Aloittaisinko sanomalla: " En tiedä siusta, mut tiedän miusta - nokkaani en nyt ulos näytä.Tiedossahan tää olikin et aamusella tänään sataa ja satelee likemmä puolille päivin astikkin. Kyllä. Sitten poutaantuisi ja Ukko-Ylimmäinen kaunista kuvettaan meille jo näyttäisi. Ihanmpa silleensä et ehtoon korvalla pitäisi nenga olla likemmä +20´C lämmä ja huomenissa sitten viel enempi. Sää-Ilveilijöiden mukaan.
Mut annas olla - kassotahan ensin, ennen kuin hutkitaan. Meinahan, nottas eihän se eka kerta olisi jos moiset tietäjäiset vikaan menisivät ja etenkin, ettäs Jussi satainen ja kylmä olisi!
No, kassotahan tosissaan - sitten ollaan viisaampia. Ja sen aikaa taidan mie todellakin sisäistää itsein, puhumatikaan tuosta jälkipolvestain joka muuten vielkin hiersiä vetelee vaikkei esim. tässä majapaikassamme hirsiseinät olekkaan näkysällä.... Aika-Raudan käppäilessa jo kohta täyttä kahdeksaa!
   Kohtuu aikaan itse menin vaateriin ehtoolla; ennen puolta yötä, pirpanaisten jäädessä viel elokuvaa katsomaan Näkö-radiosta. Simmuin siristin auki jo neljän jälkeen, mut ummistin ne kyl sitten ihan tarkoituksella, kiinni samointein. Ajattelin et kun kerta sajetta lupaa - se sataa, eikää miulla sit kiirusta mihkään kuvaamaan - eihän? Käänsin vaine kuvettain miekin ja jatkoin koisimista, jälkeen kuuden sit ämmeten ylös lopullisesti. Otamma nyt tään reissuin "lunkisti".
   Ja pitääkin ottaa sillä mm. täksi päiväksi porukkamme tää, "Ryhmä-Rämä" lisiää. Tulee viel lisää jälkipolvea kylään tänne, seuraksemme meidän muiden. Tunteroisia parit ovat täällä ja sitten häviävät takaisin kotikonnuillensa, koteihinsa.
Ajatuksella vaine, ettäs vanhimmaisein tulee käs´kassarana ollen 24/7-muksullein ja että tämä 24/7-muksuin pääsee tekemään jonnekkin reissun kun hän matkaa, retkeä, reissua, on niin toivonut. No, nyt sitten tänne kun mekin jo täällä ollahan "valmiin". Puhumatikaan et hänkin pääsee veden, meren, rantaan täällä - jos vaine tuo ilma ja tila tuosta nyt sit selkiää. Hänen ollessa yhtälailla vesi-höperö kuin mitä miekin itse olen.....
Ja, ja, ja, juhlistetaan pieni-muotoisesti ( "ulkona" käyden syöden ) samalla perheeni juhannus-lasta, hänen syntymäpäiväänsä joka on tänään!

--------------------------------------------

    Aamu-reipat rannan sannalla:

2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%282%2

   "Meille vai teille - kultasein?"


2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%283%2

   "Timangit ovat ikuisia."


2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%284%2

   "Kyyneleet."


2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%287%2

   "Tähkäpää."


2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%2810%

   "Parkkinahkaa."


2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%288%2

   "Aamu-uinilla."


2022.6.24.%20Aamulla%20rannalla%20%289%2

   "Rantaratsun ratsastaja."

----------------------------------------


2022.6.24.%20P%C3%A4iv%C3%A4syd%C3%A4n%2

   Niin sitä vaine uitiin - he meistä jotka nyt uivat.
Nuorin polvi kävi uimassa ja 24/7 iloitsi vedestä, leikki sillä ja siinä. Kastautukin vaatteet läpimäriksi saaden kun pöllähti mereen kumollensa. Vaipat, vaatteet märkinä - pää pinnalla yllä pysyen.
   Mikä riemu, mikä ilo, ihan kaikille heille moiset "rämpiäiset"..
Ensinnäkin kun kaik vanhimmaiseni kasassa olivat - näin äitinäkin iloitsin siitä paljon. Se ettäs tuolla vedessä yhdessä rypivät ja lystiä pitivät - iloa heille, iloa miulle, siitä yhdessä olosta ja ilosta.
   Mietinkin, jotta jos vaikka sen mökki-pahasen ( tahi oikeemmin paremman mökkisen ) täältä löytäisinkin, niin mikä riemu se oliskaan?! Mie ja täällä. Mie ja MERI täällä. Mie ja jälkipolvi ain silloin tällöin täällä tykönäin. Mikä ihanuus se oliskaan.
Muttas onneksi sen nyt ainaskin täsä muotoo ja tällä tavoin voi edes toteuttaa: reissade täl viisiin paikan tään päälle.

2022.6.24.%20P%C3%A4iv%C3%A4syd%C3%A4n%2

   Ja mikä riemu, onni sekä autuus kun osa porukasta sit jo kotio lähti sekä loppu väki tänne jäävä, hajaantui kukin omillensa.
Huokasta sainen miekin. Käväisin katsomassa yhden valokuvanäyttelyn ja istahdin toviksi satama-altaan laidalle. Istuin ja olin vaine - katselin kaunista suvea.