Tänään toipilaana elppasin. Aamu alkoi vaihtuvin palelemisen ja hikoilemisen vuorotellessa. Kupponen kahvia ja murusta rinnan alle... kyllä se siitä.
Käyntiinhän koneisto lopulta lähti. Yskien ja köhien, klyyvari vuotain.
Mutta positiivistakin oli:
Aurinko helotteli ja helli, luonto valossa kelli - ylen määrin. Tästä nauttien päätin minä pitkästä aikaa "syödä ulkona".
Tein lounaani ja evästin sen taloni takakuistilla nauttien auringon lämmöstä ja luonnon rikkauksista ympärilläni.
Huomasin kuin Sinivuokot tavoittelivat auringon säteitä varsiansa ojennellen.
Kärhöt kasvattelivat silmukoitaan entisen kasvuntonsa seassa (kuvassa näkyy syksyn "karvapallo" taka-alalla ).
Epämääräisiltä näyttävät, toukkamaiset, kotkansiivet/saniaiset pullistelivat lehtiensä alkuja pois suojalehtiensä uumenista.
Ja kevään ensimmäiset Narsissit työnsivät nuppujaan jo helmikuussa kasvunsa alun saaneiden lehtiensä joukosta kohti auringon kiloa.
Sisälle palattuani päätin tarttua pieniin askareihin kiinni. Päätin laittaa loppuille Kilpikirvojen joukkohyökkäykseltä välttyneille sisäkukilleni isommat alustassit ( ne jotka sitä tarvitsivat ) siltä varalta että kesä tulee, ja sitä myöten kukat tulevat janoisemmiksi tai jos sattus että niitä kastelisi tilapäisesti joku muu ( esim. jos reissaan tai mökkeilen ).
Toinen pakollinen toimi tänään oli tiipiin lämmitys. Vaikka onkin jo näin kevät ja ulkonakin jo suhteellisen lämmintä - mökkini tarvitsee uumeniinsa lisä-lämpöä. Etenkin kun emäntä on tällainen Kylmä-Kalle ( ilmankos ei ole ilmestynyt mitään kaksilahkeista vierelle! )...
Tuikattuani tulen Puu-syöppööni huomasin että siellä sisällähän asustaa TuliKukko! Herttileijaa, miulla on muitakin elättejä kotonani kuin vain Villakoirat!
Kommentit