Kukas se totesikaan täsä ihan vaine parisen päivää sitten et älä konso sano ei konsa? Ja kenkäs se sitä ain aamuisin kukonlaulua ennen jo nousee - ken? "Kolmannen konkka-ronkka"; miten saadaan Maailmankirjat sekaisin?
Miepä tiedän nää kaikki!
   Mie sannoin; "Ei koskaan.", mutten muista mihkä asian yhtedessä... mut tään asseen yhteydessä pitää nenga miun nytten taipua ja alkaa sanomaan et YLEENSÄ nousen ennen kukon laulua - harvemmin koisin pidempään, sillä...
Mie se YLEENSÄ nousen ns. ennen kukon laulua, mie. Mutten tänä aamunapa en tehnä näin. Kääntelin vaine vähä välleen kylkeäin, kuvettain toiselle päin, ja jatkoin "maleksimistain" tuol vällyin välissä lämpimissä. Kunne vasta ihan äskettäin, Aika-Raudan tikuttaissa jo kohti puoli yhdeksää, otimma ja ämpesin ylös!
Se oli sitten... vuottakaas... se oli sitten sen....noin kymmenen tuntia pedin omana yölliseen aikaan! Wau! Milloin lie viimeksi tälleensä tapahtunna? Ei muisti kanna, ei, sellaista tapausta. Muttas tästä näemme "älä konso sano, ei konsa", on aikas hyvä sanontana...
    Funtsin, ettäs mistäs tää tällainen "viiraus" nyt sit vetää?
"Jäljet johtavat sylttytehtaaseen" - kuten yleensä aina?
Eilinen oli taistoa myrskyä vastaan tuolla ulkosalla kunne sinne ain ittein ulkoistin - voimia kysyvää taistoa siis. Hyvä niin. Päivän jumppaset. Pysyy Mummero vetreänä, notkeana, kun siel kivien päällä loikin.
Henkistä kanttia kysyttiin siinä talon katsonnassa; uskokaatte tahi älkäätte sanojain näitä... Olemma eräänkin kerran pohtinut nyt taasen tätä tänne tuloa ja sen mahdollisuuksia et se toteutuisi?
Sitten olimma Jyrän uuden alla. Ei siin mitä, hyvin se meni. Ei pahempia jumeja misään, jne., mut kait sitä sitäkin jollahin tapaa jänskätti kun aivan uusi ( miespuolinen sattumoisin ) ihminen "kajoaa" kroppaasi. Ja sitä paitsi hierontahan laittaa elimistön toimimaan; lähtee kaik "lymfat", nesteet, veret, yms. kiertää kun oikeesta kohasta kopasee!? Se vetää raukeeksi niin ihmisen kropan, ku mielenkin.
Tään jälkeen "jälkilöylyissä" liotimma vähintään tunteroisen ittein tuolla ylisillä lämpimillä kun se nyt kuuluu ihanaisesti mahdollisuuteen tään paikan yöpymisissä. Saunakiulullinenhan siinä vettä "väkevämpää" tuli heiteltyä kiukaan kiville kuumille, nuille.

188792961_899409370624948_61406537680121

Siihen ehtooksi viel "askarretta" kun tulikin tuon myräkän ollehen ansiosta, ilmi et "tuu kattoo kun katto..." vuotaa!
Käväisi parikin kertaa "fiksaamassa" ylisiä nuita, paikan työntekijäinen tään. Nyt pitis jo kestää "pakkelit" ylisen sen aikaa et mie täsä tään loppu aikain viettelen - tästä asunnosta kun en nyt kulumallakaan lähde mihkään toiseen asuntoon vaik sitä mahdollisuutta jo miulle tarjosivatkin. ( Ps. jälkikirjauksena; kuulimma täsä myöhemmin et ikää olisiko jotahin parisen sataa vuotta tällä rakennuksella ja yliset nuo sen aikaiset vielä kait; muurahaispesien pohjia, yms.. ) On nimittäin mahtavainen paikka muutoin tää olevaisein. Ja sitä paitsi...
Kun käväisin eilennä sitä paikallista puutarhuria "kannattamassa", niin nyt miulla sit on täällä JO sen seittemän eri rönttyä vuottamassa Humisevalleharjulle pääsemistä! Nekin kun olisi sit pitänyt tuolla väliselle uuteen asumukseen pakkailla, purkaa, jne. koskapa ne eivät olisi eilisen myräkän lävitse muutoin selvineet henkkisä, mitenkään - hyvä jos tuolla pakkaamisellakaan? Jotenka ei kiitos. Täsä olen, täsä asustan nyt.
   Olisiko näiden kaikkien "seli-seli" -selitusten ansiota siis tää tällainen "venkuaminen" ylösnousussain tään aamuisessa? Hyväksytteko oi, Armaat Lukijain miun, nää tällaiset "perustelut" syyksi tähän ynpäri Aika-Rautsen nukkumisen?

