Nyt ko tänä vuonna ei sitten "synny" Piippareita, ei ni minkähän laisia ja kun tiedä ma, nottas joulukuulla, joulun jo kolkuttaissa ovella, en millänsä kerkiä tahi tuskin jaksaisinkaan, paneutua jouluisiin jutskiin olleskan, niin olempa täsä sitten nyt jo ahkeroinut pikku hiljaa.




    Omalle suvulle, omalle perheelle, läheisilleni, muutamat pienet muistamiset.




   "Siskot ja Simot"-kampanjaan tääl Luovolla osallistuen.
Todella ihana ja tärkeä kampanja miusta.
   Ihmiset ostavat joulukortteja tahi sitten tekevät niitä ja kirjaavat niihin saajaksi "Sinulle" sekä lähettäjäksi oman nimensä.
Kortit toimitetaan nimetylle koontipaikalle ( täällä kirjastoon ) josta posti sitten likempänä joulua jakaa nämä kortit ihmisten tuomat, kylän ( täällä siis tään koko Luovon ) alueella oleville vanhemmille ihmisille.




   Prototyyppi sen idean mukaan jonka sainen mieleeni, ettäs tekisin läheisilleni joulukortteja.
Kun havaitsin, ettäs ajatuksein toimisi ihan hyvin, niin aloin tuumasta toimeen kaivellen hyllyltäni esille vanhempaa sanomalehteä:



1. Piirtelin ymmyrkäiset ja leikkasin ne irti.
2. Tein korttipohjat ns. yksikköinä: taaksensa kirjasin jo valmihiksi joulu-toivotukset itsekullehin, koska itse koristeen jo korttiin kiinni laitettua sen kirjaaminen ei enää sinne onnaisikaan!
3. Rakensin ynpyrä-papereistain ns. haitari-mallilla puolipallot laitellen sitovaksi ainekseksi palaset kakipuolista teippiä.
4. Leikkelin tulevien joulupallojen kannat kultaisesta paperista sekä tietenkin ripustusnarunsa mustasta rihmasta.
5. Pujotin silmäneulaa käyttäin ripustuslankansa keskeltä haitaria ylös, toisen päänsä kiertäin puolikkaan takaa niin ikään ylös. Siihen ylös muutamat solmut sekä sitten tuon ripustuslenkin päähän toiset.
6. Liimasin pallonpuolikkaat korttipohojiin kiinni sekä pallon kultaisen nupin päälle lähtevän rihmalangan..
7. "Vo´laa - valmista tuli!



   Pist. Muista: jos ja kun kirjekuoressa tällaisen lähetät läheisellesi niin....
ÄLÄ liimaa koko taustastaansa kiini korttipohojaan vaan...
Liimaa vaine toinen puolikas taustastansa siihen korttipohojaan.
Sitten esim. aseta toiselle puolikkaalle valmiista kaksipuoleisesta teipistä muutaman palanen reunoillensa - älä poista teipin toisen puolen paperia poies vaan jätä se siihen paikallensa.
Pujota kortti kirjekuoreen ja laita saatesanat mukaansa paperille: "Avataksesi pallon, poista teipeistä paperit poies."

   Inspiroin, suunittelin ja infoin eteen päin Töihini Pomolleni sekä tänne Luovolle Joulumarkkinoille mukaan tehdä: Joululahja vaihtarit.
Siinä olisi nuissa paikoissa josakin paikkaa "kierrätyspiste" valvottuna joko kaikille tahi sitten erikseen aikuisille ja lapsille.
Siihen saisi kukin halukas tuoda yhden, pienen, jokahiselle käyvän lahjan tullessansa - lähteissänsä ottaa siitä itsellensä yhden lahjan mukaansa kotiinsa viedä, omakseen ottain.
Toki ei olisi kieletty tuoda useampikin lahja vaihtoon, muttas yhden lahjan vaine mukaansa saisi ottaa silloinkin.
Joku sinne toisi "pohojaksi" yhden tahi vaik kaksi lahjaa. Ja sitten lopussa, jos ja kun sinne jäisi täten ns. ylimääräisiä paketteja, niin ne voisi lahjoittaa joulumielellä jollahin taholle jaettavaksi tietyille kohteille. Esim. seurakunta, päiväkoti, jokin järjestö, firma, yksityinen henkilö, joka/jotka jakaisivat sitten joulumieltä nuiden lahjojen muodossa ihmisille joilla muutoin olisi puutetta lahjoista, tms. ettei joulua olisi enemälti luvassa heille.


   Näinpä. Näistä on nyt miun jouluin rakennettu.
   En laittele uloskaan mitään valoja kuistini isoon lyhtyyn.
Jos innostun jotahin leipomaan, niin sitten leivon, muttas tuskimpa mitään suurempaa määrää minkähän laista leivonnaista.