...laulaa Joel Hallikainen. Tai ainaskin näin mie kuulin tänä pänä hänen kertovan... puhuvan siitä kuin elämä on elämistä varten ja ajattelin jotta tuohan on ihan totta. Viisaasti sanottu ja ajateltu.
Miksipä muuten me Maan Matoset tällä Telluksellamme tallustelisimme kuin elämistä varten, jotta eläisimme. JA kun sitä elää yritämme niin, niin sit miekin tätä samaista "kehoitusta" tänään päätimmä toteuttaa - huomisesta kun kenkään ei tiedä eikä osaa sanoa mitä tuleman pitää: siksipä siis tänä pänä ja juurikin tään päivän alusta lähdimmä mie Maailmalle Avaralle Taivaanrannanmaalariksi jälkehen sen kun viimeisenkin akkunan ensin koissain vosekin, pyykit laittelin, silittelin, jne. jne., asiat paikallensa asettelin.
   Jotenka Armas Lukijain miun, tässäpä tätä "kystä kyllä" taasen. Kuvia Taivaanrannoista kera muutaman muunkin valokuvasen. Valokuvia paikalliselta kansallismaisemalta Väisälänmäeltä sekä sit viel paluumatkaltain Taivaankannelta, alias Akkalansalmensillalta, ettäs Pohjoissaaren ja Karkinniemen välistä.

   Parkkipaikalle tuolle ehättäydyttyäin olin mie onnessain kun sain nähdä ettei täällä ollut nyt ( kuten viimo kerralla tänne yrittäissäin ) kuin yksi auto parkissa! Wau - siis tilaa miullehin. Ei tarvitse peljätä ettäs "kansoittain" on vastaan tulijoita tahi myötä matkaajia. Jee! Hyvä jutska; siksipä siis ei muuta kuin matkahan vaine.
   Jostahin syystä nytten teimmä elämäin eka kerran ihan tietoisen päätöksein kera niin ettäs läksimmä kulkemahan tätä polkua ns. toiseen suuntaan. Sitä omaani opittua suuntaa vastakarvaan; ensin tietä pitkin mirs-mars Karjamajalle. Siitä näköalatornille, jne.. Joteska kuvat ovat nytten sitten näin "väärinpäin" "luettavissa".
Senkin täsä mainitsen ettäs en kulkenut perinteisesti ulkoilureittiä pitkin koko matkaani tätä vaan uralta urkenin aikas äkkiä "sivuraiteille" ja harhaan hajalleen hamusin pitkin metsiköitä noita. Niinpä sitten valokuvanikin nämä ovat "noin" Väisälänmäeltä.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Parkkipaikan kupeelta katse ylös ns. normi menosuuntaan. Muttas kuten kerroin niin nyt suunta oli kuiteskin toiseen suuntaan...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Roivaala-tilan ( luulen ettäs nämä ovat Roivaala-tilan peltoja... ) kupeelta Karjamajalle mennessä ihanaisia näkymiä ylös rinteille noille...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...kera ihanaisen koivikkometsäsen ja...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...katseineen taksekkin tulosuuntaani: luulen ettäs vasemmalla on Roininniemi näkösällä. Sitten tulevat Hotinniemi, Kataja- ja Leppäsaari sekä Rapsunniemi Etelä-Onkilahden edustalla.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Karjamajan takaisen yläniityn kupeelta Pihlaja...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...ja niityn tuon kauneutta.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Näköalatornille kavutessa läheisen aukon taimikkopohjaa maisemineen.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Kodan pisteaidan takaa kuikkaus yläniityn ylitse äärettömyyksiin ensin tältä puolelta ja sitten...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...itse rinteeltä mennessä kohti sitä -tornia, toiselle.
Vuodet, ilmat ja tilat, eivät ole veljeksiä keskenänsä muttas minkäs teet ettäs vertailtua siltikin tulee... Vasiten lumitilannetta. Täsä kännykkäkuva samaiselta paikalta vuoden 2018 maaliskuun lopussa:

