WP_20150929_15_50_12_Pro.jpg

   Kävinpäs sitten viimottesen kerran jälkeen eilen piiiitkästä, piiitkästä aikaa eka kerran lenkillä.  Ka kun ilima ol mitä aurinkoisin ja lämmä. Mieleen muistuvi kevähän kelit kun mittari hipoi eka kertoja +16´ ja mie hullu lähin sillon lenkille pynttäytyneenä ku oisin lähteny Pohjoisnavalle enkäs Suomen lämpimälle kevätkelille. Nyt oli luonto yhtä kaunista ympärillä muttas lämpöä taisi olla himpun vähemmän. Tarkeni kuitenkin ihan mainiosti. Vasite kun kopasin ain osan matkaa juoksuaskelilla edetä. Hikeähän se pintaan pukkas ihan kysymäti lupia sen kummemmin meikäläisestä.
   Tänään sit astelin samaisen matkasen ja ulotimma lenkkini himpun pitemmälle ku eilen. Tänään urkenin urille jo aamun tunteina koska.... Arvatkaas mitä? Tämä mummero täsä, tämä hupakko-mummo, sitä oli eka kerran elämässään ennen lenkkistä tuota - kuntosalilla! Nii-in, kuntosalilla! En mie siellä hiki hatussa huhkinut vaan olin fysioterapeutin mukana kuuntelemassa, katselemassa ja kopasemassa kun hän miuta neuvoi siellä et kuis kukin vehje siellä toimii ja kuis kutakin käytetään.
   Oishan ne ihan ymmärrettäviä rakkineita. Ja ihan uskottavista syistä meikäläisenkin pitis ottaa ja sinne salille ain "maleksia" niit vempeleitä käyttelemään: ojennella, työnnellä, vedellä ja supistella... Jo-o. Et silleensä. Ny siel oli kiva ku ei ollunna muita salilla olioita ku se oli sellattees vain fysioterapia-immeisille varattu tunteroinen.
Mutta että miun pitis sinne mennä sillon ku siel olis muitai laittehiin heiluttajia! Huh, se se vasta yhtälö olis! Meinaan että ihan kivalta se tuntu siel työnellä ja vejellä kun sai kaiken tehdä ns. yksin koko salilla. Ei ristin siulua paikalla meijän lisäksi. Miust ku tuntuu et olis paree jos niin oin vastakin. Tykkäisin jos siel vois ain käyvä niin ettei siel oliskaan ketään muita. Olen näköjään sen verta erakko luonteeltain ettäs tykkäisin "rehkiä" siel mieluummin yksiksein ku kaikkien muihin kera. En mie "pelkää" sitä että joku kattoo ja vertailee. Kenties neuvos ja ojentas kuis tehdä. Ei, en mie sen taatta vaan kun mieluummin puurtasin yssiksein. Ihan vain yksiksein.
Ihan kuin nyt nuilla lenkeilläkin. Keskustan isolle mäellehhän mie nimittäin nytkin urkenin vaikkas siin se keheno puoli onkin ettäs joutuu tavallaan samaa ynpyrää-pynpyrään ain jompahan kumpahan suuntaan käyvvä. Sitä samaa "kiekkoa" ain "tahkoa". Ei ole miun heiniä sekään, ei. Mut minkäs teet jos meinaat lonkkias säästellä käyskennellen maastopohjalla etkäs millään kovalla asfaltilla. Sillon vaihto ehtoina on joko tää kylän pururata tahi sit - se pururata. Eli valinan vapautta on kauhiasti! Joten nyt siellä mie taivalsin ja hyvä olikin edetä kun sain yssiksein taivaltain tehdä. Mieleen nousivat vanhan kotiseutuni mettä- ja maasto/maantieverkostot joissa sain ain yssiksein käydä kun eihän siellä päiväseltään ( ja hyvä jos ehtoollakaan ) kukaan muu liikkunna ku mie... Mutta nyt  kun/jos näkyi jossain mutkan takana joku toinen immeinen, tahi tuli vastahan, ni sillon iski "ahistusta" päälle kun siellä olikin muitakin ku mie! Jeeru et se on kenkkua miulle. Ei mukavaa. Mieluummin yssikesein oisin.

