2021.5.20.%20k%C3%A4nny%20kuvat%20%281%2

   Aamuisia, varhaisia tunnelmia Humisevanharjun tuvassa kun väki viel vetelee hirsiä, nuorempi väki siis, ja Mummero tää jo valvoo touhuten aamuisia askareitaan, mm. vaikkas vaine "fiilistellen" ja valokuvaten näitä kukkasiain jotka sisälle mennä ehtoona raudasin taasen ja jotka sitten näin sisälle myöskin reissuin tään ajaksi jättelen:

2021.5.20.%20Luovolle%20%281%29.jpg

Mustaista Sillmmuista Susannaa tähtäimessä.

2021.5.20.%20Luovolle%20%284%29.jpg


   Siitä sitten aikanansa mukelot ylös ajelin, palasensa popsivat, ja kunne Aika-Rauta näytti sopivanmoisesti tunteroisiaan ja minuttejaan, niin kävinpäs poikkeuksellisesti heidät kaik heittämässä Hepo Hopiain kyydissä kouluilensa.
Palajin takaisn asunnollein, pakkade loppuset kamain, tarkistin et kaik on mukana mitä pitääkin ( tyynyin mm. meinasin unhoittaa kokonansa mut onni onnettomuudessa sen äkkäsin aamusella jo ylösnuostuain, et heureka - se pitää nenga mukaani sattua! ), tiskasin loppuset astiat, roudasin roskat joutavat "mäkeen" ja lastade Hepo Hopiain kupehet täytehen kamojain. Ei kusta vaine matkahan käy, Hepo Hopiain nopsa!
   Nyt oli sen verta poikkeuksellinen aamuinen matkallein lähtö et se tapahtui VASTA yhdeksän maissa! Enpä muista konsa yssin matkatessain olisin näinkin myöhä matlallein laittautunut? Liekkö koskaan?
Tosin onhan miul nyt tarkoitus ottahan lunkisti muutoinkin koko matkain, reissuin, tää, mut silti en välttynyt ajattelemasta et otanko liiankin lunkisti? Vahi eikö vaine olekkaan nyt sen kummemmin kiirusta; ei tuli polttellut persuin alla kun oli tuttu taival edessä ja tuttu paikka vuotti tääl perillä - sitäkö se vaine oli ja on?


   Ajelessa sitä funtsii kaikenmoista....

   Tosa aamusella kun mukeloihin kera touhuttiin, niin mautin siitä. Ja etenkin siitä kaikesta mitä siinä sivussa tulee ain juteltua.... Nytkin tapahtui eräs "lohkaisu" joka olisi varmana pitänyt het´  sillään johkin paperisen nurkkaan ylös laitella kun se sen verta ihanainen hetki oli sanoinen noineen, muttas eihän sitä konsa tule tehtyä. Sitten vaine näin jälkikäteen harvittelee moista "tyhmyyttään".
   Mukeloihin kera on siis kiva olla - ja mikäs onkaan ollessain. Se on helppoa jo kun nuinkin isoja ovat. Se on tosiaankin mukavaa ja ihanaa erinäisistä syistä. Toki on kuitenkin huoli, on vastuu, yms. muttas siltikin se tuo kaikkinainen ihanuus vetää kaiken kaikkiaan pidemmän korren.
   Saan kaiken tohimamme ja tekemisen keskellä opettaa ja opastaa heitä erinäisissä asioissa, saan jakaa perimätietoa ja erinäisiä tietoja heille. Voinen neuvoa mm. onkkelma jutuissa. Voin myöskin selittää, avata eri asioita heille, heidän ymmärrettäväksi. Jne., jne.. Ja kaikki sit siinä rajoissa mitä ITSE osaan ja tiedän.
   Sillä eihän ole kyse vaine siitä että mie osaan ja tiedän, sekä jaan, vaan asiahan toimii myöskin toisin päin!
Mie saan heiltä sit vastaavasti monessa kohtaa apua - mm. tietotekniikoissa, ja vaikkas ihan arkisissa askareissa kuten nyttemmin siinä huushollini siivouksessa kun käteni leikattiin. Saan uutta tietoa heiltä erinäisistä asioista; pysyn paree kärrillä miten makaa nykymaailma. Pysyn kärrillä mitä kuuluu nyky nuorison tapoihin, virtauksiin, tyyleihin, musiikkiin, yms..
Ennen kaikkea saan IHANIA hetkiä heiltä kun he viitsivät näin vanhan ihmisen kera olla ja viettää aikaansa. Saamme hassutella, iloita ja surrakkin välleen. Saamme vitsailla, pitää tilanekomikkaa puolin ja toisin mukana sekä yllä. Osaamme laskea leikkiä niin omamme kuin toistemme kustannuksella, sen kummemmin "verisesti" kenenkään meistä loukkaantumati niistä.
   Saan siis kaik herkut päältä: Vanhempie vastuut, MUMMON ilot."

