Eilennä - eilinen alkoi siitä kun päätin sit ottaa ja "ennen muuttoain" putsi--putsittaa kyökkini altaiden putkistot ettäs ei sitten mahdollisen vuokralaisen tarvihhe otella miuhun het+´ sillään yhteyttä että kun ei röörit vejä ja putkihemmoa tarvittais. Paree kun sen itse tekee - olenhan sen ennenkin tehnyt niin täällä kuin Majassain Matalassa aikoinaan. Joten "piis keik" siin suhteessa koko keissi.

42190367_2119282524771809_36153616198879

   Ensin laittelin jokahiseen palaan järjestysnumeron tyyliin A1, A2... D1, D2... sillä täsä putkistossa oli sen millona palasta jotka sitten pitäisi osata myöskin koota takaisin paikalleensa jotta röörit oikella tappaa toimisi. Sitten siel varmuuden vakuudeksi otimma ja valokuvasin koko "kemeuden" jotta siitäkin os´viittaa saan ottaa kasatessain takasin niitä palapelin palasia, sitä "tippaleipää".
Purin pala kerrallansa ja putsi-putsitin sitten ain sen tietyn pätkän kunnolla. Aikas mäskiä sieltä löytyikin putkien syövereistä vaik en tuohon tiskialtaaseen pruukkaa kaadella mitään tiski- ja kaffeevettä kummempia. Hyvä jos joskus pottuin keitinvettä tulee kun sen verta harvoin niitäkii kiehauttelen. Muttas onhan tuossa tuota aikaa viimo puhdistuksesta jo kulunutkin sen... sanoisinko kolme vuotta jo? Joten onhan tuossa ollut aikaa kerääntyä jokahiseen koloon, mutkaan ja nurkkaukseen moisen tippaleivän.
   Muttas sitten kunne pääsin sinne aivan altahan alle, siihen nukkasihdille asti niin teimpäs tempun kaiken laisen muttas en vain saanut sihtiä avautumaan. Käväisin jo ostamassa lähimmästä kaupasta kuusiokoloavaimenkin uuden ettäs jos se vaik siitä on kiinni että miul onkin jo kulahtaneet "avaimet" sen aukaisemiseen. Ei inahtanut, ei liikahtanut, mihkään suuntaan. Tai no, liikahti muttas jengoilla vaine pyöri ynpäri sen kummemmin aukiamati.
Itkin, kopasin, itkin, noiduin, ja tuskastelin. Tuskastelin sitä ettäs jo on moinen räkkynä kun ei aukia. Onhan tuo, ja vasiten tää kyseinen putkisto, ennenkin auennut ihan iisi-biisisti, ni miksei nyt? Mitä teen väärin? Pitääkö olla munat jotta homma hoituu ( sori vaine miehen-puolikkaat mutta näin vaine ajattelin )? Tähän viellä miehiä kyselemään kun tää on ennenkin onnannut. Itkin, huolasin, ja tuumailin. Tuumailin, itkin, kopasin, keitin kaffeen, ja kopasin. Ei, ni ei, mihkään suuntaan: yhä vaine ynpäri pyörii.
   Soitimma putkifirmaan tutulle hemmolle: mitä teen, mitä teen väärin ja miten pitäisi kopasta? Saneli ettäs ei mitään, ei ketään... ja sovimme ettäs tulee joku heiltä sieltä katsomaan kuis on onkkelman laita: aukiaako se heiltä? Tiedä vaikka tarvihteisi sitä poveria enempi kuin Mummerolla tällä on omistuksessa...?
Tuli - ja käväisi tulemalla sellaisella että ihan oikein olen tehnyt. Kaik on ok. muttas kun hekään ( tai siis hän, tämä joka tuli työstää onkkemata tätä ) eivät sitä auki saa! Siitä on mennyt aikoin saatossa osat vanhaksi ja kuluneet niin että se vaine pyörii ynpäri, ja ynpäri. Pitis olla varmaan "kättä pidempää" jotta jollahin metallisahalla laittelisi "pillun päreiksi" koko putkiston; sitten sen auki jo saisi. "Tilataanko osat uudet? Laitetaanko uusiksi ja YKSIN KERTAISEMMALLA putkistolla kuin mitä on nyt?"
    Näin sovimme tehdä, ja tänään sitten tulikin samainen henkilö töihin kysellen että kuis tehdään? "Vielä voit peruttaa jutskan tään ja annetaan olla vanhan sihdin nmoskineen paikallaan?" ( Ihan kuin sieltä olisi tulossa isompikin "lottovoitto" laskun muodossa kun nuin kyseli ja "vakuutteli"?!? )
Teki poikanen ( sillä nuori hän oli ) töitä tovin. En katsellut Aika Rautaa mutta töitä teki joka tapauksessa. Ja hakipa sitten välleen sähkökäyttöisen metallisahankin jolla jyrryytti sen potkiston sihdin alta poikki ja sitten availi vasta sen ruuviston sihdistä poies - silloin sen vasta auki sai otettua. Oli muuten sahassa tuossa ääntäkin... Viisaasti kyseli ja varoitteli etukäteen että se muuten sit pitää ääntä kun sattui viel olemaan 24/7-tyttärein kylässä joka ei olisi sitä ääntä kyl kestänyt... Onni hän sattui olemaan juuri sillä aikaa ulkona touhuissaan hiekkalaatikolla.
Näin saatiin homma hoidettua ja "lottovoittoa" nyt sitten vuottelen vaine... Putkimies-Mummero.

