"Netti palaa pätkittäin" jotenka nyt kun ilkesin mennä kysymään puoli-tutulta täältä Luovolta, et saanko virtaskaa ja nettiyhteyttä, niin nyt sit kirjaan täsä eilisen ehtoon Aurinko Armahan mailleaskut tähän ja tältä kolmannelta päivältä aamuin käynnin Keskiniemessä.



    Luulin etten saisikaan kokea....



.... en nähdä olleskana....



.... Aurinkoisen laskua maille ko....



..... en ihan liki merta tosta vaine pääse nyt....



.... muttas onneksein tuon rantakaislikon, kosteikon, ylitse meren nään ja laksunkin samalla Auroinkoisen.


--------------------------------------------------------------------------------------------


    Aamu aukesi jälleen kiireettömänä itselläin, joka on tosi harvinaista miulle tääl Luovolla. Nyt olemma nauttinut niistä antaamuksella; ei kiirusta mihkään, ei hoppua liikenteeseen. Hissun, kissun, vaapula, hissun, vaine aamuiset askareet ja sit aikanaan vasta liikenteeseen.
Samalla viisiin tänäänkin; noin klo.8.00. olimma vasta Keskiniemen parkissa perillä, jättämässä sinne Hepo Hopiain toviksi yksin käyskentelemään.
    Siitä sitten Reppu-Reissaajani ( ja kamerain ) kera tassutellen liikenteeseen....






    "Piikkisiili."




   Pyörähdin nyt poikkeuksellisesti jo mennessäin Iso Sunijärvellä. Tavallaan olen vasta paluumatkallain sinne mennyt. Nyt päätin tehdä aivan toisin;






   Aurinkoisen kiloa säihkyvää.






   "Rauha."
   Ja tään lammen nimeä en edelleenkään tiedä....



... tiedän vaine et viimotteeksi ko täällä käppäilin, ni oli tää lampinen pohojia myöten täysin vedetön ja mie stalladen tuolla keskellä pohojallansa, tuolla misä nyt on vettä noin paljon!






    Olipa ( eka kerran näin ) tää lampinen vallannut osan mettäpohojastakin itselleensä. Oli kaunis katsella tuollainen "rämeikkö".



   "Hongat korkiat."
   Tuos äskeisen piskuisen lammen takan on viel piskuisempi lampi - yllä ja alla;



    Mennessäin tuonne Keskiniemelle päin kuuntelin ratiosta kun siellä kertoivat et on erinäisiä sotaharjoituksia tms. lävitse Suomemme maan. Sit tässä kun käppäilin merenrantaa kohden, kuuntelin ko "Poijat" olivat lähteneet hävittäjillään liikenteeseen. Olipas aikas mahtavaiset äänet heidän koneissan ko ylilentoja tekivät.



   "Salaisuuksien puutarha."
    Liki Keskiniemen rantaa, rannan santaa ja sen dyynejä, hokasin tällaisen yhden houkuttelevan näyn. Enhän mie milläskänä malttanna ohitsensa kulkia. Ensin ajattelin et käyn vaine kuvaamassa.... sit jo iti ajatus et tahtoo tuonne.... ja sinnehhän mie sit menin; löytyy kait se merenranta tuoltakin suunnasta, nuitten metsien takaa?






   Jokin kolmijalka. Lie ollut aikoinaan jokin merimerkki rannalla? Tahi jokin antenni-viritelmä? Mikä lie?
   No, tuossa vasemmalla oli sellainen uudenaikainen pieni koppi ( lukko ovella ) ja "pihaan" tähän toi vaine vanha, vanha, jo isojakin mäntyjä keskellään kasvavainen, ajouran pohoja. Et puhutaan varmahan jo vuosikymmenistä ko tää ( kolmijalka ) on ollut käytössä.
   Tästä urkenin iellehen tuonne pöheleikköön saaden nähdä et eipäs sieltä merenrantahan mennäkkään! Ok., alkumartkan kyl mennen-tullen pääsee, muttas sit tuleekin rannan kaislikkoinen kosteikko vastaan. En lähtenyt koklaamaan edes avojaloin, kenkkät poies tassuistain heittäin, sen lävitse menoa. Ei houkuttanut. Joten pyörsin takaisin päin jälillein ja astelin sitä vanhaa, vanhaa, ajouran pohojaa pitkin todeten, ettäs....



.... se ajouranpohoja vei suunilleen tälle paikalla mihkä aikoinaan vuosia sitten tulin ekakerran tälle rannalle!
    "Hiljaisuus."



    "Pohjan perukoilla." .... on kylmää ja tuulista.
    Meri näkyvissä! Ja ko ollahan näin Luovon pohojoisrannalla, ja vaik Tuuli Tuittupäinen puhkua-puhalsikin enempi tuolta lounaan nurkilta, niin olipas tuulinen tuo todella kylmää ja navakkaa! No, ollahan Perämerellä, et silleen.









