Liekkö teille pakissut Armahat Lukijain miun, muttas tuossa jokunen aikaa sitten tuli vastaan piskuinen "identtiteetti-kriisi" kun eräs ihminen elämässäin "kielsi" miulta miun perimääni. Hän vaine ilmoitti ettäs puhu ( Hitto- kerroinhan mie tästä teille! Puhuin siitä kirjakielen käytöstä - puhuinhan! ) kirjakieltä. "Älä kuin olisit syntyjäs tuolta jostahin...." Nimesi hän sen suunankin, ja paikan, muttas se siitään...
Niinpä sitten kun nytten on tilanne tää mitä on, täl haavaa, ja mie issenäinen olento olen... niin haastampas sitten miten haastan nytten!
Ja itseasiassa täsä tänä pänä tuossa Kulmakunnan pihanmaallamme satuin ns. vastatusten erään naapurini kera ja huokkasin hälle ihan vaine automaattisesti ohimennen jottas: "Vihman nenga luati!".
Hän tähän perin savolaisena henkilönä tuumasi vastahan: "Täh!".
Silloin tajusin ettäs olen VAPAA! Olen vapaa pakisemaan sen minkä taijan, osaan ja tiedän - sekä tään "erheeni" huomattuain suomensin tälle naapurillein jottas: "Paskan sään antoi taasen."

   Miettinyt olen täsä nytten kotvan ajan jotta mitenkä sitä voikaan toinen ihminen saada toisensa "alas", tunteen toiselle ettäs "paska oon".
   Joskoo miulla ei ole koskaan ollutkaan "mieli" mikään "ylevä", ei mitenkään "mie osaan"-mentaliteettinen ja omanarvon tuntevainen niin viel vähäisemmäksi se on käynyt kuluneiden lähi vuosien aikana.
Myönnän tään ihan suoraan - ei se miun "arvoain" tästään voinen enää alemmaksi laskea... Ja sanotaanhan jottas "kukas se kissan hännän nostaa ylös, jos ei kissa itse?", joten jos ajatellaan, jos ajattelen, ettäs kun ITSE TIEDOSTAN ettäs häntäin on näinkin kovin alhaalla, niin tuskinpas sitä voinen kukaan muu enää siitään alemmaksi saada ja polkea?
Ja se pontti! Se pointti: eikää KUKAAN muu sitä sieltä voine nostaakaan kuin mie ISSE! Se että mie tään asian itse tajuan näin olevaisen, niin uskoisin ettäs miulla sitten olisikin mahdollisuus se sieltä ylös myöskin nostaa  - eiks vaine?
Tosin jos sittenkin on kyse ns. syntyperäisestä, tahi lapsuuden aikaisesta alemuuden tunteesta, niin sitten en tiedä miten toimia, mitä tehdä...?

   Sitäkin funtsin... sitä Pientä Suklaapuotia - yhä edelleenkin!
Niinpä; ei se ole viellä "kuollut ja kuopattu" ollutkana, vaikken olekkaan siitä mitään pakissut!
   Mietin edelleenkin miten toimia, mitä tehdä? Mikä kannattaisi, miten pitäisi tehdä?
   Nytten sain jo KAIKESTA tään aikaisista jutskistain huolimati sen verta "aikaseksi" ( etsinyt olen alvariinsa ja monelta taholta käsin, muttas kun ei vaine "pesää" löytynyt ole oikeanlaista vaikkas tahtoa kovasti ja jatkuvaan, on ollunna ) ettäs vihoin viimein olisi pikkujarpaani "oven välissä" ja olisi tiedossa kenties asumus uusi miulle! ( HEI - HILJAA siellä! Tästä eivät sitten tiedä viellä ketkään muut kuin vaine eräät valitut henkilöt joten TE Armaat Lukijain siellä sfäärien päissä toisissa - nytten sitten suut suppuun; täsät ei saa puhua halaistua sanasta kellehään muulle! EI kellehhään! KUULITTEKO - hiljaa nyt! )
Muttas siis; etsinyt olen koko ajan vaikkas tilanne onkin ollunna se mitä on ollunna - ja vasiten sen takia oikeestaan etsinyt olen, sillä uskossa, suuressa, väkevässä, olemma ollut, ettäs täsä yhdessä katsellaan samaiseen suuntaan ja George josain taka-pirunain heiluisi edelleenkin.... muttas eipäs sitten. Ei, ni ei. Nyt sitten vaine suuremmalla syyllä, ja suuremmalla tahdon voimalla pitää nenga isse mennä etiä päin.
Ja jos ei muutoin niin ihan vaine "UHMALLA" ja näyttämisen halulla, ettäs kassos kuin sitä mie porskutan! "Näetkö!" "Siun kera, tahi siuta ilman. Ja vasiten ILMAN siuta!"
Se vaine ettäs pitis sit olla sitä "munaa" miulla muuallahin kuin vaine jalkoin välissä... ( miulla "miehekkäällä" Mummerolla jolla taitoa riittää moneen, muttas ettäs sitä "munamaista" tahtoa, kovuutta ja lujuutta, niin... onkohan sitä sittenkään? )