   Täsä sivussa sitten otimma ja opastin eilennä poikain miun ( jos vaikka mie tästään Nevadaan lähden ja hän sattuisi olemaan se miun vuokralainen sitten... ) kuin tämän asunnon ilmastointikone puretaan, puhdistetaan ja kasataan takaisin, noin joka toinen kuukausi.
Tostesi poikakin että ompaa likaa sisuksissaan, vaik täsä ei nyt sattumoisin olekkaan kuin hivenen päälle kuukausi kun se on viimoptteeksi putsi-putsistettu... Nyt vaine piti puhdistaa jotta voin neuvoa ja näyttää varuilta että jos tästä vaikka...
   Näin toimii LVI-asentaja Mummero.

   Samoilla tein tein sähkömiehen hommia sillä päätin myös ettäs nyt pitää sitten saada tään Mummeron oma yövalo uusi kun entinen 1e maksavan ja kirpparilta ostamani lampun siirsinkin sitten kukkaselle yhdelle valoksi ja loisteheksi.
Ostimma samalla kun käväisin sen kuusiokoloavaimen ostamassa sitten erinäisiä lampun osasia ( johdon katkaisijalla ja  lampun kannan ) sekä niitä kasamaan aloin vaine huomataksein ( poikain tään kyl oikeesti huomasi ) että se lampun johdon stoppari siitä seasta viel puuttuvi.
Ei muuta kuin kauppaan takaisin jos mieli itselle valoa öiseksi ajaksi tarvihtessa...
   Palaset kaik kotona ja mie lattialla kasamassa kaiken sen kasaan. Sain sen tehtyä ja ripustin ylle sänkyni piskuisen. A´vot sie, nyt on paree.
   Kunne tänään sitten sain päähäin että se pitää myös päälystää narulla sievemmäksi kuten aloin jo tehdä tälle kukkain valolle eilennä päivänä.
Siispä sitten tää päivä, tästä päivästä kuluvasta, käytinkin osasen "nyörittäissä" tämän yövaloni ylt´ ynpäriinsä narulla olevaisella jok miul jo entuudesta hallussain oli. Samoin tein sitten nyöritin kukkasenikin lampun loppuhun asti.

42194076_549575942140641_795193290257963

   Nyt ovat kumpainenkin somia. tai ainaskin miusta kun mie en niin välitä valkiasta misään. En edes noin lampuissa noissa. Nyt ne ovat miusta paree. Ja persoonallisempia, mukavempia katsella... Ne ovat "miun näköisiä" nytten
  Sähkömies-Mummero on iloinen aikaan saanoksestaan.