   "Värit." .... kaunihit.



    Hiekkankin pinta voi näyttä kuin vettä ois.






    Käppäilin niin kauaksi kuin vaine pääsin särkkiä myöten ilman et tassuin poies heittäisin. Tuolla josain on.... Haaralampinnokka.



   "Tähtäimessä." .... oli vaikkas sun mitä, muttas ei onnannut kokonaan. "Idea, hyvä kymmenen, tulos, huono nolla."



   "Tuulen suunta."



   "Vuosirenkaat."



   "Ei ketään."
    Ei ketään miun lisäksein tälläkään reissullain. Aivan yssin sainen täänkin reissuin heittää ja olla. Ihastella ja kulkia hiljaisuudessa, vaine luonnon äänet ynpärilläin ( ja ne Poijat yläilmoissa ).



    "Päivän Sydän. <3 "



   Tarri.



   "Vainaa."
   Sanoisin et jokin Kangasperhonen.... jokin Sinisiipi-sukuinen.... muttas ei ole mitään tietoa. Tämä teki kuolemaansa päällä hiekan tään... Snif. 



   "Peili."
   Jokin piskuinen kostea paikka. Joskus vähälläkin vedellä, nyt näin runsaalla.



    "Lounas-paikan näkymät."
    Päätin et ko kerta olemma näin liikenteessä ja jälleen liikkunut yhdet tunti-rupeamat, niin kyl mie ulkoistan tään päivän lounaani! Hitsi vie! Ja niimpä tein sit. Nautin, söin ja nautin.


    Sit Piilopirtille. Kimpsut kampsut poies. Kuvai talteen, netti-yhteyttä "koleilemaan". Eikä pelittänyt! Ei edes kehenosti.
Jotenka päätin lähteä kylille ja hokasin et kysympäs tältä yhdeltä puolitutulta et saisinko.... Jotenka nyt "täällä tänään" - huomenne josain muualla tahi ei misään.
   Tuossa juuri kun tätä tähän olen laitellut, ni yksi paikallisen talon, piskuisen mökin omistaja, otti yhteyttä. Olisi yksi piskuinen huusholli katsottavissa.... Kovin atvaili, et olisko se miulle jäämässä, ko kaik muut ovat meinuunsa peruneet?
Saas nähdä. Tiedän sen ainakin et kyl käyn kattomassa sen paikan, aivan varmasti jos vaine sinne passaa mennä ja sinne pääsee edellisesn vuokralaisen puolesta!


---------------------------------------------------------------------------------------------





     Lounasta, päivällistä, iltapalaa ja aamup... no, ei sentäs aamupalaa.
Onni ei kois ole avotulen mahdollisuutta.
Jos olis, ni miehän tekisin kaik ru'uat siin!
Tääl, täsä mökissä, on niin helppo piirtää tuli tähän takkaan ja siin sit tehdä jotain apetta samalla ko huolehdin et mökki lämpiää. Jos en lämmittäisi ( lähteeääköhän omistajansa laskun perääni ko polttopuita polttelen jokahinen päivä? ), ni holotna tulis, vaik mie kuin kylmemmästä huoneilmasta tykkäänkin!
Ehtoolla ko olen saanut lämmä n.+20´C mökkiin, ni aamusella herätessä on vaine +14-15´C!

    Itseasiassa kolmas kerta tässä mökissä sillä viimeksi ko olin täällä olin kaksi erillistä endiä perätysten täällä.*
Varmaan jokahinen kerta kysynyt olen: "Pääseekö tuosta suoraan rannalle?"
Jokahinen kerta vastauksen olen saanut: "Ei pääse. Tuosta menee polku... kiertää tuolta..." ( täsä känny-räpsyssä kuvan oikian laidan suuntaan, kiertäin ainakin sen kilo ja metrin verta )
Ja näin olen tehnyt. Tähän asti.
   Nyt päätin, ettäs kerta se on ensimmäinen ko tää Mummeli vajoaa rämeeseen, uppoaa suohon, painuu silmäkkeeseen...
Niinpä läksin ja painelin läpi et heilahti!
"Wau, helppoa ko heinän teko!"
   Mättähältä mättähälle tieni tuo vei.
Vettä paikoin vartta myöten; Kontiot tassussain.
Mistäkö tiedän? No, kun ei kenkä ain mättähän päällä pysynyt....
Muttas niin vaine ees-taas kuljin ja palatessa jo tosi sukkelaan
   Mites se olikaan?
"Toiset tekee sen minkä osaa, mie teen sen minkä päätän."

 


    "Tuolta mie tulin. Tuolla näkyy tää miun Piilopirtiseni. Sieltä se kuikistaa."
"Ja tänne mie tulin:"