   Oli miten oli - meinasin täsä taasen "urallein ureta" ja itsein ulkoistaa; näytti niin auvoiselta tovinen sitten tuo olo ja tila ulkoinen. Sumua piisaa kyllä jälkehen näin sateisten eilisten ( ja kenties yöllistenkin viel sitten ) muttas olipas sateetonta tovinen!
Mut nyt kun mie aamupalain täsä samalla popsin kitusiini, kaffeeni kulautin nieluuni ja sitä kautta nasuun piskuiseeni, niin arvaatkaas mitä? Siellä SATAA taasen!

188427963_2934067243548933_3179980727749

Voihan pahkura sentään! Eipäs tee mieli enää "ulkoistaa", ei.
   Pohdin ehtoolla juuri et kyl mie näköjään kestän tuulen ja tuiskun, kyllä. Jopa ne talviset myräkätkin jotka mm. viimo käynillämme mukeloihin kera koimme. Ei mitä jos antaa lunta ja Tuuli Tuiteroinen puhkuu sekä puhisee siin samalla. Ei haittaa jos se puhkuu ja puhisee näin kelillä kesäisemmälläkin, muttas tuuli yhdistettynä vesisateeseen, niin - ei kiitos!
Ja vaine sen taatta et en voine oikein hyvin  VALOKUVATA silloin selviten ns. kuivin nahoin.  Kyllä mie muutoin stalladen tuolla satehen seassa; ilman valokuvausta. Mahdun sen kuudennen ja seittemännen sadepisaran välleen, kyllä, muttas et kamerainkin siihen vällehen sit mahtus - ei kuulosta mahdolliselta.
   Muttas kun "älä konso sano, älä konsa", niin "eihän viel rättiä nurkkaan heitetä", ei. "Kassotaan nyt ensin, ennen kuin nielastaan.". Joohan?

----------------------------------------------------------------------

   "Kun meri otti omansa."

   Jop, jep, tuonnehhan rannalle mie sit urkenin.

188250191_527196585327207_65476559136228

Varusteinain kaik nelininkertainen lämmä minkä mukaani otimma: Pikkarit ja rintsikat. Merinovilla-kerrasto. Farkut ja piiiiit-kä neuleinen tunika; yltää persuuksien alle housuinkin sisällä ollessansa.... Kuorikerroksena tuulta ja vettäkin pitäväiset takki ja ulkohousut. Tuubinen kangas päässäin alla täl viisiin kuin kuvassain täsä. Siihen pyssykkä-myssykkä kera takkini huppusen vielä. Käsiin lämmä-hansikkaat. Tassuille ohuemmat ja paksummat sukkaset sekä oivat Kontio-kumpprini.
Ja ei kusta veine menoksi!
   Eikä muita mailla, ei halmeilla, kussa tuonne perille asti ehättäydyin. Ei sillä; en kaipaileiskaan. Se vaine jänskä et misä ne ihmiset ovat kun eivät ole rannalla tuolla, vahi olenkos mie vaine sen verta kahajo et MIE menen sinne, ja muut ovat sit niitä järkeviä JOTKA eivät mene sinne? Vahi onkoo se tää sää ja tila joka karkottelee ihmisiä sieltä? VAI onkoo liian varhainen aika rannalle tahi rantamille mennä kun kello vasta puolille päiville käppäili....?

   No, ei tosiaan mitä - mie ainaskin olimma siellä...

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   "Elämän helmilanka?"

   Röysät - viellä tallessa:

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   Ja täsä eilinen kitarisojensa näyttäjäinen, se "Rannan huuto.".

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


   Fiilistelin, "hifistelin":

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   Valokuvastain kun kassoo tätä ( tsäsä se ei näytä näkyilevän, sori... ), niin näkevi selvästi kuin tuon keskimmäiseen nokkaan on kiini jäänyt hius ja se kiemurtelee siitä tuonne ylimmäiselle nokalle.


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   Jäistä "luolastoa" valokuvattuna erikohtiin tarkennettuna:
Yllä tuonne "luolan" sisäkattoon ja alla sit tuohon etualan kohtaamiseen; "Kosketus."

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   "Päivän Sydän <3 "


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   "Itki-jää."


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   "Pyykkipäivä."


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   "Kreeta."

   Ja sitten niitä Taivaanrantoja maalaillen:

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   Marjaniemi.
Marjaniemi näin takaa aallonmurtajan ja sitten myöskin ulapalta tuolta santaisen rannan, kuvattuna.

2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m

   "Rip-rap."


