.... ja taasen jumppa-huittia päivältä tältä heittäin sekä samalla sit "sivumennen" Taivaanrannanmaalarina kansallismaisemissa Väisälänmäellä.
Ihan vain tosiaan "siivelle" otin kamerain mukaan; jos jotahin tulee vastaan kuvattavaakin. Pääasia et tulee liikuttua, jumpattua jarppejain ja vasiten tuota operazuunen jarppiterää.
   Ja aivan taatusti saine jumppa-huittia! Eihän toi ole kuin sen noin 2,5km kaikkinensa, muttas jeeru et se tuollainenkin matka, tuollainen pätkä, voi olla sankkevan piiiii-tkä!
Joko mie olen tullut tosi vanhaksi enkää jaksa enää liikkua? Tai sitten miulla on nyt viellä tätä taudin-tynkästä sen verta jäljellä et ei vaine henkilaita kulje; aamusella oli ylläri-pylläri aikasmoinen kun vastasin puh-elimeen ja oma ääneni olikin sellainen sänkykamari-ääni! Wautsi! Tällaisesta äänestä olisi monikin anti-sankari kammerien aikas otettu varmaan....?
TAI ei vain ole jalkainen terä, eikää muutoinkaan vasiten toin oikian jalan MIKÄÄN nivel kunnossa!? Heureka et ottaa polveen, sattuu lonkkaan.... Äsh, taas valitusta! Stop!
   Oli joka tapauksessa siis piiiit-kä, sankkevan pitkä 2,5km matka. Aikaa meni varmaan ns. tuplaten ja hikikin tuli armotta!
Tosin onhan tuolla lämmä kelikin nyt. Mitä lie.... likemmä kymmenen astetta ja miulla oli kuorivaatteiden alla ( vain ) yksi merinovillainen kerrasto - ei muuta.
Hei, ja ne mainiot rötkyilykenkkäin taasen tassuissain! Ovat ne vaine mainiot tassukat! Olinpahan taasen iloissain kun niihin aikoinaan investoin!
   Kenkkäsistä puheen ollen: Laittelin eilennä ehtoolla "kureillesissain"... kopasin vaine hivenen aikaa.... sen ettäs kävin kruisailemassa Maailmalla Avaralla tovien.... ne viimo syssynä hankkimain ihanaiset KUKIKKAAT maiharit jalkaani.
Olipas I-HANA pitää ihan oikeita kenkiä jalassain sekin tovinen vähäinen. Muttas siihen se vaine sit täl haavaa jääkin: hetkeen pieneen. Otti nimittäin leikattuun räpylääni aikas kivasti. Se ilmoitti eillisen ehtoon aikana ja hivenen viel tänä aamunakin kuin muistuttain, et mitäs tulikaan tehtyä?
No, pyörähdinpäs tänä aamuna asialla yhdellä ( kohta kerron millä asialla ) keskustassa tuolla ja laitoinkin sit silloin jalkaihini varpikkaat! Joo-o, varpikkaat. Tai siis sellaiset ns. paljasjalkatassuset joissa on yhtenäinen jarppien tila eikä siten ihan oikeesti varpikkaat joissa jokahisella jarpilla on se oma kolosensa.... Joo - muttas, siis pyörähdin kylillä ne jaloissain vaik´ lunta ja jäätäkin on viel paikoitellen käveltävillä paikoilla. Tuntuivatpa hassuilta ja mukavilta; oli tilaa jarpeille!
Autolla ajelin asiallain tuolla, sillä olimma pakettia hakemassa matkahuollosta. Enkää ihan mitä vaine pakettia, vaan hainpas.... nyt ne viimein tulivat.... miulle ihan IKI-omat LUMISET tassukat! Wau! Nyt miulla on ne! Ei muuta kuin hankeen jonnahin rämpimään ne tassuissain. ( Pitää vaine nenga ensin tutustua side-proplematiikkaansa; kuis ne toimii, miten säädetään, jne.. )

   Se nuista "asiain haaroista" taasen - osaan mie aikas hyvin aina eksyä asiastain asiain vierelle. Sori.
Menäänpäs asiaan takaisin.
Elikkäs tuonne Väisälänmäelle ja sen maisemiin:


2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3



2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Edelleen paikkoja tällä luontopoluilla jotka tuovat mieleeni puolisoin ja hänen kera tehdyt reissut tänne ja muuallehin.
Tosin on hän nyt täsä ollut muutoinkin mielein päällä...
   Nimipäivänsä yssi on tuloillaan täsä lähiaikoina. Mannen ja Manun päivä. Häntä kun kutsuttiin niilläkin nimillä...
Ja olisko et sit on viel yksityiselämässäin pointtia tehdä tiedostamatonta ja tietäinkin, pientä vertailevaa kaikupohjaa hänestä johkin toiseen henkilöön?
Sitäkin tuolla pohdin et sitä oltas varmaan taasen näin kevähän tullen sukumme mökillä ja saunaa ekoja kertoja tällekkin keväälle lämmä laitamassa?
Maailman tilannettakin tulee mietittyä. Mitä tuumaisi hän jos iellehen elossa olisi ja rinnallamme kulkisi? Mitä ajattelisi hän tästä nyky-maailman tilanteesta? Entä olisiko hänelle komennus tulossa jos "lähtö" tulee? Minne, ja mitä tekemään? Ikääkin kun jo olisi päälle kuudenkymmenen? Sotaväki, armeija-arvojaan en tiedä; niistä konsa ei juteltu, ei...
   Näinpä - mee ja tiedä.
Mielen päällä kuitenkin aikas paljon nyt.


2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3



2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Aukko-pahnan pohojat piilossa hankien alla ( yllä ja alla ) aukkosen tään.
On ihan hyvä ja kauniskin, katsella näin kun hanget peittävät viellä tähän aikaan keväästä tienoot nää, muttas ajatus kulkevi jo iellehen ja miettii heti peräänsä et entäs kun kanget nää sulavat? Sitten tulevat taasen kaik ne hakkuiden perkehet, maan möyrimisien jäljet, yms. näkysälle ja näky onkin sit oikein "komia" - kunne lehti- ja ruoho-vihiriä alkaa siintää ja hivenen "pehmentää" näkymiä näitäkin.

2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3



2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "Uno."


2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Tykkään.
Näkymä joka voi olla jonkun mielestä aikas sotkuinen, sekava ja mitään näkemätön, muttas miulle tää on lemppari näistä kaikista mitä tuolta olemma kuvannut.
Synkkä, ja valoisa. Mitään ei nävy, ja näkyy jotahin - kun osaa katsoa.


2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

    Pihlaja Karjamajan kupeilla, äärellä isomman peltoaukian.


2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Se "viimeinen kuva" ja kuvauspaikka samalla.


2022.3.22.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Mennessäin jo kasselin sulia vesiä sillä simmulla et tullessa sitten - Joukkahaisiakin kun näkyili, saapi sanoa, et jokahisella sulalla jo!
Niinpä sit yhdelle sulalle ( manner-Ulmansaari ) pysähdyin ja hivenen "laukasin".

   Siin ne, siin kaik "mainittemisen arvoiset" tältä reissultain.
   Nyt sit jos jatkaisin aamuista ( oli taasen lyhykäinen yönseutu; viisi tuntia sänkyä paimentain joista varmaan meni toista tuntia yskiessä! ) siivoamistain. Jos pikku hiljaa, vähitellen.... Josko sit valmihiksi joskus tään siivouksein saisin.
Käsiä säästellen näin...