"Tikusta asiaa" jälleen ja sitä tehden sitten kreippailen sen parisen tunteroista taasen.
Alkujaan läksimmä mie siis pattereita palauttamaan kierrätyspisteeseen, muttas ko tiedossa oli et hivenen aikaa jäi tuohon päiväsyvämeen sil viisiin, et himpun pidemmällekkin kerkeisin stepastella, ni otimpas entisistäin "viisastuneena" kamerain olallein heilumaan. Täten sitten pisteeltä "x" jatkoin matkaani iellehen ja kohti lähintä järven jäätä.
   Jeeru, siis ihmiset: MENKÄÄ jäille, järville! Miten ihanaa onkaan tassutella ielleh-järilöih aivan kaikessa rauhassa! Ei oikeestaan ketään taaskaan eikää missään. Joku "hurja-hullu" josain kaukaisuudessa näkyi, muttas ei ketään liki, lähellä. Ihan saa yssin tuuletelle aivojansa "hapanneita" Aurinko Armahan kilossa ja Tuuli Tuittupäisen tuiverruksessa.
   Täsä vaine osanen lenkistäin tästä, sillä ennen näitä ja näiden jälkeen steppailin viel tovisen:









   Niittysaari edessä likinnä.
   Niittysaaren kiersin ynpäri;



    Peltoniemi kuikuilee vasemmalla laidalla olemasa olollansa.







   Koivuniemi näkyilee edessä vasemmalla.




    Niittysaari takanain ja tuo tuolla edessä on Väärninsaari.




    "Jäljet kaukaisuuteen."
    Suoniemen kuvetta edessä päin.




    Väärninsaari vasemman laidan taklaajana ja oikiaa pitää Suoniemi hallussansa. Akkalansaari taitaa olla keskushyökkääjänä...


   Näin sitä tuli sit tänä pänäkin kreippailtua. Kaikesta huolimati. Meinasin nimittäin et enhän mie kerkiä milläskänä. Sen verta tuntui taasen tälle päivälle kasaantuvan vaikkas sun mitä hommaa.
Hyvä näin et kerkesin, vaikkas lonkat "kiittelevätkin". Muttas sitähän sanotahan, nottas "liike on lääke" - eiks vaine? Jotenka luulisi tuon nyt olevan sit loppuin lopuksi hyvä kun "narrailen" itseäin näin liikenteeseen.
   No, nyt sitten otsikkoni mukaan alan kaivelemaan lähtökuoppia itsellein.
Täsä olen ollut jo aamusta asti täpinöissäin. Tuula Amberlan sanoin: ".... lähdön läheisyydestä hän turvaa saa."; vahi mitenkä se menikään? Joka tapauksessa lähtö lähenee ja täsä pitäisi orjentoitua pakkailemaan pikku hiljaa kamppehia kasaan sekä kaps´säkkeihin, sillä aamusella Hepo Hopian pitäisi karauttaa Maailmalle Avaralle jo aikas aikaseen - ettenkö sanoisi et ns. kukon laulun aikaan jo, jottas perille kerkeisin noin klo.11.00. tiemeellä!
    Ja suuntanahan on piiiit-kästä aikaa Luovo. Jee! Vihdoinkin!
    Käväisen siellä tulevan endin "pesimässä". Huomenissa pystytän valokuvanäyttelyni sinne kirjastoon. Lauantaina olen tuolla kirjastossa kävijöiden jututettavana ja sit sunnuntaina lähden ajelemaan kotio kohti takaisin.
Perillä pääsen valokuvamalliksi yhden paikallisen valokuvaajan, kotimatkalla luovutan yhdelle taikinajuuri-leipurille uudelle Humisevanharjun Huldan ja -Hildan siemeniä. Ja jos viel sit "viimo metrillä" "poikkeisin" vaik Sukumme Mummonkin tykönä - mee ja tiedä sitä vielä?
    Tere Tulemast reissulle tälle mukaan! Ja ehdottomasti jos liikutte seuduilla nuilla, niin myöskin poikkeemaan valokuvanäyttelyyni tuonne kirjastolle!