42168977_2119646978068697_76927858158684

   Sitten vielä... eilen... teimmä muutoksia kyökkini akkunalle asetellen sinne kolme uutta amppelia kera kukkasten. Siirsin entisiä kukkasia uusiin paikkoihin ja nostelin sieltä kukkalaudalta Kakatuksia näihin uusiin amppelihin.
Nyt on sitten tää akkuna hivenen "ilmavampi" kuin mitä oli ennen tätä. ( Hortonomi-Mummeron matkassa mukana. )
   Mietiskelin niitä laitellessa että äijän sitä pitää olla täsäkin hommassa taasen yhden tahi useammankin "ammatin" handlaaja?! Meinaan ettäs esim. niitä amppeleita laittaissa piti ( pitää ) ottaa huomioon se ettäs sitten joskus hivenen myöhemmin saan niistä kukkaset nuo poies vaikkas vain suihkusa käyttää tahi sitten multain vaihdoin aikaan myöskin sfääreihin muihin. JOTENKA se että amppeleissa metallisissa on ketteinkejä puolella ja toisella kolme kipaletta niin ne on sit tehtävä, värkättävä, sil viisiin että ne saapi IRTI siitä apmmelipohjasta tarvittaissa niin onpaa sit helpompi touhuta tulevaisuudessa kukkain kera.
Tämä taasen tarkoittaa sitä että jtain jostahin jotahin metallista lankaa, tankoa, tahi muuta sellaista ( vaikkas valmiita jo kuokku-asennossa olevia kettinkien palasia ) ja asennan ne oikeaan asentoon, irrotettavaan muotoon, ja asennan ne sit paikallensa siihen amppelin kylkeen.
   Ja niinpä on taasen Metallimies-Mummero ollut touhuissansa.

   Tänä aamuna sitten taasen... aloitin aamusen siitä ettäs aloin poistaa saunain paneliseinästä, sinne panelin sisälle katkenneen, ruuvin pätkää ja kahtakin. Toisen sain helposti poies híhan vaine pihdeillä kiertämällä muttas toinen - se on viel siel sisällä...
Sitä en tahdo saada poies. Pienoisen kuopan olen jo saanut aikaseksi sen ynpoärille ja sehän ei oo paree, ei.
Ollappas sellainen vastakierreterä hallussain... Tahi ne munat... tahi jotahin... Tuskastelen, itken, hikoan, ja koitan. Yritän täsä viuelä uudelleenkin jahka joudan muttas tältä päivää se oli pakko jo lopettaa kun on montai muutahin hommaa jota pitää ain tehdä...
   Siispää... Kirvesmies-Mummero palaa viel "astialle" tälle jahka joutavi uudelleen.

   Tänään oli sitten tämän tyttärein 24/7 ns. ensimmäinen vierailu tykönäin sitten kevähän jälkeen kun olin viel vakituiseen kotosalla. Kesällä kun Töissä ollessain en oikein kerennyt ja jaksanut häntä tykönäin pitää. Ne vapaat mitä väliin jäi työpäivien ni niillä hoisin asioitain tahi hänen asioitaan. Tai sitten tavattiin mökillämme erinäisten sukumme kokoon panoin ollessa siel kasassa.
    Riisuin, vaipatin, puin takaisin. Tein ruokaa, tarjosin ruokaa, siistin jäljet. Katsoin peräänsä ja huolehdin. Puin ulkotamineet ylleen, vahdin ulkona oloaan, riisuin ulkotamineet yltään. Kohta taasen sama uudelleen, ja kohta taas, ja sitten.... Pesaisin yhtä maton nurkkausta kun "vähinko" kävi...
    Kunne hänen kotiinsa lähdön aika tuli - silloin loppui Mummeron Omaishoitajan pesti tältä erää.

