... jälleen nyt, ja nytten sit tietojeni mukaan viimoista kertaa.
Olemma tääl sen yhden tutun porukan kesken seuraavat kolme päivää ja sitten suntaankin mitä todennäköisemmin täältä kaukaa, tuonne kauaksi Savonmaalle - Töihin.
Tekisi kyl mielein miun pyörähtää kois, muttas on aikas.... sanoisinko, ettäs aikas... tuhlausta jos poikkean tuolta 4-tiltä niinkin pitkälti sivuun ja sitten viel takaisin kyseiselle tielle. Siihen menee polttoaineita lot of, muttas menisi aikaakin sen verta ettei taida miul päivän sen pituus siihen riittää. Surku.
Muttas nyt siis ja täällä, Pohojolan perukoilla.
Tänne matkani aloin noin klo.12.00. ja perille pääsin yhden tauon pidettyäin, noin klo.15.30.
Ei, enhän mie mitään aikaa laske, en. Se on vaine hyvä tietää kun sitten ns. takaisin päin lähtö koittaa ja se koittaa tuolloin lähtöpäivänä jotahin kahden jälkeen iltapäivällä. Siihen siis tuo noin pari-kolme tuntia tuonne ns. omille huudeille ja siitä viellä vähintään sellaiset kolme-neljä tuntia Savonmaalle. "Kauaksi on pitkä matka." - on se.
Kimpsuin-kampsuin kappasin tänne huoneeseeni jossa yöpyilen.
Samaisen huoneen sainen kuin edellisilläkin kerroilla. Kiva juttu ko aivan yksin, niin on varma tieto ettei hajusteita, yms. allergisoivia ole tiedossa, esim. huonekavarin tiimoilta.
Saapumisen jälkeen koppasin kamerain harteillein ja lähdin tienoille näille, rantamille nuille, kuvaamaan.
Ensi alkuun tuntui et liikaa puin yllein - sentäs päälle +20´C lämmä, muttas sit ko rovautti yhden sadekuuron, niin eipää ollutkaan liikaa. Hyvä kun oli vaatetta mikä suojasi vähäsen, loput suojasi se kun pahimman kuuron ajan seistä-nakotin yhden kadun varren partsin alla! Siin sadetta tuota pidin paikallansa.
Varpikkaat paljasjalkaiset tassuissain olivat ja kussa sit tuli aika lähtiä iellehen, tassutellen sateen jälkeisellä, märällä, kadulla, niin olipahan vaine välleen ikävä tassutella ko eivät ne nuo tassukat oikein vettä pitele ulkopuolellaan....
Periksi en antanut ja tätempä täsä muutamat kuvaset.
Ihan ovat samaoja seutuja ja kuvauskohteita ko edelleisilläkin kerroilla. En paljoa meinaa pakista näistä; jos tietoa halajat Armas Lukijain miun, niin klikkaileppas tään vuoden maalis ja olikohan se; toukokuun kirjauksia - niistä löytyy lisää tietoa.
Vanhan Raatitalon komeutta ja sitten lähikuvanen rappusistaan noista joilla on varmasti eräänkin kerran tassuteltu kun on nuin kulumaa lankuissaan;
Tornion ortodoksinen kirkko, Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko.
Huomasin tänne tarkoituksella mennessäin, että sisällensä ihmisiä menee: "Menempäs katsomaan tokko tuota sisällensä miekin pääsisin? Edes kurkistamaan pikaisesti jos en ihan käymään saa mennä; jos siel on jokin yksityinen tilaisuus vaikkas....?"
Ei ollut yksityinen tilauísuus vaan jokin iltatoimitus, vapaasti kaikille mennä.
Kännykällä kuvaset tään ja alla, nappasin jotten häiritse hartauteen osallistujia.
Ihan tuo kirkolta näytti.
Itse kirkko tää on sitä vastoin ennen muinoin näyttänyt hivenen erilaiselta ko mitä se on tänä pänä;
Tämäkö? Tästä sanoisin, sen mitä kuulomuistiini pohjaan, ettäs täsä on ollut Tornion paloasema joskus, muttas en ihan varma ole asiasta tuosta.
Nettisfääreistä en mitään löydä - sori.