2018.3.23.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Näköalatornilta ( näkötorni ) katse kohti Pohjolan Tuimia Tuulia.
Vasenta laitaa pitää Pöytämäki kera Pilkkakangas-mäen. Keskellä näkyy Pohjois-Onkilahti kera kylänsä, sekä oikialla sitten Kiittolanniemi kera Sikomäen ja Niemenmäen.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Katse itään ja Lapinlahden keskustaa sekä Saaristotietä.
Paasiseljällä Paasisaari kera Jänissaaren. Taustallaan Saunaniemi Haapasaaren kera, ja etualalla sitten Vuohisaari ja Honkasaari. oikiaa reunaa edustaa Saaristotie kera Akkalan-, Lipon- ja Ulmalansaaren.

   Tään jälkeen tieni "erkani"....

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Pesiäinen, nyt on Pesiäinen ja on Pajunkissojakin!
   Aina nähdessäin Pajunkissoja mielehein nousee Risto Rasan runosta pätkä: "...Puro kohisee, pajujussi myllärinä.", vaikkakin tään "Pesiäiseni runo" olikin/onkin nyt Lassi Nummen:
"Mitä minä sitten huokaisin jos en kevättä?
Pieniä ovat muut suruni sen rinnalla.",
ajatuksella ettäs kun on tää virus, olen "leskenä", ja on vähän niin kuin kaikkea... Niin miksikäs sitä murhehen kryyniä pitäisi sit loppuin lopuksi moisista asioista alkaa vetämään klyyvariinsa kun onhan olemasa KEVÄT! Kevät joka laittaa ihmisen näin muutenkii huokaamaan...
"Voe voe tätä kevvään aekoo.
Kyllä on siinä kummoo taekoo.
Tua näläkeekö lie vae jannoo,
joka sisukset jo sekasim pannoo." - kuten Kalle Väänänen sanoo...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Näin kun stallade josahin aivan muualla kuin sillä tutulla ja turvallisella luontopolulla, kun oli hankea joka viel kaiken lisäksi kantoi tällaistakin henkilöä kuin mie Mummero-pieni, niin mikäs oli käyskennellä, astua maita ja mantuja nuita muitahin. Eikää tarvinnut "pelätä" ettäs jos vaikka joku astelisi vastahan... loppumatkasta muuten oli jo "vipinää" polulla tuollakin. Tuli nimittäin ihmistä "kuin pipoa" vastaan silloin. Olivat ns. ihmiset heräneet päivään uuteen ja lähteneet liikenteeseen päivääntähän  komiaan. Kun taasen mie ja mm. se pariskunta joka ennen miuta tänne oli jo ehättäytynyt, me, me ollahan himpun aikaisemman kukon herättämiä ihmisiä ja siten "ylhäisessä ykseydessä" saimme astella.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Ns. pohjoisrinteellä ( oikeesti itäisellä ) katse kohti Paasiselkää ja Liponvirran sulia.
   Täällä ns. pohjoisrinteillä tätä mäkistä olikin lunta ihan kystä kyllä.

2018.3.23.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

Tosin ei niin paljon kuin silloin 2018 maaliskuulla jolloin reisiäin myöten täl viisiin tällä huudilla uppuroin muttas...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...kuiteskin sen verta ettäs sain mie muutaman kerran "tuta" kun humpsahdin tuonne lumen tuon valkian sisuksiin polveain ja puolireittä myöten, Aurinko Armahan paahtamien aurinkoisimpien kohtien syövereissä.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Kauria!
Hui, kuin moie säikähdin kun tään tuolla mettässä näin! Ja ilostuin: haa näin liki, ja kauris!?
Kunne äkkäsin että täähän on "houkutin-sorsa"! Ja niin kuin mie jo ajattelin vaikkas mitä... Pah!

