Aivan kohta se on sitten tääkin Klaara Vappen ollut ja mennyt, tullut ja pietty. Vappu jota pidetään työväenjuhlana - tai siis pidettiin ainakin ennen vanhaan mutta nyttemmin taitta olla enempikin nuorison remujuhla ja ylioppilaiden juhlapäivä.
Mie itse olen viettänyt kyllä ihan suoraan sanottuna niin eilisen kuin täänkin päiväin työtäin "juhlien": siivonut olen huusholliain hivenen ns. etukäteen kun varsinaisen siivoukseni teen sitten viikon päästä maanantaina kunne palajan maailmalta takaisin kotiain. Nyt olen siivonut kaikkea sellaista joka kysyy todella käsiäni - ne kun eivät oikein kestä jatkuvaa käyttöä, vasiten raskasta käyttöä; siivousrättien puristeluakaan liiemmälti....
Eilennä huhkin katonrajassa pyyhkien pölyjä siellä olevista lampuista yms. ja tänään mm. jynssäsin saunaosastoni puti puhtahaksi.

   Aamulla ennen näitä puuhastelujani laitoin sfäärejä pitkin onnen toitotukset vanhimmalle pojalleni menemään, hänen täyttäissä tänään jo 4 vuotta... 24 vuotta. Mietiskelin että minnekkä se aika oikein menee kun hänen syntymästäkin on jo nuin kauan aikaa? Mihkä se oikein katoaa? Enhän mie vanhene yhtään... Muoskain vaine täyttävät vuosi vuoden perään ain yhä uusia vuosia!

031.jpg

   Täsä kuvassa tämä poikain miun kiikaroi miuta kaksi vuotiaan tapaan kiikari nurinpäin simmuillaan. ( Odotin tuolloin tupliani... ) Miten tästäkin hetkestä on jo NÄIN kauan?
Ja vasiten hänen syntymästään!
   Silloin Vapun aattona oli hellettä. Siis todella HELLETTÄ! Muistan sen hyvin kuin silloin oltiin aattona Keskisaaressa tanssimassa ja miehillä oli sortsit kera lyhythihaisen paidan päällänsä sekä meillä naisväellä oli jokin hellemekko tahi vastaava puku yllämme! Ja senkin muistan kuin Vappukokko poltettiin siellä rannassa. Joku paisteli muurinpohjalettuja... Ihmiset olivat siis ihan kesäisisää tunnelmissa kaikkinensa. Ja seuraavana aamuna sitten tuli lähtö synnyttämään Kalakukko city go-go:hon. Oi, niitä aikoja...


2017.4.30.%20Vapun%20aatto..jpg

   Tässä tämän Vapun aaton eli eilisen tunnelmia. Kyllä oli heltehet kaukana näistä maisemista ja ilmatilasta. Ei mitään rotia että olisi kepeämmin tarvinnut pukeutua. Näin sitten olikin hyvä keli, hyvä syy, pysytellä sisällä ja "puskeä" töitä siivoten huusholliain ihan syvämen kyllyydestä asti.

005.jpg

   Mutta mitäs Ukko-Ylimmäinen näytti meille sitten tänään?
Tänään oli "sävelet" aivan toisen moiset Hänen "pillissään".
   Ja niin kuin mie olen piiiiiiiit-kään vuottanut et kunne pääsen kimppuun kukkapenkkini, krapsuttelemaan Alle Omppu-Pomppu-puuni?
Aamulla kun hommasin siivoukseni kimpussa sai tuo Ylimmäinen temppujansa näitä tehdä aivan rauhassansa, sulatella eilisiä lumiaan poies. Kuiske vaine kuului pekkini suunnasta tyyliin: "Nyt olisi jo sen hetki."  "Tulisitko sie jo krapsuttamaan?" "Tartteis jo hivenen krapsutusta kupeelta jos toiselta..."
Näinhän mie sitten siivoukseni lopetettuani, tämän kutsun viehkon kuultuani, otimma työkamppeet ylleeni ja astelin kimppuun kukkapenkkini tämän. Vihdoinkin.

001.jpg

Sieltä -penkistä löytyi tällainen kastemato. Kevään merkki, vahi olisko peräti kesän merkki, ihanainen. Nytpä sille on siellä möyheä maa möyriä ielleen kun mie sen ensin siivosin viime syssyisistä kukkienvarsista ja sitten viel krapsuttelin kauttaaltansa konnolla.


WP_20170501_13_13_17_Pro.jpg

   Kävin iltapäivän puolla käppäilemässä keskustassamme ja katselemassa toisten immeisten Vappuhulinoita. Oli siellä ihmisiä liikenteessä muttas aika himpsusti kuitenkin...
   Jotenka en jäänyt miekään paikalleni vaan jatkoin matkaani laittain tassuani toisen eteen kävellen hivenen pitemmän kotimatkan.

WP_20170501_13_29_14_Pro.jpg

   Matkaltani tältä löysin näitä Leskenlehden kukkasia jo ihan laumoittain...

WP_20170501_13_37_03_Pro.jpg

... ja kävin peräni heittämässä tällä tutulla paikalla Linnansalmensillalla, katsellen tätä sulaa vettä ja miettien että ylihuomenna sitä meikä likka on todennäköisesti hivenen suurempien vesien äärellä - ihanaa.
   Sillä ylihuomenna laitan nokkani kohti etelää, sinne Reissaaja-tyttäreni tykö, ja liki merta. Jee! Pääsen merenrantaan!