse renkahat, eivätkä pääse täten hengittämään kunnolla noin korvalehtein ja niistä sit lävitsensä kulkevaiset lankain nuihin reikäset.
Uutta kehiin ja nyyten sitten pitemmillä langoilla, ja varuilta viel hivenen isommilla "koukuilla" jotta pysyvät mukanain menossa "kiihkeässä". Ihan hyvä, hyvät olivat. "Olivat" nimen omaan. Niin kauan kunne alkoi korvain lehtiset nuo/nämä reagoimaan. Toinen niistä alkoi "ajamaan" sillä tapaa kuin yleensä ihon reagoidessaan johkin metalliin aina tuntuvi, ettäs nyt ei olekkana kaik hyvin!
Yhteys kultaseppään tuohon tehneeseen ja sovimme ettäs vaihdan sit ensin toisiin korviksiin ( jotka tiedän ettäs varmana korvain kestävät ) ja kasson kuis käy meikä Mummerolle? Kestävätkö korvain nämä varmasti kultaiset koruin, ja sitten taasen vaihdan ne hänen "langoittamansa" korvikset tilallensa; tuleeko reagtsuunea uutta jällevän? Ettäs jos tulee, niin se kulta jota hän on käyttänyt niihin korviksiini, ei olekkaan ollut riittävän kultaista miulle! Vaikkakin, kuten hän kertoi, ne ovat taatusti asetusten mukaisten kultapitoisuuksien mukaiset, ettäs niitä kultaisiksi voi sanoa. Muista en varmaksi kuin hän sen sanoi muttas oliko ettäs jotahin 75% kultaista elikkäs jotahin 22/24 pitoisuudeltansa.
   Kopasin, vaihdoin omiini ja sit vaihdoin takaisin hänen "langoittamiinsa". Korvain kestävät niitä omiain joissa on ns. alkuperäiset kullat. Muttas eivät kestäkkään sitten näitä hänen "langoittamiaan". Jeeru ettäs taasen ajoi toin toisen korvan lehden - nyt toisen kuin aikaisemmin, elikkäs ainakin toinen nuista uusista "langoista" ei ole riittävän kultainen miulle. Ei sitten milläskänä. Pöh!
   Ettäs täl viisiin - kiva olla yliherkkä jokahiseen suuntaan!
   Kateeksi käy ihmisiä jotka voivat ostella ja käyttää esim. hopeisia, kuparisia, epämetellisia, muovisia, tms. koruja! Voi ettäs mie kadehdin heitä!
Voisin ostella mielein mukaan mitä vaine uutta ihanuutta. Voisin vaihdella asujeni ja mielein mukaan korujain ylleni. Voisin ostella PALJOnkin uusia koruja, kun ne ovat aina noin toisista matskuista tehdyt korut PALJOn halvempia ostella kuin täysin kultaiset korut! Matti Kukkarossain kestäisi silloin sen paree, sen useamman tsipaleen oston. Kultaiset kun maksavat maltaita niin aina pitää TODELLA harkita ensin ettäs ostanko vahi enkö osta? Ja mitä sitten ostan kun niiden korujen pitää sopia ja käydä jokahiseen asuun, jokahiseen ulkonäköön ja tarkoitukseen; käyttötilanteeseen sekä - mielialaan!? Ei ole vara ostaa useita tsipaleita, ei voi vaihdella kuin vaatettaan päivittäin, yllensä, koskapa niitä on niin vähän, tuskin olleskana... vaine muutamia kappaleita.
Toisaaltaan - onni onnettomuudessa; en ole mikään koru-friikki, tahi en ole täten oppinut koru-fiikiksi kun ei ole voinut opetellakaan sellaiseksi!

   Jälkikirjoitus:
   Se on kuulkahan sit sil viisiin ettäs miun piti/pitää luopua ainakin näistä ihanaista ISOista, kultaisista korvakoruistain aivan lopullisesti - jos en sitten halua laitella niihin lisää rahnaa ja antaa rustattavaksi jällevän. Sillä....
   Käväisin niiden kera aivan toisessa kultaliikkeessä ( tiedän: antaaksi antamonta mennä toiseen liikkeeseen, toisen ihmisen "aikaan saanosten" kera - muttas kun en ensimmäistä tavaoitaanut ole, vaik kuin yhyttää olen koittanut ) ja atvailin jotta mikäs täsä nytten onkaan asian ydin tään?
Kertoili tämä nainen tiskin tuon takainen, tovin näitä korujain tutkaituaan, ettäs siinä on muuten kuparinen seoa mukaan - oletko kuparille allerginen?
"Olen! Olen ollut jo piiiiit-kän aikaa. Vuosia, kuin myöskin pronssille.... kaikille muille metaleille paitsi kullalle.": kerroin hälle.
No, kertoi hän sitten ettäs se on normaalia. Tää ettäs on herkintynyt metaleille ja ettäs tässä on tätä kuparia mukana kun katsos....
"Se kulta joka punertaa hivenen väriltänsä ( mistäs helkatista mie tiesin sitä "sillä simmulla kattoa" ja tajuta että sen niin näkee?! ) niin siinä on kuparia mukana tietty määrä - se on aivan sallittua. Ja siitä huolimati puhutaan kullasta, kultakorusta." "Se misä on mukana hopiaa niin se on sitten vaaleampi kulta väriltänsä - sekin kun on kultaa silti." ( Huomaa etten ole mikään kultaakaan alvariinsa ostavainen ihminen, kun en näitä tällaisia ole tietänyt....? ) "Ja sitten on ihan kulta-kultaiset kullat mutta ne sit maksaa....!" "Ja on olemassa puna-kultaa, valkoita kultaa..."
   Näinpä sitten siis nämä kun ovat omain kuparista seosta sisältävää kultaa, niin se kupari ajoi näitä korvain lehtisiä tulehdukseen.
On se typerää ettäs ihmisen pitää olla nuinkin herkkä! Ja typerää se ettäs en voi sitten ostella nuita tuollaisia kultakoruja olleskan... vain sitä kallimpaa muotoa. Korkeintaan hopiaa sisältävää sillä...
   Jutteli tämä nainen ettäs se ihminen joka on muinoin herkistynyt myöskin hopeisten korujen "edessä" niin se ei pidäkkään enää nykyään paikkansa, koska on täsä välissä tullut lait ja pykälät ( käytännöt ) ettäs hopiat ovatkin nyttemmin puhtammat kuin silloin muinoin! Enää ei saa käyttää niin vähäistä hopiaa, vaan hopiasta on puotettu poies niitä aijemmin niiden sisältämiä lisämetalleja. Jotenka se kenkä kokeilee näitä nykyisiä hopeisia koruja, niin hän voi saada ylläri-yllärin suuren, kun huomaakin ettäs nykyajan hopiat käyvätkin hänen ihollensa ihan hyvin!
   Mietin, mietin asiaa moista sankkevan paljon vielä... Uskallanko kokeilla näitä uudempia hopioita? Onko hopia sitten miun metalli? Onko hopia "miun" näköinen metalli? Vahi pitäydynkö vastaisuuden varalta edelleen kullan "värisissä" metalleissa ja otanko edelleen ( ja vasiten nyttemmin sitten viel tarkemmin ) varman päälle ja käytän vain aitoa kulta-kultaa?