...heräsimmä "onnellisesti" pitkien yöllisten unien jälkehen. Taaksein jäivät unoset noin kahdeksan tuntiset ja nekin viel sit hyvin nukutut: ei esim. niitä ainaisia yölisiä "pakollisia" tahi enempi-vähempi ei-pakollisia pissareissuja yhtikäs yhtään. Vaine unta ja kaaliin, sikiää.
   Tuumassa, mielessä, et siitä jatkain mihkä eilennä pirpanaisten kotiinsa lähdön jälkehen jäätihin....

    ( Pirpanoista muuten mielehein tuli tään tään reissunsa yksi ihanuus - asianomaisten nimet muutettu:

"Kuka on vanhin?

- "Mummeli on suvun... toiseksi, ei kun kolmanneksi vanhin."
- "Vuottakaas... ensin Mummo, sitten Kyösti ja sitten Mummeli?"
"Ei kun - hei, on Mirka - onko Mirka vanhempi?"
Kaiveltiin allannakka esille ja ka´ ....
- Mirka on vanhempi, ja Samikin.
"Mummeli on siis - viidenneksi vanhin!"
"Hei, Mummeli nuortuu koko ajan nuoremmaksi ja nuoremmaksi!"

Voi, tätä viisautta armahtavaa, ja nuoruutta nuorentavaa." " )

.... elikkäs kun täsä juuri eilen oli ns. eka Pakkas-Ukkosen panema päivä täl levelillä, niin laittelimma mie eilennä kaik´ mattoin aamuisen aikaisen (noin kolmen aikaan ) heräämiseni jälkehen pellolle. Kulmakuntamme Kauhu-kakarana nakkelin räsyiset mattoni tantereelle tuolle lumisen valkaisemalle ja jättäin ne sinne pitkin-poikin rötkyilemään koko tuoksi valkiavaksi päiväkseen, kunne sit hämärän kähmyssä puistelimma ja sisälle tupaani ne sieltä kannoin.
NIIN tänään sit siitä jatkain: tuota siivoamista aatoksissain siintäin.
    Akkunat aamun valkiavan auki - tottakait, sillä valoa ei konsa liikaa ole! Vasiten näin kun käydään kohti pimeintä aikaa vuodemme kierossa.
"Ai, tänään saadaan Aurinko Armahan kilosta nauttia!" "Wau, onpa hyvä."


315650727_5990671654299524_7460715042679

"Muttas miulla on tätä siivoamista....";

316414587_5990852607614762_7082291113157

    Niinpä. "Velvollisuus ennen kaikkea." "Kaikkea ennen velvollisuus."?

   Kyllä muuten tinkaan pisti Mummelin tään miettimään et mikä se on SE joka pistää uskollisesti aina velvollisuutensa täyttämään, tekemään niin kuin pitää, eikää mitään lipsumisia, oikeestaan konsa?
Mitenkä sitä on tapojensa orja, mitenkä sitä on ne opit mitä pentuna on saanut, iskostuneet kaaliin, ajatusmaailmaan ja tapoihin sekä toimintoihin omiin, siten ettei niistä ole oikeestaan konsa ieti lipsua tahi periksiantaa?
   Siis kuvitella - tänäänkin jos olisin vaine tosta vain ottanut yhdestä "jemeli-rahastostain" hivenen tuohta käyttöön ( enkää pihtannut ja säästänyt täten pahanpäivän varalta niitäkään rovoja ), niin miehän olisin ollut rötkyilemässä tuossa päiväsen tään mittaan yhä kauniimmaksi käyvässä loppusyksyn ilma ja tilassa!
Suunittelin et sukumme mökille nyt ainakin; sinne voinen ain siirtyä ja mennä?!
Tahi sit vaik´ tuonne vieruspaikkakunnalle ja sit siellä yhdelle niemelle pitkälle josa taarusti vettä vierusta olisi näkysällä, olisi Taivahanrantoja joita siellä maalailla kuten kaksi vuotta sitten syksyn keskellä, jolloin siel viimotteeksi varmahan olemma käynyt;

2020.9.27.%20Hirviniemess%C3%A4%20%2827%

   Muttas ei, ni ei. Mieli ei anna periksi tuhlata moiseen jutskaan säästöjä pieniä. Mieli ei anna periksi et suunitellut työt ja etenkin nyt näin piiiiit-kän ajan ( mm. Piippari-savotta pitkä venytti siivouksieni väliä ) jälkehen vihoin viimein "edes kerran" tulisi vosekittua tää Harju Humisevan puhtahaksi! Vaikas vaine vähä kerrallansa. Kuhan vain jostahin päästä alottain, pikku hiljaa edeten päivä päivän jälkehen ja sit vihoin viimein loppuun taasen saatain. Joulukiireet kera Töiden kun alkavat ensiviikkosen jälkeen painaa päälle. Sitten sitä ei kyl kerkiä eikää jakaskkaan moisiin hommiin "ajatuksiaan" laittaa...

   Mikä harmitus, mikä "synti ja häpiä" moinen kaunihin kelin "tuhlaus"!
   Nyt näyttä tätä tekstiäin täsä nakuttaissain, Aurinko Armas jo mailleen painuvan. Täsä olisi siis ollut noin viisi-kuusi tunteroista aikaa stallade josain päin kaunista, loppu-syssyistä, Suomemme maata, sen sijaan et sisällä neljän seinäsen "värjöttelin" ja touhusin. Pihtasin rovojain ja puhdasta sainen aikaseksi sen sijaan!
   Toisaaltaan - olempas hyvilläin.
Ekas´ teks´, nyt jäine rovo tahi kaksikin parempaa käyttöä varten! Esim. sit joskus täsä pidemmälle suuntautuvaan reissuuni miun. Sillä luulen vaine et esim. se tuo Luovo iellehen puoleensa tulee vetämään... Tahi sit jonnehin muualle, muttas kuitenkin - reissun päälle ainaskin!
Tokas´ teks´, mik´ onkaan Majassain Mahtavaisessa nyt ollessa ko täten on matot raikastettu välleen. On lattiat jo vosekittu. Suihkunkin lävitse kävin kera saunain lattiakaivon. Siihen petivaatteet tuuletin, liinavaatteet pesin - sekä muutamia muitahin jutskia pyörähytin koneessa tuossa pyöriväisessä.
Ja viel sit kaiken tuon keskellä näitä omia rastojain Rastafartaren, syväputsittain muutamia kertoja. Itseasiassa nyt neljänä päivänä jo kolme ja puoli kertaa! Vain ja ainoastan takia sen, et tää klyyvarini "kiittää" aikaslailla näiden "tuoksuja". Näimpä saanen täsä aikoin saaatossa nähdä et pysyvätkö nämä rastaset päässäin iellehen vahi onko luopuminen kun kerta nenuin piskuinen ei oikein "diggaa" näistä, rastapäistä....?
Neljänneksi; kiehahutinpas jällevän yhden riisipuurosen - huomenissa taasen Tsipanniekkuin tekoon. Siinä sit saapi muksuin 24/7:mänkin huomenissa tyköin tullessaan maistella ja nautiskella, moisista herkkuloista!

   Niinpä. Voisin täsä siterata sanontaa: "Toisen roska, on toisen aarre."; joka ekana mieleni kohoaa näin jotain jälkikaneetiksi loineh lausumahan, vaikkei se oikein tähän asiaani mitenkään kuulu.
Joka tapauksessa - se mitä ilman jäät, sen josain toisessa saat.