Autoilun ihanuus!

   Sain ihanaisen Poika Poloiseni tuossa syksyn korvalla. Meillä sujui yhteiselämämme ihan jees. Ymmärsimme toisiamme hyvin puolin ja toisin. Kunne tässä Majastani Matalasta muutettuani tähän uuteen kotiini Majaani Mahtavaan alkoikin hän kiukutella! Nii-in, kiukutella, oikutella tojen teolla.

Ensinnäi hän päätti että ei se toi nainen tuossa ratin ja penkin välissä tarvii lämpöä ollenskana kun autollansa ajelee. `Tai no, armollisesti voisi hälle kuitenkin toki antaa ihan pikkusen periksi: jos hän kerran tarvii jonkunlaista lämpöä ni olkoon se sit kera suurimman tehon - noi pienet tehot mie kyl poistan tästä autosta kokonaan poies....´

Toisekseen tämä Poika Poloinen otti ja alkoi "kusta". Tai mitäpähän tuo liene tehnä mutta tässä muutama viikko sitten alkoi autoni HAISTA sisältänsä ku rankkitynnyri! Mietin mistä "fuskaa" autoni ihanainen? Mistä kosteus sisällensä pääsee? Tätä "tuoksua" mahtavaista tuoksuttelin mie ja sitä tuoksutteli myös vävyni joka sanoi sen "ihanuuden" muistuttavan mätänevää kaalilaatikkoa....

   Päätimpä "iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla" kiikuttain autoni, Poikani Poloiseni, autokorjaamolle. Ystävällinen korjaamo-poika kuikkasi puhaltimeen ja totesi että tää on korjattavissa - tilataan vain osanen. "Mutta se "tuoksu", se voisi olla..." "Onko muuten ilmansuodatinta vaihdettu milloin?"  Poika otti autoni suodattimen irti ja kauhisteli mitä sieltä löytyi! Kauheesti puiden lehtiä, siitepölyä, urpuja, yms., yms.. Eli eipä ollut vaihdeltu VÄHÄÄN aikaan... Ei miun aikanani, eikä kyllä ennen miutakaan! Vaihtoon siis! Ajanvarauksen kautta.

Ajan varasin, työt tekivät. Palasin pajalle ja noudin Poikani Poloisen poies. Ohimennen kysäisin noin-hintaa puuhalle moiselle? Mitä on odotettavissa kera laskusen? Poika kuikkasi koneelle ( tätä nykyaikaa: ei poika osanut hintoja ulkoa sanella! ) ja kertoili summan moisen: 200e sekä tään ja tään verran yli... Arvatkaa jäikö miulta monttu autki! Toksisin että lasket varmaan leikkiä? "Ei, kyllä se tämmönen on, tämä summa." "Työt maksaa, ja osat maksaa."... Bankrot tuli työttömän kukkaroon! Voi jeeru!

 

  

 

Jotta elämä olisi tarpeeksi, ihanan, helppoo...

   Lakkasi tässä päivänä muutamana toimimasta eteisen, vessan, vaatehuoneen ja aulan valot kun nappasin valon päälle mennesäin vessaan ennen maailmalle lähtöäni. 

Äkkisiltään en syytä löytänyt palaneista polttimoista (vaihdoin), en sulakkeista (tsekkasin ja hoisin) enkä sähkötaulustani ( katsoin ja kopasin sen kaik mahdolliset, "ehdolla" olevat nappelit ).
Siinä sit ihmettelin että mikähän "sähköpiikki" ja missä päin (naapuri osakkeessa kaik oli kunnossa)? Onnistuuko vian tai alkulähteen etintä vai onko ihan sähkömiesten paikka edessä?

 

   Illan hämärtyessä ja maailmalta takaisin kotiani palattuani kera tyttären tyttäreni aloin puuhailla mikrossa lämmitettävää ruokaa meille nälkäisille Majaani Mahtavaan palajille - ja vain huomatakseni et ka´ ei mikrokaan toimi! Kätsänä ja kätevänä siinä tuumasin että "ei hätä ole tämän näköinen": lämmitänpäs ru´uan liedellä paistinpannullain.... Ruoka pannulle ja pannu lieden päälle. Toisella puolella porisi jo huomiselle päivälle tuleva cipanniukkuin puuro joten sen puolen toiselle liedelle ei paistinpannuni mahtunutkaan kun kattila on suuri ja pannukin vie ihan kunnioitettavan tilan tasolta tältä... Odottelimme ja odottelimme. Ei ruoka lämmennyt ei. Ei paistinpannu lämmennyt - eikä liesi lämmennyt! Eli liesikin oli mennyt mutta VAIN toiselta puolelta! Söimmä ruisleipää kera tuhdimman päällisen...

 

Illan ehtiessä ielleen lämmitin meille saunan soman ja juuri ennen lauteille kapuamistamme miun laitellessain ilmastointia isommalle teholle huomasimma kuin oli SEKIN vaiennut, lakannut toimimasta! Ou jee! ( Aamuun mennessä selvisi että myös aulastani yksi pistorasia sekä varastoni ja ulko-oveni ulkovalo olivat myös sanoneet irti yhteityö ja ystävyys sopimuksemme. )

 

   Tämä hämmästytti, kummastutti tämän Majan Mahtavan omistajaa. Tämä hämmästytti, kummastutti myös Majani Mahtavan kiinteistöhuollon miestäkin. Mies oiva tämä kävi kummastelemassa asiaa moista; katseli ja kokeili kotini sähkötaulun nippeleitä ja nappeleita. Kävi katselemassa ja kopasemassa rivitalojemme sähköpääkeskuksen sähkönavikoita - ja ei tullunna virttä viisaammaksi! Palasi sisälle, kummasteli. Palasi sähkökeskukselle - ja takaisin sisälle. Tuumasi oivaltain että nyt muuten toimii! Sitäkös mie kummastelin ja kyselin että miten, miksi? "Oli sulake palanut sähkökeskuksesta. Sulake joka pitää sisälläänsä JUURI nämä yksiköt jotka eivät tuntus mitenkää olevan tekemisissä toistensa kera."