... ja aatoksissa moninaisissa jo ennen sitä.

   Nyt juuri, täsä hetkessä ja täsä paikassa, mietteitä mieron on mm. se et miten kestän paikat nuo tutut jälkeen ollehen?
   Toisaaltaan sit vuotan sitä et kunne huudeille pääsen, niin mitkä ovat tuntemukset nuo silloin? Onko.... tuntuuko päälimmäisenä kaik´ tuo kaipuu ja ikävä vahi saanko kokea tunteen tuon tutun joka aina tähän asti on kotiin tulijan toivottanut?
Onko tunne tuo vastahan tulevainen lämmin ja syliin ottavainen vahi kylmä ja poies työntäväinen?
Ja misä vaiheessa se tahi ne, vastahan tulevat? Tähän asti ne ( kuten olenkin pakissut ) ovat ekat ollehen jo lauttarantaan lähestyessäin, sitten "Kotipuun" kohdilla ja sitten sitä onkin ollut jo itse Luovolla.
   Nyt ajatuksein siivin hiivin sinne teille nuille, rannoille aavoille, paikoille avarille, ja mietin niitä.
Mietin paikkoja ja ihmisiäkin nuita jotka jo jotenkin tutuiksi tulivat ja ovat tullehet joko itsein kautta tahi muutoin... Nytkö kaikki se ja he, mennehet sit ovat? Voinko pitää yhteyttä, voinko ottaa yhteyttä? Mitä teen? Olenko kuin en olisikaan; olen hiljaa ja "hiipien", vahi otanko tyyliini miun riuskasti kiini ja kysäsen ihan suoraan et hei, mitä kuuluu juuri nyt ja juuri siulle/teille?
   Oih ja voih, ei ole, ei, ihmiselo selkeää, eikää ruusuilla tanssimista. Ei.
Muttas siitähin, ja vasiten kaikesta tästä huolimati mie MENEN. Hitsi, mie menen. "Kerranhan se vaine kirpasee" - eiks vaine? Ja sittenhän tuon on kokenut, nähnyt ja tietävi mitä se on, mitä tulee - vahi eiköö mitään?
En tunnekkaan mitään. Olen turta. Kukaan ei reagoi mitenkään erilailla, ei noteraa mitenkään... Olen ilmaa?

   Vuotan, vuotan todellakin sitä, ettäs pääsen "lomalle" ja valokuvaamaankin piiiit-kästä aikaa. Milloin lie - olisiko silloin kun viimeksi Luovolla kävin, valokuvanut! Useampi kuukausi joka tapauksessa on aikaa täsä vierähtänyt välleen.
Toivossa suuressa väkevässä, et ilma ja tilat olisivat edes jotenkin siedettävät siellä ollessain vaikkas ovatkin ne nuo Ilma ja Tieteilijät lupailleet niitä paukkuvia pakkasia sil hetkelle sekä huudeille. Olis sellattiis "kuvan" kelit jotta kamerain kera voinen heiluskelle, joohan?
   "Lomalle lompsis" ei pahaa tekisi. On mennyt sitten lokakuun lopusta tänne vuodenvaihtehen jälkeen, aivan yhdessä humussa kaikki ( nenga viel sit toi yksi yksilö täsä välissä.... ). Leipomista, leipomist, leipomista.... joko kerroin? - leipomista! Oikeestaan mitähän muuta ei ole elämäin mahtunutkaan nyt ( paitsi suunaton ikävä.... ).
Vaihdan huudeja, vaihdan paikkaa ja seutuja tuttuja toisiin tuttuihin - pääsen irtautumaan tästä arjestain näin. Kunne sit tuttuakin tutummaksi taasen tulee kun asetus aloillein tulee leikkauksein myötä, muttas ne ja se on sitten - ei viel nyt! Piste! Nyt mietin, ajattelen ja kotvasen kuluttua NAUTIN lomastain tästä!
   Lie tosin jotahin hyvääkin tuossa leipomisessain ollunna: sain sen jaetun kolmannen sijan siinä Piipparskakkarmökki-kisassa!
Eilennä siitä sit sainen sen palkintonsa kotiain. Tuli kirjanen. Tuli kirjanen ISO ja ihanainen. Kirjanen joka tulee varmana kahlattua lävitsensä, sillä se on sen verta mielenkiintoinen, se!"
Siin on Suomalaisia ortodoksia tsasonoita ja kirkkoja kuvattuna sekä kerrottuna niistä sit ain jotahin. Vuottakaa vaine kun "asetus" tulee - joku istuu persiilleen ja lukee ihan "luvan kera" silloin.

   Sitähin täsä atvaileen et mimmottiishan siel on lumi- ja jäätilanne nyt juuri?
Kuvia olen nähnyt jotahin sieltä ja niissä kyl näkyilee lunta da jäätähin. Kyllä.
Seuraava aatos: paljon vahi vähän? Pärjäänkö tavan pitkävartisilla ( villaisilla ) talvikengilläin, "huopikkaillain", vahi pitiskö sittenkin kysellä vuokralle paikalliselta lumisia kenkiä? Tjaa...
Jos ei ole paljon niin kyl mie pärjään. Saa...kuti - pärjään mie! Olenhan tuota siellä viimehin tammikuussa ( vahi oliko se helmi-maaliskuussa? ) upporoinut talvimyräkän keskellä reittä myöten kahlaten lumisissa kinoksissa - miksen vähäisemmässäkin siis pärjäisi ilman lumisia tassuja?
Vaatetta tiedän et surutta ottelen mukaani lot of! En aijo palella, en!
Näytän sit kuin hassulta tahansa niini vyllyjein kera, niin palella en meinahan! "Piste" tähänkin paikkaan!

   "On muuttolinnun
taival täältä ja tänne
tietön, jäljetön.
Vaan sekö unohtaisi
milloinkaan reittiään?"
Näin näitä Dögen´n tanka-runon sanoja mukaillen ja erään tällaisen reissuin lintusen tään kera....

2021.5.24.%20Luovolta%20pois%20%287%29.j

...muuttolintuin lailla meinahan mie siis taasen JO tällä viikolla mennä rannoille nuille aavoille seisoskelemaa ja kuvamaan kamerain kaulallain heiluen. Taivahanrantojamaalailen vaikkas josko en muuta?
   Toisaaltaan olisi ihan kiva jos joku paikallinen vetäiseis hihastain, tykö tulisi, jututtaisi. Kenties vihjettä jostain kuvauksellisuudesta, kuvauspaikasta, antaisi. Saisin juttuseuraa, saisin tuttavauuta uutta ja uusia kuvauspaikkoja sekä -kohteita! Wau, se olisi kyl mukavaa.