   Siellä käyskennellessäin polkuja nuita pitkin pohdin kun vastahani tuli aikas tukevan oloinen nainen ( Sori jos loukkaan tällä jotakin Lukijaani Armasta mutta nää on taasen näitä VAIN MIUN aatoksiain - ei muuta. En halua olla rasisti missään suhteessa, en edes mikään "kilo-poliisi". ) ettäs miksi toinen meistä on NUINKIN tukeva ja toinen ei?
   Mietin ettäs nyt on itellein tullunna muutama kilonen lisää entisiin päälle ja tuntuu ku olisin vieläi tankeroisempi ku ennen. Vaikkas nyt olinkin jo pitkään "sinut" painoin kera - laihenpi... Mutta nyt ovat kilot nämä jostain syystä vain tullehet. Syön saman verran ku aikaisemmin; ei Vapaa-Rouvana paljon ruu´ualla pröystäillä. ( Ainanen näläntunne vaine nyttemmin on seuranain - tuntuu et aina "sais olla" syömässä... ) Liikun entiseen malliin; hyörin ja pyörin jatkuvaan jotahii - en paikallein oikein asetu. Tosin kuten kerroin ni nyt olen tuon kävelyn ja lenkkeilyn "unohtanut" täs kesän aikana muutamiksi kuukausiksi kokonaan poies. Ei se mitä; olenhan muinakin kesinä niin tehnä kun kesäisin nyt on vaine niin paljon muutahii tekemistä ku jollain lenkillä juosta. Vaikkas se on kyl kivaa kesä lämmöllä ( +20´C )  juosta ja hikeä pintahan saada - ei siin mitä...  Ja kesäisin kun tulee muutenkin ulkona oltua hommissa ja touhuta, tehdä siellä kaikenlaista liikunnallista et ei siihen lniihin lisäksi välttämäti tarviin ihan vasite lenkille lähteä....
   Mistä lie siis kiloset nämä nyt tupsahtaneet ovat?
Mietin täsä ettäs mummeroinen on kyl jo sen verta vanha ettäs voisi olla kyl vaihevuosien hormolaalisista jutskista johtuvaa. Juu-u, kyllä vois ihan hyvin olla sil täsä on sekin kummallisuus nyt sit koettu ettäs menkat nuo ainaiset, kerta kuukauteen ilmi tulevat, ovat nyt ekas kerran unholassa. Mie jo kerkesin oikein hätääntyäkin niihin kera: olenko raskaana? Mie tällänen jo kauan, kauan sitten "steriloitu" hemmo. Tosin olen kyl kuullunna ettäs ohnan sitä ennenkin piuhoin poikki laittoin jälkeen raskahaksi tultunna.... muttas kun siitä on jo yksi "dinosauruksen-ikä" ja puolisonikaan kera ei "tärpännyt" ( vaikkas täysin KYKENEVÄ ja lapsia monia hänkin jo maailmaan laittaneen tiedän ) yhtään koko yhdessä olo aikanamme, niin kuis se nyt sitten oiskaan mahollista? Jeeru - oispaan se tosiaan aikas sattuma sanelema juttu! Mutta, mutta... eipäs hätiä kuitenkaan. Senkin jo kerkesin nimittäin varmistaa ettäs ei tää nyt siitäkään johdu - "ei raskaan".
Jotenka siis se on varmaan vaihevuodet ja niihin aikaan saamat hormoonit ( tahi sit kystat ) kera kilojen uusien. Siihen se on nyt vaine tyyvyttävä mummeroisen tään. Ja sehän sit tarkottaa käytännössä ettäs sinne lenkille, sinne tienpäälle, jonnehii polulle, tahi johkin nyt ainaskii... olis - ei kun ON pakko ureta ahkerammin vaine ku nytten kesän mittaan jos mieli kilonsa kurissa pitää.
   Mietin lisäksi ettäs onkohan joillakin jokin MUU syy kun esim. hormoonit ettäs kiloja on kannettavana useampikin ns. ylimääräinen? Onko esim. jokin sairaus joka "kantaa" mukanaan kiloja moisia? Jokin joka aiheuttaa ns. lihavuutta - ei kun siis tukevuutta - sori? Sil miulla on käsitys että on olemassa sairauksia jotka aiheuttaa immeisille kiloja liikoja. Onko sellainen esim. sokeritauti jollain tapaa? Jokin hormoonallinen juttu - kilpirauhas-juttu? Tällasia meinaan. Sellaisia joille immeinen ei itse tavallaan voi mitään. Tauti on ja pysyy, samaten kuin kilotkin. Vai voisiko immeinen sittenkin niille kiloilleen silloinkin jotain? Voisiko? Onkookin vain sen verta "laiska" ettäs pistää kaiken sairauden syyksi? Sen ettäs ruoka maittaa - on ainanen nälkä? Tahi sen että "ei voi" liikkua kun sairaus rajoittaa liikkumista, tekee kipeää, tuntuu tukalalta - kera kilojen liikojen? Ja jos taasen haluaisikin rajoittaa syömistään niin kun se sairaus nyt vain "pitää" tiukkaakin tiukemmin niistä kiloista kiinni, söit sitten vähemmän tahi et, niin se onkin sit tavallaan "summa-sumlaarun" kummis teet: syötkö mitään tahi et niin kilot on ja pysyy paikallansa?
Mietin että olenko atvailuillani kuis väärässä - vahi oikiassa?
   Mietin myös ettäs kun olin tukevampi ( muistan kirjoittaneeni tästä jokusen aikaa sitten tänne ) ja silloin kovinkin tyytymätön itteeni - ja nyt pienemmillä kiloillani sangen tytyväinen, niin kuin tää muutamakin lisäkilonen tuntuu tosi suurelta "menetykseltä". Mietin kuis mie ne poies saan? Mitä pitää tehdä toisin, mitä ei? Syömistä vähentää entistään? Lenkille, lenkille vaikkas mieli halajaakin ettei sit yhtään sinne... Vasite kun täsä esim. tänä aamulla ennen tuonne fysioterapeutille menoa "kartoitin" lonkkain, häntäluuni ja muutkin niveleni ja totesin ettäs kun en ole nytten "liikkumalla" liikkunut, enkä ole myöskään liiemälti jumppaillut häntäluutain, ni kaik tuntuu mukavemmalle. Ei ns. kipuja, ei kolotuksia! Miksi mie siis nyt tieten tahtoin lähtisin tästä mukavasta olotilastain väkisin poies ja tuonne mettäpoluille, saamaan taasen kivut takasin niillä liikkumisillain? Miksi, oi miksi?
Tiedän, tiedän: immeinen on luotu kulkemaan, liikkumaan. Ja liike tuo ainainen pitää kaik nivelet liikkeessä, auttaa lihaksistoa pysymään kondiksessa, auttaa vaivaan siihen ja siihen... auttaa siis joka asiaan. Näinhän sitä sanotaan. Miksipä siis mie sitä vastaan pulikoisin ja liikkumati oisin? Miksi miun pitäs vasite kyseinalaistaa moinen fakta? Miksi? Vain sen taattako ettäs olen joka assees ainainen "Vastarannan Kiiski"?
   Toivon totisesti ettei kiloja näitä tule liikaa takaisin päin. Sitten olen "helisemässä" niihin kera. Ei hyvä, ei. Elikkäs nyt kova tsemppi päälle ja kiloistani kiinni!