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


2021.5.22.%20P%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20m


   Täsä olen päivän tään "reissuin" puolessavälissä vasta.
   Tähän mennessä tuolla nuita Röysiä valokuvatessain aallonmurtajalla, seistä töpötin eräässä sellattiis paikassa et toinen kenkäin otti ja hörppäsi "hivenen" merivettä kitusiinsa. Otimma ja kippasin ne sieltä het´ sillään poies ja jatkoin vaine matkaani. Onni on omistaa vettäs hylkiväistä pukeutumista... Ei kastunut sen kummemmin. Kuivin tassuin selvisin tästäkin nyt. I-hanata!
   No, annas olla - tultihin tähän "puolivälinkrouviin" ja päätimmä stepastella tästä tuonne oikialle näkymättömiin. "Kohti ulappaa tahtovi hän." "Tuonne nuin, tuolla on sopivanmoinen ISO kivi jonka kupeille kiivetä - eiks vaine?" "Sieltä saapi hyviä kuvia - saahan..."
Työtä "käskettyä" ja ura urkeni hälki aallokon koko ajan syvenevän ja syvenevän - luottain oiviin kumikenkiini miun, nuihin piiiit-kä vartisiin ihanuuksiin.
Kiveä tuota tavotellessa ei malttannutkaan milläskänä kenkäsein nämä vaan juurikin se samoinen oikian puoleinen kenkäsein otti ja hörppäsi EKA kulauksen meristä vettä tuota suolaista; "Lurps."
Kivelle kapusin silti sinnikkäästi. Ajatuksella et siellä sit taasen otamma ja tyhjään koko moisen kumpparini. Asetuin kivelle aloillein, etsin tasapainoin mahtavaisen ( tahi vähjemmän mahtavaisen...? ) ja pikku hiljaa kun kerta hyvä tulevi, niin sit pikku hiljaa ujutin jalkaani poies kumpparini kitusista nuista märistä... pikku hiljaa... hiljakseen... "Nuin... ikään."
"Hups!"
Löysimmä ittein syvyyksistä syövereisen, meren tuon omansa ottavaisen!
Yritäppä siinä sitten olla kastumati kokonansa?  Vasiten kun IHAN EKA aatos on mielessäin et mitenkä KAMERA? "Kamera ja äkkiä, pinnalle meren tuon lainehtivaisen!" "Kamera EI SAA KASTUA!" "Ollenkaan!" "Pidä se pinnalla laineiden!" "Pidä, juman-kekka..." "Ja kameralaukku!.... Mummero myös!"
Arvatkaas mik´ "tahtojen taistelu" siinä käytihin muutamissa tuhannesosa sekenteissä, kun kaikki nää ajatukset risteili kalloin sisuksissa poukkoillen puolelta toiselle ja lyöden kovaa pintaansa kohti kalloin luuseinämiä kova pintaisia! Siinä yritteli vetää pitempää kortta, niin kamera, kameralaukku kuin Mummero itse, kuivuudestaan. Mikä tärkeintä, mikä ensimmäisenä ja ylimmäiseksi syvyyksistä meren syleilyn tuon, pinnalle aallokon keinuvaisen?!
"Armoa suo, vei emoni luo. Oi kiltti ( meren )Peikko, olen niin heikko - apua, auta mua...."; Ragni Malmsten ja "Mikki Hiiri merihädässä -laulusen sanat aatoksissain ja antautuen kohtalooni kostiaan, kömmin kuine kömmin ylös santaiselta pohjaltansa meren tuon ottavaisen. Märkää oli, ylen märkää. Kastui, niin tassu, kuin massukin - melkein... Oih.
Rantauduin kiville rantamain, kumosin vedet kitusista kumppareideni. Katsastin laukkuun kamerain; ei vettä sisällänsä - hyvä. "Kamera?" "Ei vettä ylettömästi ainaskan pinnallansa....?" "Mummero itse?" "Hengissä - hyvä."
"Kumpparit... joo, vettä täynänsä." Samaten olivat sukkaset sisuksissaan olevaiset, kuin tassuinkin miun kera housuin lahkeidensa. "Oih, voih - siihenpä se nyt sit jäi, tää tään kertainen Taivaanrannanmaalarin matka."
"Hyvä jos ei vaurioita enemmälti.... mitenhän on... jekkaseeko kamera iellehen vahi ei?" "Nyt kotio suorinta tietä; kameran purku "pillun-päreiksi" ja kuivumaan kaik osaset sen." "Samaten kameralaukku kaikkine kamoineen." "Mummerosta ei niin väliä..." "Kamppeet yltä poies ja kuivumaan - mitä nyt sit kerkiää kuivua ennen reissuin tään loppua?"

    Tunnelma tupasen tään heti-mite äksidentin tään tapahduttua ja kotiain kömmittyäin:
"...päivä ei oo puolessa, ja potta on täynnä."; "Jälkitauti - Jaakko Tepon laulusta.

Reissu ei ole puolessa, ja reissu ei ole täynnä - meri otti silti omansa;
Nyt on linssit ja luteet jaoteltu pitin asumusta tätä ja jänskätään et kuis käy?"; näine aatoksin hihkaisin paikalliselle saitille et olisko kellään kumikenkiä lainata?
( Hevy´llä kun ei periksi anneta - roky`lla joten-kuten pärjätään...  )
   Kamat kameran kohta kuivat jo on, kunne tätä tekstiäin tähän olemma laitellut. Vaattehet ohuvimmat myöskin - kohta. Kumpparit - eivät "konsa", muttas onneksein nyt on jo kahdetkin kumpparit luvassa miulle lainahan... Kassotaan kumpaiset kumpparit käyvät tassuihin miun? Kassotaan ottaako onkehen onni Mummerolle tälle vahi onkoo täää tähän nyt taputeltu?