"...pikaisesti asioilla.": näin mie olen aikas usein itseäin "narrannut", nottas tulee lähdettyä liikenteeseen. Jalkasin.
 Matkaahan ei ole kuin sen suunilleen kilo ja metri jotenka ihanhan tuo on loogista jalkasin käydä jos ei ole raskasta kannettavaa mennen tahi tullen mukana. Tahi todella keheno ilma sekä tila.
Ja se et ko teen "tikusta asiaa", ni riittävi ns. jokahiselle päivälle sit toimitettavaa asiaa - sekin vielä siis.
Täten harvase päivä sit "on lähdettävä" liikenteeseen.
Ja itsein tuntien sit ko kerran menhään, niin sit muuten menään! Elikkäs kun ulkoistettua olemma saanut itsein, niin sit hän se on sama samalla kertaa hivenen pidemmällekkin mennä. Eiks vaine? "Mistäs sitä "paluumatkan" nyt tekisinkään?" "kiertäisinkö tuota vahi tuota kautta?" "Olisiko joku sellainen josta en ole ainakaan lähipäivinä kulkenut ja ei tarviis samoja reittejä palata takisin mistä juuri käppäilin keskustaan?"
   Näin sitä sit käppäiltyä olemma täsä jo taasen jonkusen aikaa saanut. Itseni liikenteeseen - jälleen.
Se jänskä jutska, et jos käppäilen vaine ees taas keskustaan, ni tuntuu et tässäkö tää? "Eikö yhtään enempää?" "Misäs loput matkasta tästä?"
Näinpä sitten onkin mennyt aikas usein sen parisen tunteroista tuolla käppäilen seutuja näitä. Pisimmillään hilkkua vajaata kymppi - mm. tänään kahdeksan kilo ja metriä.
    Näin kun asioille lähden, niin miul ei tietenkään kameraani mukana ole, ei. Kännykkäin pidän kyllä mukana ja noidun mielessäin et ko ei ole sitä kameraa....! Nytkin mikä mainio keli olisi ollut valokuvata kameralla!
No, ei kaikkea aina saa, jotenka tytyminen oli sit kännykkään ja sen räpsyihin näihin.... Pöh!

   Nyt tein lenkkini alun tään sellaiselta paikalta josta en viel konsa ole liikkunut jotenka tää oli aivan tuntematonta seutua miulle, tältä pihapiiriltänsä. Pitimmä oikein käväistä rakennuksessa sisältänsä neuvoa tietävää kysymäsä, et pääseekö tältä tontilta jotahin kautta rantaan ja jäälle?
Pääsihän toki; "Tuosta, tun rakennuksen kulman takaa ja siitä sit tietä myöten rantaan...."

2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

   Portaanpään opiston joku rantarakennus. Veikkaisin rantasauna, tms.
   Tämä kyseinen opisto on perustettu 1919 Portaanpään kristillisenä opistona ja se toimintansa aloitti sit 1923.
Pohjanaan oli tuolloin körttiläisyys Lapinlahtelaisen Paavo Ruotsalaisen lähtökohdista; hengellisyyden ikävöiminen ja hengellisyyden etsiminen.
   Päärakennuksestaan en kuvaa napannut ( sori ). Alkuperäinen päärakennuksensa on palanut 1924 huhtikuussa
ja ylläri-pylläri, talkoovoimin ja -varoin rakennettu uusi rakennus aloitti toimintansa jo saman vuoden syksynä!
Opistossa tässä on oltu ain ns. ajanhermoilla kulloisellakin ajalla toimien aina jotenkin kansan kasvatus- ja sivistystoiminnassa mukana.
Täällä on opetettu puutarha-alaa, lasten kasvatusta kuin myöskin peruskoulutusta ja nyttemmin toisen asteen peruskoulutusta ja kansanopistokoulutusta. Täällä toimivat myöskin erilaiset lyhyemmät kurssit ja kurssitukset.
Aikojen saatossa paikka on toiminut mm. Virosta tulleiden inkeriläisten internointipaikkana sekä nyt uudemmalla ajalla mm.  hostellinna.

2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

   Arvatkaan Armaat Lukijain miun, kelle tuli ikävä kameraa....?


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

   "Lumi teki enkelin eteiseen...."


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

    Yleisen uintirannan venevaja.


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

   "Päivän Sydän <3 " - suksisauvan somman jäljiltä.


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

    Maastopyörällä...   

2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

... jollahin mönkijällä tms. ... ja

2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%

.... vaikkas millä moottorikelkalla pitkin "maita ja mantuja", nyt siis jäitä pitkin.
   Kun kerta jäät kantavat viel tällaisiakin menijöitä, niin luulisi tuo sit kantavan tällaisenkin käyskentelijän ( ei niin keviän ).
Monessa kohtaa ja pääasiassa hanki, siis LUMIHANKI - ei jäät,  kantoi paikassa ko paikassa käppäilessä yhä iellehen. Pikkasen se antoi tietenkin askellusta periksi kun aika-ihmisestä on kyse, muttas voi ihan reilusti sanoa et hankijaisillahan sitä olin.
Paikoin näkyi jälkiä kuin oli kelkka tahi jopa ihmisen tassu, hörpännyt jäille asti kostiaan veteen. Oli vesi tullut pinnalle jään.      
   Ajatuksella et... niin.... ajatuksella.... et se kyl viel kantaa ko kerta nuinkin raskahia on kantanut... menin miekin sit pitkin jäitä noita ja nautin!
Nautin siitä kun taasen sainen käyskennellä aivan yksinäin. Ei ketään, ei kukaan, eikä misään! Vaine mie ja tuittupäinen Tuuli Tuivertajainen. Aurinko Armas Taivahankannella ja hiljaisuus seuranain. Ah sitä ihanuutta!
   Voi kunpa pääsisin reissun päälle jonnehin "korpeen", jonnehin kauaksi!


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%


2023.3.27.%20Asioilla%20k%C3%A4ydess%C3%


    Täl viisiin.
Tulipahan vietyä apteekkiin YKSI tarpeeton lääkepurkki ja stallattua sen kahdeksasen kilo sekä metriä samalla.
Eikää vaine asvalttista, lumista, tasaista tien pintaa pitkin vaan myöskin tuolla nuiden moottorikelkkojen ja muiden menijöiden urapohjia pitkin laittain tasapainoni haasteeseen niissä uppelikoissa, epätasaisuuksissa. Nivelet "kiittävät" kivuillansa ja kiittävät myöskin ihan oikeestikin kun saavat jumppaa siin samalla.
Samaten kun stalladen ns. puhtaalla, tasaisella, hankikanto -pinnalla, niin kun tassu painuin sen muutaman sentin alle pinnan tuon, niin sehän voimaa antaa tassuihini näihin. Voimaa lisää Mummelin piskuisen raajoihin!
Happee sainen, verenkierto vilkastui, hikeäkin välleen pintaan pukkasi; aineenvaihdunta vilkastui.
Ja - mieli lepäsi.