   "Mitä kauemmaksi kotoain, Humisevaltaharjulta, menen ( skriivaan tään ajatuksein tähän sen hetkisellä aikamuodolla ) - sitä enempi I-KÄ-VÄ!
Ikävä kasvaa kilo ja metri kerrallansa. Se ikään kuin lisää painoa kilo kiloltansa ja pituuttaan metri metriltänsä. Venyy, venyy - paukahtaakohan konsa, sitä tiedä en.
   Toisaaltaan on se jännitys, se odotus, kun pääsen rannalle, MEREN äärelle, mut sitten taasen tää kaipuu, ikävä suunnaton, joka kaihertaaa kuvetta, tykyttää syvänalaa, nousee kurkun päälle kuin lupaa kysellen; saanko itkeä?"


2021.5.20.%20k%C3%A4nny%20kuvat%20%283%2

   "Alien iski jälleen" - puolimatkan krouvi.
   
    Pakko pitää paussi välleen sillä väsyttää aina tällainen pitkä ajaminen. ( Olenhan rattiin nukkujainen - vasiten iltapäivisin.... tahi olin ainakin ennen muinoin.... )
   Ei uskoisi että miusta on kuiteskin näin täsä iässä "kuoriutunut" tällainenkin reissaja kuin mitä nyttemmin olen ollunna! Väsymyksistä ja vaivoistain huolimati.
Olenhan reissannut nytten täsä sitten puolisoin poijesmenon jälkeen aikaslailla siellä ja täällä - sittemmin vaine suunilleen täällä. Muttas aikalailla kuitenkin hyvin olen reissannut ja karautellut Hepo Hopiallain, joka ei mielestäin kuiteskana ole ihan kaikistellen "selvä" juttu miulle tahi kenties joillehin muillekkaan.
   Sillä en mie pidä itsestään selvyytenä, ettäs mie kykenen ajamaan autolla ( tai joku toinen kykenisi ). Ei, ei se ole "helppo nakki" eikää misään "kirkon kirjoissa kuulutettu" jutska, ei! Vaikkas esim. joku kaks´ lahkeinen kenties nostavi juurikin nyt "ääntänsä" täsä kertomaani lukiessa ja tuumaa mielessänsä et mitäs tuosta... tahi joku yks´ lahkeinen joka todellakin osaa ja halajaa ajella joko muuten vain tahi ammatikseen..., niin ei se vaine niin ole.
Se on tää ajaminenkin piskuinen ihme. Lähtien vaikkas vaine siitä et omaa ajokortin - ei sitä kaikilla ole. Sit et osaa ajaa autoa - kaik ei osaa, vasiten ajokortittomana. Ja ettäs on mahdollisuus ajaa autoa - on edes joskus sen verta Matti poiessa Kukkarosta, ettäs voine joskus jonkin reissun heittää.... Sekä se, ettäs osaa suunistaa ajaessaan ( tahi vaikkas siin plekääjän paikalla istuissaan ) paikasta A, paikkaan B, jne. - kun sekään ei ole "pläkkiä" kaikille ihmisille, se suunistustaito.... vasiten nykyaikana kun on kaiken maailman härpäkkeet sitä varten ( navigaattorit ) ja ilman sitä olisivat sit aivan hukassa?!