Selvästi 1970-luvulla rakennettu ja tiedossain on, ettäs se tuo alla olevaisen kuvain VPK:n palokuntarakennus on toiminut 1977-vuoteen asti. Joten täähän olisi sit ollut sujuva jatkumo sille asialle/rakennukselle?
Hannulansilta.
"Unelmat."
"Keinu keväällä kerran." ( toukokuussa; nro.3. ) saine täten uuden nimen nyt.
Käykääs kattoo kuin oli kevään tulvien aikana tää keinu aivan vesien vallassa ja piirittämänä. Nyt sitten näin kuivalla maalla ko vedet näyttävät olevan täälläkin, kuten kotikonnuillahin olivat, hivenen ns. normikorkeuttaan alempana.
Tuolloin tulvaa - nyt kuivaa.
Käväisin heidän tykönään juttusilla ja istahdin tuonne vierellensä; on muuten keinun istuinosan korkeus maasta aikas KORKIALLA! Normaalia korkeutta korkiammalla.
Tornion uusi silta ja...
.... Hannulansilta;
Kojamo ja "Kala kuivalla maalla.", jota se nyt sit taasen oli ko ei keväisiä tulvia näin loppukesästä näkyile:
Änkesin ( menin vane siis ) itsein tuonne sisällensä ja kuvailin siellä....
"Kauneus on katsojan simmuissa." - en vaine mahda mitään: miusta näissä vanhoissa metallisissa ( ja puisissakin ) silloissa on kauneutta sanoin kuvaamatonta.
Tuolla on muuten täsä sillassa Päivän Sydän <3." - tuolla siltarakenteen "katossa". Kattokaatte vaikkas Armaat Lukijain miun - tuolla se on.
VPK-talon ulkorakennus jossa on ehken ollut mm. sen aikaisten ( 1902-1977 ) paloautojen suojarakennus, "autotalli" koskapa tuolla sivullaan oikialla, on muutamat sellaiset isohkot pariovet.
Vanhaan paikalliseen panimoon kuuluva rakennuskokonaisuus.
Näin luulen, en tiedä.
Tiedän vaine, ettäs tää on nykyisen ns. panimorakennuksen takana, takatontilla ja tästä purkivat viereltänsä nyt talven/kevättalven aikana jonkin tahi joitakin rakennuksia tahi rakennelmia.
Yritin kumpaisenakin viimo kertana, käydä tätä kuvaamassa, muttas ain oli purkukoneita edessä tahi liian kirkasta, et kirkasta taivasta vasten olisin saanut hyvää kuvaa tästä.
Nyt kuvasin, nyt ei ollut koneita, eikä kirkasta taivasta.
Muttas olipahan sellainen juttu, ettäs miusta tuossa päädyssään oli viel talviseen aikaan ihan aivot, ehdat, glasit! Sellaiset kuvan lasit. Nyt näyttää että siinä olisi jonkinlaiset pleksi ja/tahi muoviset pinnat? Vahi onkoo ne lasia ja sit pinnoitettu jotenkin...? Ovat nimittäin aikas kivat kylän pikku poikien kivityskohteita....?!
Suensaaren kaupunginosassa aloitti 1876 olutpanimo jonka perustajina olivat Samuel Aspegren, Karl Johan Boström, Pehr Heickell jr, Anders Kurth ja Frans Otto Nordberg.
1881 panimo on myyty konkurssin jälkeen G.A. Utterströmille.
Erinäisten vaiheidensa aikana ja jälkeen, tämä panimo on ollut mm. Lapin Kulta Oy:n ja Hartwall Ab:n omistuksissa kunne sittemmin 2016 vuonna Sangen Oy:n Tornion Panimo Oy aloitti toimintansa niissä sanoilla sijoilla kuin misä aikaisemmatkin panimot ovat toimineet.
Nykyisen panimon alla on panimon/jen alkuperäiset kellariholvit..
Vanhaa kauneutta.
"Kainaloinen."
Nyt siis näin kesäisellä säällä sen talvisen kuvauksein jälkeen.
Näin-ikkään. Täsä ne, tään päiväiset kuvauksein ja sepustuksein.
Nyt otan lunkisti ja sit huomen aamulla alkaa ne ohjelmat joiden taatta tänne taasen hilauduin.
Kassotahan näkyilläänkö tällä aikaa, vai eiköö? Heissan!
Kommentit