Täsä eilennä oli aivan pakko alkaa miettimään et paree olisi aina katsoa mihkä koloon ja paikkaan sitä munansa työntää.
 
   Käydessäin tuona pänä kaupalla, parkkeerasin ostoskärryni autoni lähettyville, liki parkkipaikan keskijakajan reunaa. Silleen et se siinä pysyy mut on kuiteskin mahd. likellä.
Avaisin autoin oven, kipaisin hakee ensimmäisen ja painavimman laukun ostoskärryitä miun roudaten sen autoni syövereihin.
Kussa kumarsin, laukkuin sisuksiinsa nakkasin, niin kuului sen täytinen römähdys!
Ostoskärryni tuo oli skipannut itsensä pitkin pituuttansa parkkipaikan tuon tantereen. Oli siin samalla ulkoistanut menkein kaiken sisältänsä sinne aakeaan, laakeaan, pintaan maan.
No, mie kätsänä, kätevänä, flikkana, niijata niksautin itsein. Kahmoin jo maksamaani omaisuutta käsikaupalla seutuvilleni, sekä siitä sit takaisin kassini tuon auenneen kitaan.
Todeten siin samalla et kaik hyvin - mitään ei rikki, kaik kasasa, jne..
Siispä ei kun nakkade kaik´ loputkin massini-kassini autoin sisuksiin ja matkahan vaine käy, oi, Hepo Hopiain miun!

   Annas olla kunne kotio ehättäyin!
Oli autoin penkki märkä; pesuun meni.
Oli kauppakassini aivan läpimärkä ja nestettä lilluvaa lammikkona siel pohjallansa.
Oli kosteutta reunoissa erinäisten pakettien, rasioiden kuin myöskin itse - munien, ja munakennojen risaisten!


312979824_5925545464145477_8563735129817

   Niinhän siinä sit kävi.
Kolmesta kennostosta oli tuossa rytäkässä "lauennut" yhteensä kennollisen verta tavaraa!
Arvatkaas kuin joku manasi et kaikkea sitä pitääkin tapahtua!
Kaikkeen sitä pitää ihmisen munansa työntää!
Olis se kyl paree hivenen peräänsä katsoa ja miettiä mihkä lastinsa laskee!