    Ei myöskään usois helpolla sitä et mie , MIE!, näin kirjootan et skriivailen!
    Kun muistelen lapsuuttain ja nuoruuttain, koulua, lukemista ja kirjoittamistain nuihin aikaan, niin oli se vaikiaa. Varsinaista luki-vaikeuksien taistoa varmahan! 
Muistan sen lukemaan oppimisen vaikeuden, kuin vaikiaa se oli, ja kuin monet kerrat sitä itkin tankatessain tuvan pöydän äärellä vanhempain kera. Kun en osanut niin en osanut, en oppinut niin en oppinut. Tai no, opinhan mie lopulta mut toooo-della hitaasti, ajan ker.
Kirjoitaaminen niin ikään. Ala-asteella ( nykyinen alakoulu ) aineiden kirjoittaminen oli tuskaa suurta. En keksinyt mitää mitä kirjoittaa ja sit se teksti oli loppuin lopuksi ns. punakynää täynnä kun ainevihkonen palasi opettajalta miulle takaisin. Samainen homma jatkui ylä-asteellakin... Yhden ainua aineen muistan et se meni hyvin ja ei ollut kuin muutama "punakynä" siinä. Se olikin aine jonka kirjoitin kokemuksestain, eletystä elämästä, kokemuksistain ja tunteistain suoraan.... liekkö viel josain olisi tallessa; olisipas jänskä lukia se nyt.
Jos olisi pitänyt kirjata jokin ns. es-see ( miten se kirjoitetaan, toi sana? ) tahi kun piti kirjoittaa vierailla kielillä ( joiden oppiminen oli myöskin tooo-si vaikeeta ), niin huh! Ei vaine meikä tyttönen taipunut, ni ei taipunut. Eittämättä "pohjasakkia"; 4-6 -kastia aina.
   Muttas kassoppas miuta nyt! Kasso sie kuis mie skriivailen! Olenpas sankkian ylipiä issestäin. Hyvä et en pakahdu puhki tästä riemustain!
Kaiken tään mie olen tehnä, kaiken tään mie tein. Kaiken tään olemma mie tehnä jälkeen puolisoin poiesmenon! Sen jälkeen aloin pitämään tätä blogiain näin, ja sen jälkeen liityin mm. tuonne sosiaalliseen saittiin, faceen. On muuten tullut skriivattua eräskin jutska ja juttu kirjoitettua. Eikää ole vaikiaa, vasiten näin kun saanen nakutella tällaisella näppäinkoneella ( korjata tarvittaissa jos huomaan virheitä - käsin skriivatessa se on vaikiampaa etenkin jos kirjottaa kuivamustekynällä ) ja kahdeksan-kymmensormijärjestelmällä.
Viimosena pointiina se etten skriivaa millään kirjakielellä vaan annan ajatustein tulla, kulkea ja mennä. Skriivaan kuten ajattelen. Enkää hirviästi "sensuroi" vaan kirjaan kuten todellakin ajattelen. Toki hävyttömyyksiin, rikkeisiin yms. koitan olla kajoamati...



2021.5.20.%20k%C3%A4nny%20kuvat%20%284%2

   "Nyt menhään - eikä nykytetä" Paikkaan Liminka ja suuntana Kempele - edessä ns. Oulun moottoritie.
   Kempeleellä rantauduin ja käväisin maissa.
Hankimma sieltä tutusta kukkakaupasta tulijaisiksi issellein kolme ihanaista kukkasta. Yssi on jokin Käärme Kakatus, yssi Köynöstävä Vehkanen ja kolmas sit levä lehtinen, reunaraitainen Rönsyävä Liljanen.
Samoin tein hatkahdin yhteen Arabian kauniiseen, punatäplaiseen uudenmalliseen kaffeekupposeen. Jokin malli 24-tunti -mukeista mut... "Tuokio" näköjään nimeltänsä.
Sekä sitten suut makiaksi: kerrankin näin Mummerolla haaroin välissä palloja ja hiiriä yht´aikaa! ( Näitä tällaisia irtokarkkisia namuja soktonna ei ihan jokahisesta paikasta vastahan tule. Eikää oikein ollut täsäkään liikkeessä; vain näitä kahta plaatua. Otimma molemoia pari tsipaletta ja ajon aikana nautiskelin - palloista ja hiirulaisista. )

2021.5.20.%20k%C3%A4nny%20kuvat%20%285%2



2021.5.20.%20k%C3%A4nny%20kuvat%20%286%2

    "Aivan kohta...." Siellä ne jo näkyilevät - Tuuli Myllyt! Tai ainaskin mie näin horisontista, tuolta mettän takaa... toivottavasti näkyvät kohtakin teille Armaat Lukijain miun, kunne tään kirjoituksen saanen valmiiksi ja kuva tää tulee siin sit mukanansa?

