... ja ns. osa nro. 2.
Heti kärkeen valitusta:
"Mie niin luulin ( tästä huomaa kuin sitä olenkaan seurannut Ilman Tieteilijöiden sääennustuksia - en siis yhtään! ), ettäs sitä jo menhään syssyyn, ilmat viilenevät ja niin sitä tälkin viikolla ja vasiten jo näin pohojoisessa!"
Olisi kyl kandee seurata, sillä nyt on täälläkin Perämeren perukoilla lämmä ihan tarpeeksi asti, ja tuolla ylempänä viel enemmänkin - eteläisemmän Suomemme maan loistaessa viileämmissä sää ja tiloissa!
Tuolla luulolla ko eilennä kotoa liikenteeseen lähdimmä, ni jätimmä kaiken helteisen asustuksen kotio; "Eihän niitä enää tarvita - paree ottaa syssyisiä, pitkä hihaisia- ja lahkeisia vaatteita vaine mukaani."
Täten sitä sit nyt "kärvistelen" liian pitkähihaisissa ja pitkälahkeisissa/helmaisissa vaatteissa täällä lämmön keskellä! Jeeru, et PO-TU-TAA! Ollappa ne minnarit ja olemattomat ns. t-paidat nyt täällä ja päälle laittaa! Po-tut-taa, joko sanoin; po-tut-taa!
"Tyhymästä päästä kärsii koko ruumis." - jota se vasiten kyl nyt tekee! Tuolla ulkona ON LÄMMINTÄ! Hellettä oikein!
Täsä mietin et käväisenkö ostaa täältä kaupoista jotahin "pientä" puettavaa, mutten kehtaa oikein ko kotona on entisiä eikää näin ollen ole aihetta ostella uusia ko rahaa ns. hukkaan vaine menisi. Sitä paitsi...
Hokasin tänä aamuna, nottas olemma jättänyt sellaisen pankin avainnumerolistan varmahan kotiain ko sitä siel käyttelin hoitaessain mm. pankkiasioita siellä ollessain, jotenka se nyt sitten pitää varmaan täältä Savonmaalle lähteissä kotoain noutaa. Tai ainakin käydä etsimässä josko se sieltä löytyisi....
Muutoin meinasin painella suorilta Töihin, muttas nyt ko toi -lista puuttuu ja sitä varmasti Savonmaalla ollessain tarvitsen sekä se pitää siten kotoa hakia, niin sittenhän sitä voinen sieltä kopata myöskin noi hellitamineet mukaani!
"Nuin - helpottipa kovasti...."
Tosiaan hellettä piisaa ja hivenen ulkonakin tänään iltapäivällä päästiin olemaan. Kävelyllä käytiin ja samalla juteltiin kävelymme vetäjän kera, nottas jos vaikka suinkin, niin ko on näinkin komiat ilma ja tilat nyt, niin eiköö sitä voisi nuita tään kupparikurssin toimia, vasiten ns. jumppahetkiä, pitää josain täällä lähistöllä ja ulkona?
Lupaili viedä sanastamme etiäpäin ja josko tuota huomenissa sitten... ja ulos enemmänkin. On se vaine typerää erinäisiä jumppia ja testejä tehdä neljän seinän sisällä ko uloskin pääsisi ja ulkonakin ne voisi tehdä!
Täsä iltapäivän kuvia - eka on kännykälläin nappaamani;
Kaunokaiset: Nokkos- ja Amiraaliperhonen jonkun Nauhuksen kukissa; Aurinko- tahi Siperianauhus.
"Ilo."
Pikisaaren uintipaikan väkeä nauttimassa ja ilakoimassa helteen ihanista uintihetkistä.
Pilvetkin uivat näin kauniila säällä....
Suensaaren ja Pikisaaren väliseltä kävelysillalta kohti pohojoista ja Lammassaarta.
Ja samaiselta sillalta kohti etelää Hannulansiltaan päin;
"Kolme siltaa."
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Päivän ohjelmat loppu ja mie otin kohteeksein Suomen puoleisen Kukkolankosken.
Yli-Vojakkalassa poikkesin Vähänäre-vesistön ( Torniojoki ) Tuohmaan rantaan:
"Kaunotar."
Jälleen kerran.... Voi kun.... jos vaine... talotkin osaisivat kertoa tarinaansa elettyä. Mitä kaikkea jää sanomati, mitä kertomati. Mitkä ilot ko surutkin on käyty täsäkin talossa ja sen sisällä, pihanmailla, rantamilla...
Näitä ollehia ja mennehiä, sekä nykyisiä kauniita tahi vähemmän kaunihia, asutuksia katsellessain, kulkeissain nuilla paikka ja kunnilla, mietin hajatelmia mielein päällisiä...
Ollappa pätäkkää omiksi tarpeiksi ja voida ostaa esim. täältä vesistön varrelta oma kolo omaksein. Tahi vaikkas Luovolta, tuolta meren rannalta äärettömän.
Milloinkahan sitä rikastuisi niin, ettäs unelma tuollainen toteutuisi - vasiten ko en konsa esim. lottoa...
