Se on tää "leipurin ammatti" ja vasiten Piipparien teko myös kaikkea muuta ko vaine leivontaa.
- Mittailemista jotta saa mm. mökeille sopivan kokoiset piparialustat, ja koko höskälle mittailemista jotta saa niiden kantavat pahviset alustat tehtyä. Puhumatikaan sit summittaista noin-mittaamista taikinaa tehdessä...
- Foliolla pohjan päälystämistä, tompalla mökkien päällystämistä, sellofaanilla koko hela-hoidon "päälystämistä".
- Sitomista; paketti pukettiin lahjanarulla.
- Aineneiden luetteloimista tuoteselosteeseen.
- Ja sitten itse tuotelippujen kirjaamista, niiden tulostamista, leikkaamista kappaleekseen ja viimoiseksi sitomista niiden itse tuotepakettiin.
- ... ja paljon, paljon, askelia siinä sivussa ko ees-taas stallade piskuista mökkiäin hyyssäten ain paikasta toiseen palasiaan, -mökkejä, materiaalejaan, jne. et ne ja mie mahdottaisiin tänne samaisen katon alle.


   Leipuria lapsettaa? :



    25 tsipaletta Muki-Piipparmökkiä; gluton, maidoton nämäkin.
Tomppa tietenkin viel puuttuu yltänsä, muttas sen laittelen sit vaikkas huomenissa päällensä. En enää tänään, sillä nyt on takan 10 tunnin työpäivä näiden kera kun nää koristelyy ja kasasin.



Täsä näiden mukimökkien koko-mittakaavaa;




   Viime vuonna tein siihen astisen enarini; 2400g rasva-määrälliset taikinat yhteensä. Nyt sitten meni tuokin enari rikki: 3000g elikkäs 3kg rasvaa taikinoihin näihin yhteensä.
Tämän yhden 600g eron teki se ko nyt leiposin tänne Luovolle omat Piikkari-mökkinsä. Muutoinhan se olisi mennyt sit tuonne Töihin ja 2400g.
Viimeisen erän, tuon 3kg rasvan taikinan, kun sainen valmiiksi tehtyä ja yölliseksi ajaksi lepoon laitettua, niin tunne oli sellainen, nottas jos joku olisi tuolloin tullut miulle toteamaan: "Lets - tehdään piparitaikinaa."; niin olisimpas vaine yks´ oikosesti todennut hälle, ettäs tee, kuule, vaine ihan keskenäs!
    Kun teen tätä taikinaa näiden Piipparisten, niin se vaihe kun keitän siirapin kera mausteiden Piparisten; kaneli, neikikka, inkivääri ja pomeranssinkuori, niin sitä vaihdetta näytän kutsuvan ain "noidankeitokseksi".
Onhan se sellaista. Tumman puhuvaa, liki mustaa, liki räkän venyvää litkua, jota keittelen niin et se kiehahtaa, kuohahtaa ja hivenen kuplahtaa siten, ettäs ne nuo maustehet pääsevät muhimaan itse siirapin sekaan sotkeutuen.
    Hei, Armahat Lukijain miun, jos haluaisitte näiden Piipparien taikinanohjeen, kenties pikerinkin, niin meinasin et nyt en skriivaa niitä tänne blogiini olleskana koskapa olen sen postanut varmahan lähes jokahinen vuosikas tänne. Joten jos viitsitte "plärätä" valikosta näin vuosikkaan ko vuosikkaan ja sieltä suunilleen loka-marraskuun tekstit. Löytyvät varmasti Pipari. ja jotahin tahi Piippari ja jotahin -nimikkeillä. Toki jos joku ei niistä näiden ohjetta löydä, ni viissatkaa; skriivan sit tännehin sen uudemman kerran.