   No, muttas - täsäshän sellainen yssi sit onkin. Oulunsalon lauttarannassa lauttaa vuottaa. "Merisillalla" ylitse tultiin Luodonseljän.

2021.5.20.%20Luovolle%20%286%29.jpg


2021.5.20.%20Luovolle%20%286%29.jpg

   Koti ja "Kotipuu" - mut ei yhen yhtä Merimetsoa viellä kotona!

2021.5.20.%20Luovolle%20%289%29.jpg


2021.5.20.%20Luovolle%20%2810%29.jpg

   "Tyrskyjen ratsastajat" jäljessä lautan tään.
   Sekä tyrskyjä rinnalla lauttasen:

2021.5.20.%20Luovolle%20%2812%29.jpg


2021.5.20.%20Luovolle%20%2814%29.jpg

   "Ohi kiitävää..."

2021.5.20.%20Luovolle%20%2816%29.jpg


   Luovolla:

2021.5.20.%20k%C3%A4nny%20kuvat%20%2812%

   Käväisin ruokaa ( lähinnä, enin osa, hedelmiä ) ostaa ja samalla sitten täsä "Kahvila Loma":ssa kupposella kaffeeta ihan vaine urtelijaisuuttain sillä....
Tää paikka on josta ( mm. ) hajin nyt täsä tänä vuona issellein töitä.
Ja tää on paikka jota kävin katsomassa viime vuonna itsellein et jos, vaikka, kuinka.... lehmätkin oppis lentämään ja itse tähän perustaisin kaffilan? Mut enpäs sitten... ei miun rahkeilla ja rahna-tilanteillain.... Surku. 

   Lävitse peltojen nuiden laakeiden tämän Luovosen matkaa tehdessäin, mietiskelin Mieron mielessäin, notta ne muuten tuossa tullessain ns. paikallisen radion kanavalla sanelivat jotahin siihen tyyliin et tulvavesien vaaraa, tms. Koilismaan ja Pohjois-Pohjanmaan osalle. Kuulessain sen toteamuksen mietiskelin et mitähän se meinaa, mitähän se mahtaa...
Kunne tänne "lakeuksille" ehättäydyin. tai no, tälle Luovolle ylipäätänsä.
Silloinpas näin ns. ekaa kertaa kuin on paikassa joka vettä yllin kyllin. Vaik muillahin jakaa - tuota laakista, raikasta, nestettä. On ojat, purot, peltoin pientareet ja pellotkin täynänsä - kuten oli muuten jo ainaskin tuolta Tyrnävältä asti...
Paikka jokahinen ns. lilluu vedessä nyt. Ei ole varmahan paikka josta sitä ei tirskuis.
Kun muistelen vuosikas sitten konsa tääl olin ja kuljin; oli muuten aivan toisenmoista. Oli kuivaa kuin korppu. Ei olis tarvinnu kuin sanoa vaine: "Tulitikku."; ni johan olisivät räsähtänyt ilmiliekkeihin seudut nää.
   Ei ole vuodet veljeksiä keskenänsä, ei.

2021.5.20.%20Luovolle%20%2818%29.jpg

   Dyyni-tietä kaukaisuuteen.

   Kun ihminen on oppivainen ja iän myötä tieto karttuvi, jne. ... Sainen kuulla tovinen sitten et MIKSI nykyaikana tehdään nää tällaiset sähkölinjat ilmavetoina - sitä kun olen täälläkin itse pohtinut "ääneen"?
Sen takia, ettäs se tulee halvemmaksi yhteiskunnalle! Miksikö?
No, kun...
Nämä ovat sähkövarmoja-linjoja ja siksi et näistä löytää sen vika paikan todella helposti kun ovat näin näkysälle, maanpinnan ylle vedettyjä linjoja. Eivätkä piilotettu tuonne maanpoveen josta sen vikapaikan etsiminen sit olisikin vaikiampaa. Ja ettäs ne on vejetty näin ilmalinjoina niin se on siksi halvempaa vetää kun maan alle kaivaissa pitäisi sitten siirellä kiviä, kenties kallioita louhia, yms. joiden työstämiseen menisi aikaa, rahkeita ja rahnaa. Tää on siksi helvempaa; pylväät pystyyn ( sinne minne voipi ) ja linjat vaine niihin.
Vaikkakin "säävarmojahan" nämä eivät ole sen suhteen ettäs kaik puut, sun muut, lentäväiset kyllä nää linjat särkevät helpommin kuin sieltä maanpovesta olevaiset.... Muttas sitähän ei "lasketa", ei....