   Eikäs täsä viel kaikki...
   Kotvan kuluttua kotiain palattuain ja suihkussa ittein raikastettuain laitoin alulle pizzapohjan. Meinaan ettäs onhan se hyvä ainakin kerta päivään "henkivakuutuksensa" uusia - onhan?
Kaappiin perukoilta ja pakkasesta ettin siihen kaiken jämän mitä vaine löysin. Tuli pizza a lá kananen: neljä tavan sipulia, viis-kuusi valkkarin kynttä, koura-nipullinen ruohosipulia. Kolme peperonia, nippu peperonimakkara-siivuja. Ananasa-käämää, pussinpohjat herneitä ja maisseja. Kanajauhelihaa, ja savupotsia kuutioituna. Tsuppia alimmaiseksi pohojan päälle ja ihan ylimmäiseksi tavan-juustoo. Valmista tuli.

2015.9.30.%20kanapizza..jpg

"Ja sit ei kun nauttimaan..." ulos patiollein, ihku ihanaiselle Aurinko Armahan loistehelle! Kylläpäs maittokin hyvin! Eikäs tarvii huomenissa apetta uutta tehhä kun tästä pellillisestä riittää päivälle uudellekin...
   Joo - ja sitten: "Alla omppu-pomppupuun" -omppupiiras...

2015.9.28.%20pappilan%20omenapiirakka..j

Nyt AINOOSTAAN itellein tehden kun eilen nyt "vain satuin" tekemään kaksi samanmoista joista toisen vein tuonne aidan taakse naapureilleni ja toisen sit matkasi matkassain mukana tyttärein miun tykö lähteissäin heille Pöllöpuuta vessansa seinälle piirtää...
Ensin meinasin ettäs kun nuit omppuja nyt tulikin ihan kivasti ja niitä täsä jo jonkin verta "hyötykäyttäin" jaallen niitä mm. naapureille täällä Humisevallaharjulla, kuivaankin loppuset lastuiksi uunissain ja sit aikoin saatossa muoskain mukeloille tarjoon välipalasta ottain. Mut enpäs tehnäkään niin vaan tosiaan eilen leivoin kaksi piirasta ja nyt vihon viimoisista sit yhen itellein. Tää on "Pappilan omppupiiras" oikeelta nimeltään. Sisältäin valkosuklaata ja omppujugurttia. Jam!

2015.9.30.%20pappilan%20omppupiiras%20%2

Itse herkuttelen kera vaniljakastikkeen. JAM!
   ( Tosin vattani jo täyteläisenä ollen ja niitä kilojain vartioiden olisi kyl ihan hyvä jos kiikuttaisin loppusen piiraasta jollekulle toiselle tahi toisaalle - tahi oikeestaan jotkut voisi tulla kylään ja voisin tarjota piirasta heille.... )