   Kunne tyttärein tämä poies lähti ni kiiruhdin ulos tontillein takaiselle asuntoin ja aloin hommimaan.
   Ns. laskin alas Alla-Omppu-Pomppu-puuni perennapenkin talvena varten.
Leikkasin kaikki perennat alas ja laskostin ne varret paikkojensa ylle suojisai talven kylmiä viimoja vasten. Niin asettelin... huomataksein taasen kera syssyn tulevaisen että turhaahan työtä se sellainen on kun het´ sillään tuo Tuiskuva Tuuli kaiken harhaan hajalleen laittelee! Siellä ne nyt lentelevät ja liitelevät pitkin poikin aidattua takatonttiain kera Tuulen tuon Tuivertavaisen...
Kuinkahan se uusi asukas sit kevähän tullen nääkin kukkasein hoitavi? tajuuaako hän poistaa yltänsä nämä leikatut varret vahi antaako jäädä päälle penlkin tään? Oo-key, kyllähän nämä kukkaset sitkin kasvavat mutta ei niin paree ja ovat sitten kaiken maailman sienien ja muiden kasvualustana siellä yllä penkin tuon...?
Osaako hän katsoa mistä mikin kukkanen nousee - ettei vain kulje ja stallade niiden kukkasien "kasvun" päälle?
   Leikkasin Humalan poies aidan kiertävän päältä. Raahasin sen ISON pehkon ekoroskikseen ja sitten teimmä vejen pestävän varten aidan tuon Humalan likaaman. Siinä sitä sit vosekin sitä puti-puhtahalksi kera harjan ja pesuluutun. Hankkasin ja harjasin. Harjasin ja ha nkkasin. Puhdastahan siitä sit loppuin lopuksi tuli: Mummero 1., aita 0!
Tuumailin että jos ja kun täsä se joku toinen asustaa niin mitenhän hän tää Humalan hoitaa sit uuden kevään tullen? Osaako, viitsiikö "kiinni" ottaa ja laitella aitaan tähän kasvamaan? Kuin hän sen hoitaa, hoitaako olleskana vahi antaako rehottaa pitkin maita ja mantuja, pitkin perenna penkin tuon pintoja? Siitähän ei sit mitään tule... kukkaset tukehtuvat ja Humala tuo villiintyy...
   Revin ja riivin Krassin alas Omppu-Pomppu puun ynpäriltä. ( Mitenkähän se puu nyt siin pärjää kun sen kylestä vein sen lämpöisen, lämmittävän, pehkosen poies? ) Siin olikin työ suurempi kuin Humalassa tuossa sillä tää "pehko" oli kyl viel tuota Humalaakin suurempi. Jopa sen verta suurempi että en kehdannut sitä lykätä Kulmakunnan tämän ekoroskikseen sillä se olisi sit ollunnakin täynänsä vaine miun puutarhain "tuotoksista" jotenka teimmä nyt "synnin" suuren ja lukkäsin Krassin "raadot" tavan roskien sekaan... Snif.
   Sitten viel poimin poies kaikki ne Krassista tuosta puonneet, riivinnän tuoksinnassa lennelleet, siemenet poies maasta tuosta alta puun sen. Niistä tulikin pienoinen nyssäkällinen; huuhatain mullat niistä poies ja levittelin ne sit kuivumaan tuonne pukuhuoneeni pöydälle.
Mietiskelin niitä siemeniä tuolta maasta noukkiessain ettäs jos täsä ens keväänä joku toinen asustaa niin mitä hän tuumaa kun sinne maahan taatusti johkin kohtaan siemeniä nuita jää ja ne sit sieltä aikanaan alkavat ylös ilmoille iloksi kasvaa....?
   Tämän jälkeen siellä keväällä asettelemani Ruukku-puron viimeisten ruukkujan poistaminen... jos vaikka täsä joku muu asustavi täsä kohta... ei ole sen "tiellä" ruukut nuo - eikää hän niitä "tarvihhe" sillä ne ovat miun ja mie tarvihhen niitä omille kukkasillein... Kärrinpyörä ISO sinne aidan vierustalle jää kun se siihen on ruuvattu kiinni Kärhöille tukea antamaan; siinä se sit on - toivottavasti vuokralainen ei vie sitä mukanansa...

42142884_1754174338014667_18430986285377

   Otin ja möyhäsin viel loppuin lopuksi koko penkin tuon pinnan rikki puutarhalapiollain ajatuksellaettä se on nyt sit siinä tää "ura" uusi... Nyt on tämä penkki talvea varten valmis, valmis uuden asukkaan tulla. Nyt on hyvä; ilmaa saa pinta tuo sisuksiinsa ennen talven tuloa. Se on valmis kevään kasvuun kuohkeudellaan tällä möyhimälläin.
Voi kumpa se tulevainen olisi puutarhasta tykkäävä ihminen?! Voi kumpa hän ( tai he ) hoitaisivat samalla viisiin ( tai paremminkin ) tätä kuin mitä mie olen hoitanut... Voi kumpaa hän ei antas rikkaruohojen rehottaa, voi kumpa... voi kumpa... ja voi kumpa... Toteaa Puutarhuri-Mummero tää mielessään ja suree tulevaa tuota.