   Toinen minkä täs vähälle aikaa olen oppinut ovat nää Hyönteishotellit.
Niihin kun tavan mukaan ( ainakin Suomemme maassa ) pruukatahan leitella ensinnäi kaikenlaisia käpysiä; mäntyin ja kuusten. Sitten niihin laitellaan sammalta tahi jäkälää. kenties sit muutahin "roinaa" kaiken lisäksi.
MUTTA niihin ei kuuleman pitäisikaan laitella juurikin käpysiä ja jäkälää, eikää sammalta.
Miksi?
Siksi, ettäs maamme hyönteiset eivät luontaisesti käyskentele juurikin kävyissä, sammaleissa ja jäkälissä, tms. aineksissa! Eli teemmä täten tämänkaltaisilla Hyönteishotelleilla ihan turhaa työtä!?
Niihin pitis kait laitella erilaisia kaarnoin palasia, tuohien käppyröitä, ko- rosoisia kiviä, oksia, heiniäkin kenties - korsia? Sitten ne olisivat otimivia.
Näin mie tään olen sittemmin jymmärtännä.


   Perillä.

2021.5.20.%20Luovolle%20%2819%29.jpg

   MERI!
   Ja merellä seilaavainen joku alus Taivahanrannalla....

  Röysät ja se mitä niistä on viel jäljellä Marjaniemen aallonmurtajan kupeella.
Ehdinpäs miekin näille Röysäille....

2021.5.20.%20Luovolle%20%2820%29.jpg


2021.5.20.%20Luovolle%20%2821%29.jpg


2021.5.20.%20Luovolle%20%2823%29.jpg

   "Hole in the pocket."

2021.5.20.%20Luovolle%20%2822%29.jpg


2021.5.20.%20Luovolle%20%2825%29.jpg


   Avaimein hain ja noukin.
Tyhjensin Hepo Hopiain selkälaukut, kannoin kampetta sisälle porstuasta. Astelin tupahan Tornisen, kerrokseen toisehen.
Ja totesin ma ettei nyt olisi sittenkään tarvinnut tätä toisen kerroksen huonetta kun on nuita portahiakin sen verta paljon täsä maankamaraisen ja huonehen tään ylhäisen välissä...
Sattui nimittäin niin et tuolla lautalla "ruikuilessain" ja kamerain kera heiluessain, satutimma mie tuon ennestänsä kipiän polvein! Nytpä se on sitten toin teolla kipiä. Hyvä kun antavi tasasta maata stallata, saati sit näin portahia kavuta ja ees taas kiivetä. ( Kuin mie sitten tääl ollessain nyt yleensäkään kiertelen, kaartelen ja valokuvaan - tuskinpa vaine ainaskana pitemmille reissuille jympäristöön...? )
Onni on juurikin viikkosen päästä lekuri käynti samaisen polven taatta. Jospa sitä kukonhelttaa silloin siihen laitettaisiin...

   Mikäs täällä Tornissa olisi ollessa - jos ei vaikka pitemmälle pääsisikään nyt sen kummemmin reissade, sillä onhan täällä aikas makeet maisemat nää:

2021.5.20.%20Ehtoo%20satamassa%20%2816%2

...eikää "puitteissakaan" ole "ihmeemmin" purnaamista:

IMG_0038.jpg

... sanuasessakin käväisin jo täsä välleen, sekä totesin et ovat sen pukuhuoneen kalustoa uusineet siten et nyt muuten on mukava sielläkin aina käväistä!
Jotenka - mitenhän tuo olis jos vaik "lekkuriksi" heittäisin? Olla vaine öllöttelisin tään reissuin kokonansa? Olisin vain ja naattisin - kuten savolaiset venyttäin sanovat?
   No - kassotaan kuin Mummeron käy? "Ei nielasta, ennen kuin tipahtaa." - tääkään asia faktana.