Tahi olisiko se vaikkas nykyisillä "pääomillain" mahdollista? Mitä se tuollaisen unelman toteuttaminen maksaisikaan, paljon pitäisi pennosia haalia kasaan, paljonko pitäisi tuohista maksuvaluttaa olla olemasa - tahi no, siellä pankkisen tilillä nettisfääreissä - sillä eihän sitä oikeesti ole olemasa misään pankkien kassaholveissa fyysisenä, kosketeltavana, kahisevana.
Kukkola ja Kukkolankoski:
Kalastusaitat ja näyttäisi ( Ruotsin Kukkolankoskesta oppineena ) tuolla olevan tuo kalastajien vuoronvaihto/ruokatauko kellotapulikin tallessa, tuolla "kujan" tään päässä vasemmalla.
Tässä on Suomemme maan pisin vapaana virtaava koski joka on 3,5km ja jolla on pudotuskorkeuttaan 14 metriä.
Tämä rantama näine kalastusaittoineen on Museoviraston mukaan luokiteltu valtakunnalliseksi merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Patorenkku jolta lippojat lippovat kesäiseen aikaan 1200-luvulta peräisin olevin tekniikoin siikaa.
Syksyn tullen kalastajat pyytävät täältä nahkiaisia merroilla kivien koloista ja talviseen aikaan sit madetta elikkäs matikoita. Kusa matikka-aika menee ohitse, alkavi huhtikuun välistä toukokuun lopuille kestävä rauhallinen aika ennen uutta siika kautta.
"Pudas."
Paikka on samaisen Kukkolankosken tiemee, muttas hivenen etelämpänä samaisen Koskentien varrelta ko toi varsinainen ( vanhempi ) matkailukohta...
Voitte katsoa/lukea, Armaat Lukijain miun, mitä "pudas" merkitsee mm. netin syövereistä, miun viime kirjauksestain täältä; "Pohojolan perukoille taasen; nro.2." tahi sit lukia tästä kopioituna tuosta tekstistäin:
" ..."pudas" tarkoittaa esim. näin vesistöissä lenkin tekeväistä vesistöä, uomaa, joka virtaa päävesistöstä irtaalla, muttas sen likellä samaan suuntaan jonkin matkaa kunneka sitten aikanansa yhtyy takaisin tuohon päävesistöön."
"Työväentalon veneranta." luki tienviitassa josta tälle rannalle käänyin. Jos tulkitsen oikein netistä karttoja katsellen, niin paikka on suunilleen Revoniemi Torniojoen rannalla.
"Hetki."
"Lämpö."
Oravaisensaari, Sumisaari.
Huomasin kännykänni kartastosta et jollahin Oravaisensaarella/ Sumisaarella on jokin "historiallisen ajan asuinpaikka" ja päätimmä pistäytyä katsomassa sitä kohtaa.
Loppuin lopuksi kävi niin et en sellaista mistään löytänyt, en havainnut ja ko sitten jututin jota-kuta kylän henkilöä ( miestä ) siin tienpäällä, niin kertoi hän, ettäs kyllä sellainen on olemassa.... "Jotain 70/80-luvuilla tekivät tuolla ( hän osoitti juuri sillä kohtaa olevaista peltoaukiaa sormellansa ) kaivauksia yliopiston ( vahi oliko se museoviraston? ) toimesta, muttas nyt se on, kuten näet, ihan normi peltovainiona."
Niin, ettäs etsin nyt sitten siinä sellaista jotahin merkintää jostahin, et täsä tahi tuolla nuin, olisi sellainen-ja-sellainen historiallisen ajan asuinpaikka! "Hah!" "Etsippäs aivan rauhassas."
Käväisin kuitenkin tuolla Sumisaarella asti josa näytti olevan pääasiassa loma-asuntoja-ko rantamillaan, muttas niille ja niiden tonteille en pyrkinyt vaan pyörsin Hepo Hopiain takaisin tulosuuntaani ja - kuvasin.
Kuvasin itse tuota saarta halkovaa tietä kaunista;
"Kesä."
.... sekä tuolle saarella pienen, entisen pudaksen, ylitse menevää kaunista seutu ja kuntaa.
Jeeru, et osaakin olla kaunis, ihana paikka! Epäonneksein en siitä saanut mitään julkaisukelpoista kuvaa aikaseksi, muttas jos sanaista seppoain voinen lainailla:
Pieni sorapäälysteinen tie joka on kapia ko mikä. Juuri ja juuri yhden auton mennä, näin nykyaikana.
Tie tuo ylitti vedettömän "pudaksen" korkian pengertien päällä kulkien. Penger tuo oli vähintäänkin miuta korkia harjanne josko ei lie korkiampikin.
Pengertien kumpaisellahin puolella on vitivalkia kylkisten koivujen metsät lehtevine lehmuksinen.
Kuivujen nuiden oksistot lehtinensä muodostavat tuon pengermäisen tien ylle kaarisen holvin. Viiliämmän, suojaisen ja suojaavan katoksen. Ei paista Aurinko Armas, ei häikäisen sen valo. Pilkottavi vaine sieltä täältä lehtien välisistä koloistansa kuin tervehtien Kulkijaa Kummajaista, Matkamiestä Maan, tiellisen tien taittajaa.
Tien taittajainen tää, Telluksen steppaaja, hajatelmien haalija, lopettavi tältä ehtoolta nakutukset nää ja sanovi: "Heipp!"
maanantai, 5. elokuu 2024
Kommentit