    Mietiskelen täsä että näin sitä monen ammatin omaava täytyvi ihmisen olla - vasiten kun ei niitä munia omaa tahi edes sellaista rinnallakulkijaa jolla nämä munat olisivat.
Sitä vaine pitää osata ja taitaa ja jos ei taida, ei osaa, niin on vaine tehtävä eikä kyseinalaistettava taitojaan. Vaikka hammasta purtava, itkettävä, noiduttava ja tehtävä vaine. ( Tahi sitten nuita ammattilaisia tykönsä kutsuttava ja sit niiden aiheuttamista "lottovoitoista" kärsittävä. )
   Niin kait sitä on saanut tähänkin asti osata ( kuis toi sana taivutetaan? ) sillä vaik rinnalla on miestä välleen ollut niin ei niistä paljoa ole ollut töihin tarttua - viimeistä puolisoain lukkuun ottamati.

    Mietin että näin sitä täsä koko ajan nyt elää, elän, sitä kohti että tästä mie Nevadaan lähden. Kaiken teen ajatuksella että sit kun täsä joku toinen asuu... sit kun mie muutan. Sitten pitää ottaa tämä ja tämä asia huomioon. "Tämä pitäää muistaa" kertoa uudelle asukkaalle." "Tuo pitää muistaa ottaa mukaan." "Mihkäs mie sitten tämän laitan? Mihkaä nuo?"
   Suurin murhahhan miul taitavat olla kukkasein nämä sillä tulevasta kun en tiedä, en tiedä mimmottiis asuntoon ja kuin pieneen esim., mie sitten menen? Miten mie nämä mukanain vien? Ja mahtuvatko nää kaikki mukaan? Jos vaik asunto sen verta pien on etteivät sinne kaik mahdu? tai kukkaset mahtiuvat just ja just ja mie sit jäänkin ulkopuolelle!?
   Seuraava murhehen-kryyni on se ettäs se asunto jok sit olisi siellä josain niin sen pitis olla PUHDAS ilamltaan! Muuten ei tule mitään! Mie sairastun taasen, enkää mie ala siihen, en!
Juuri eilen sain postissa paprun josa luki että viimeisen ilmastointikanavien putsi-putsistuksen jälkeen tehtävässä mittauksessa on osoitettu jotta kaikkien Kulmakuntamme asuntojen ilmat ovat alipaineiset paitsi täsä miun Majassani Mahtavaisessa! Täsä ne ovat oikein! Vau! Mitenkä lie silleen sattunut, menneet, muttas sen verta hyvä tulos että pitää oikein itsellein hattua nostaa että aisia on näin - aurinko kerrankin paistaa risukasaan! Jotta jos tästä peree asuntoa isellein haluan, tahi edes tään veroista, niin täytyvi olla melkoinen lottovoitto sekin jos sellaisen kohillein saan?
Täällä kun on ollut todella hyvä asua. Tänne kun muutin ( tästä olenkin kertonut jo ) niin sen jälkeen en ole potenut "kaatonuhia" olleskana silää tämän ilma ja tila on sen varta hyvä henkkittää.
   Sitten monet, monet, muut huolet mahdollisesta muutosta ja lähdöstä. Jopa sen verta että välleen ailahtaa mielessä jotta jospa en lähdekkään tahi jospa eivät ottaiskaan miuta sinne töihin ja saisin jäädä tänne sittenkin... Ja sit heti perään vakuuttelen issellein että eikää - kyllä nyt on lähdettävä kun kaik alkaa olla valmiiksi "taputeltu" kerrankin. Jopa 24/7-tyttärein osaltakin on jo sisaruksiensa kera hommat sovittu alustavasti kohilleen... George... ei ole.
   Joo-o, että mielen syövereistä, mielen päältä, ja sieltä seasta ajatuksia, hajatelmia moninaisia kera Psygologi-Mummeron.