Majapaikka tuli katsastettua, ja sen jälkeen itseni ulkoistettua. Ulkona ollessa, siellä aikain käyskenneltyäin totesin jälleen kerran, ettäs on se vaine ihana raikkaassa ulko ilmassa käyskennellä. Ei ahdista polla ja henki kiertää. Jopas niinkin, nottas päättelin täsä majapaikassain jotahin ilma tilassa olevan. Kuten nytkin kun tätä tekstiäin tähän "myöhäjunassa" nakuttelen tääl istuin, niin kyl tääl tuoksuu jokin....
No, muttas ei mitä - näil nyt menhään ja se siitä. Yritämmö pärjätä. Sittenpähän kärvistelen jälki junassa jos nostaa reagtion esille.

    Tuolla ulkona kiersin lenkin, kävin merta jäistä morjestamassa satama-alueella:




    "Räystäät tippuvat."




   "Rantavahti."




   Rantakatu ummessa.




    "Alpit."







   "Kuukävelty on."
Arvaatko mistä päin tuulee?




    "Baaden Baaden."
    Ei siis mitään hajua miksi tällainen nimi, muttas tää tuli tälle, tahi näille kuville, nimekseen.









    Röysät, nämä ihanaiset.




    Iltapäivän aurinko ihanalla Rantakadulla.







    Ja sitten tämä Luovon varmahan kuvatuin venho. "Venho" voisi ollakkin tämän nimi, tästä lähtien:















   Tätä ihanuutta....








    Jep, ja reissu tää tuli heitettyä. Sitten sain päähäni, etukäteis päätöksistäin huolimati, ettäs käväisempäs syömässä.
Kävin ja söin. Jeeru, ei olisi pitänyt! Ähky olo vielkin näin monta tuntia myöhemmin! Ja mitenkä oli paha käväistä sen jälkeen kuvaamassa uudelleen! Huomenne "tiukka" päivä; vähemmällä syönnillä. Piste.