   "Munaa" tarvitaan, ja paljon. "Munaa" kyllä... ajattelen, mietin... mie tunnen. Mie elän tunteella ja ennen kaikkea tunteella. Mietin, ajattelen... mitenhän se toinen siellä josain? Mitä hän tuntee, mitä läpi käy? Vahi eiköö mitään? On vaine helpottunut kun miusta "eroon pääsi - vihoin ja viimein"? Olinko vaine "riippa"?... Kaipaako hän ollenkaan? Huomaako minkä aukon jätin, mikä jäi jälkeeni?... Miul olisi yhä Miehen kokoinen kolo täsä vierelläin olemasa! Näköjään, sittenkin.
   Niin - tunnen siis. Elän tunteella ja siksipä sitten täsä sillä vaine kaffeella elänyt olen, kun ei näihin kokemieni tunteittein kera samalla mahdu "siuksiini" muuta, ei edes ruokaa oikeaa.
Puolitoista viikkoa suunilleen ja nytten huomaan ettäs ollahan "jo" palaamassa "raiteille". Nyt huomaan ettäs välleen tulee hinku jotahin syödä, laitella evästä suuhuni. Mitä se sitten on milloinkin, siitä ei sen kummemmin puhuta, sillä ei se oikeaa ruokaa vielläkään ole. Banaani, muutama suklaan palanen ( yäk - ei maistunut suklaakaan, joka tavallaan on intohimoni ensimmäinen ja ainua! )... Mitäs muuta sitä onkaan tullut syötyä? Pannaria joku palanen - ja sitä kaffia. Ettäs se siitä "paluusta normaaliuteen", joo!?
   No, entäs sitten itse tunteet?
Tunteista sanoisin että enää ei itketä. Kaipuu vaine on kova edelleenkin! Jeeru, ettäs osaakin olla. Siis ihan typerää tää tällainen...

   Kuin myöskin se on typerää, ettäs kussa täsä aika kuluu iellehen ( jouduin muuten perumaan yhden Reissaaja-Lissi -matkani jonka varasin jo keväällä, ja jota vuotin kuin kuuta nousevaista Taivahankannella, ihan vaine sen takia ettäs "säästän" tunteita kun "pakenen" paikalta josa tiedän hänenkin silloin olevaisen.... Itse reissu olisi ollut mahtava! Tiedän sen. Lot of- valokuvia ja silleensä. Muttas eipä mahda nyt mitään. Sitten "joskus toiste"? ) niin joudun tuonne Kalakukko city go go:hun lekurin pakeilla ja sitä myöten sitten pitää miun taasen LUOPUA näistä ihanaisista sormieni KYNSISTYÄ!
   Kynnet nämä "näkeväiset", kynnet nämä tekeväiset. Kynnet jotka sankkevan pitkät taase ovat. Kynnet pitkät, vahvat ja voimakkaat. Kynnet kaiken tekeväiset, kynnet kaiken osavaiset ja tuntevaiset; vaik tiedänkin ettäs itse kynsissä EI OLE tuntoa, niin kyllä niillä vaine "tuntee" monta kohtaa paree kuin ilman niitä!
Sillä ilman kynsiäin näitä monikin jutska tekemäti jäisi, koskapa niillä on niin HELPPO esim. laitella lankaa neulan silmään kussa ompelen. Näillä saapi hyvin saumat avattua ommellessa saumoja ja sitten niitä huollitellessa. Näillä saapi hyvin otteet otettua jostahin kakkusen koristeesta ja kakkusen ylle asetellessa niitä. Näillä poistavi helposti pinsetinomaisesti tikun "ihokkaasta" tahi vaikkas puristaa finnin poskeltansa jos niikseen tulisi.... Näillä taitaa kalojen ruotoin perkuut, näillä onnaa kukkain nyppimiset niitä hoitaissa. Näillä voi tehdä - KAIKKEA!
   Ja nytten sitten, kuten täsä tänä pänä, päivä syvämenä, jutskasin ja yhdessä voivottelimme muoskain mukelon kera joka siksonsa kera tykönäin pistäytyi ja samaan tapaan kun mummonsa tää, kasvattelee ja pitää itsellään pitkiä kynsiä... nämä pitää nenga poistaa!
Yhden ja ainuan käden leikkauksen takia! Byäää!
Tosin jymmäränhän mie ettäs on kaiken maailman basi-liskot sun muut olemasa ja täten nämä ovat sit riskitekijät tilassa tuollaisessa ollessa. Niin itse siellä sairaalassa kuin myöskin leikattavana ollessa ja vasiten sitten sinä toipilasaikana kun haavain pitisi parantua. Muttas siltikin...?

   Basi-liskot, ja Sisiliskot, sekä kaikki muutkin matalijat ( puhumatikaan Maan Matosista, ihmisistä itsestänsä! ) päällä maan tään kamaraisen, olemma saanehet olla tätä nykyä hivenen suut jymmyrkäisinä, sillä ilma ja tilat ovat ollehet täl haavaa poikkeuksellisen lämmä mitä ne tähän aikaan vuosista tavallaan ovat ollehet.
On lämmä, ja se mikä, niin saimme mm. vasta paistatella päivää Aurinko Armahan kilossa sen kuin vaine halajimme.
  Ei, en valita. Mie tykkään lämmä olosta ja tilasta. Todellakin!
  Sitä vaine kuiteskin mietiskelen jottas monesti on tähän aikaan jo tälle-kin levelille saatu ensilumikin maan päälle valkiana vaippana!
Ovat ollehet "kauhiat" rumbat ja sambat ajomusten ( myöskin Hepo Hopian ) talvitassuin vaihdoilla ja muutoinkin talvisten varautumisten ( mm. puutarhahommelien) osalta.
   Milloin tänä vuonna? Tuleeko talvi? Tuleeko olleskana? "Yllättääkö" se jälleen meidät Maan Matoset?
Ja, jos miun se, tää tään kertainen, "Reissade" peruuntuikin ja toteutuu sit tulevaisuudessa, niin - pitäänkö nenga vaihtavi tassut jo siihen MENNESSÄ Hopoin alle....?