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Nyt menhään... vuotas... edelleen Paasiselällä ja... edessä näkyy Vuohisaari, takana Haapasaari, sekä Lapinlahden keskusta seljän takana tuon.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Sori - linssissä kiini lumi/vesipisaroita... muttas mitä nämä ovat mettä/aukon/nuoren näreikön pohjalla? Mistä tulee tällaisia "painaumia" lumipintaan?

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "Me kaksi."
Kuvanut ennenkin olen muttas nyt vasta hokasin ettäs täähän ( ei siin nämä, vaan tää! ) onkin yssi ainua näreen kelo joka on sitten kasvanut kahdeksi toisiinsa kietoutuneeksi puuksi JA sitten viel muotoutunut juuri ennen tuota poikkisahaus kohtaansa YHDEKSI ainukaiseksi puuksi!
On se vaine tää luonto, Luonto Äiti, aikas moinen taituri, on se!
   Täsä voisi oikeestaan myöskin kiteyttää tuota Hallikaisen sanontaa että elämä on elämistä varten. Eikös vaine? Tää on kuin... no... on eletty ja se elämä on kuljettenut ensin erillensä kunne sitten takaisin on "palauttanut" lähtökuopilleen.
Vähän niin kuin: "Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun on jälleen tuleman."?
Tahi ettäs ensin ihminen on vauva/lapsi ja avuton. Sitten kasvetaan aikuiseksi ja taidetaan kaikki ( jos taidetaan ), KUNNE sitä taasen palataan "lähtökuoppiin": taannutaan ja palataan toisten passatavaksi, "vauvaksi" jällehen.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "AAH!", olkoon tään nimi "Aah!", sillä eipähän tähän kauneuteen muutahaa oikein voi sanoa. Korkeintaan olla vaine hiljaa ja imeä sisuksiinsa tätä Suomalaisen luonnon yltäkylläisyyden kauneutta!
   Paikkana on pellon laita josa näkyy mäen takaa Ala-Puurula-tila ja Harju-paikka.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "...on sinun jälleen tuleman.", elikkäs siitä mistä lähdimmä niin sinnehhän mie sit palajankin. Täsä olemma jo takaisin parkkipaikan liki sekä katse takaisin tulosuuntaani tuonne, ylös mäkeä.
   Kuvasen tään otimma siten ettäs hiven "narrasin" silmää: kallistin kameraani jotta valokuvaani tätä katsoissa tuntuisi kuin mäenharjanne tuo aikas suora olisi Taivahanrantaan verratessa. Muttas se oikiasti onkin...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...näinkin paljon "viertävä" oikialle päin.

   Maailmankatolla:

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Väisälänmäki kuikkii vasemmalla laidalla, Paasiselkä pitää oikiaa laitaa Haapasaaren kuikistaissa myös sieltä suunnasta.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Paasiselkä kera Liponsaaren, Haapasaasen ja Karkinniemen.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Liponvirta. Vasemmalla Akkalansaari ja oikialla Liponsaari. Edessä on Palosaari Aurinko Armahan kilossa.
Yllä kuin allakin.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "Siivillä."
   Voi kunpa saisitte Armaat Lukijain miun tsuumattua ja suurennettua valokuvaani tätä! On nimittäin Joukkahaisen tuon löyhytteleväisen siipien sulissa ihanaiset Aurinko Armahan kilot!

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Sinisorsa pariskunta lyllertävi täsä valokuvassain jäänkantta pitkin. Akka edellä, ukko jäljessään. Kuten ainai ihmispariskunnissakin...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Heti parkkipaikan kupeelta katsoissa hyvin näyttävi tää koko Liponsalmi jäiseltä ja lumiselta valkeine pintoineen muttas annas olla kunne...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...hivenen toisehen...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...suuntahan menhään, niin johan sitä...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...sulaa löytyy!

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Taivaankansi ja itse tään Taivaankannen kansi näin alhaalta päin valokuvattuna kauniine siltapalkkineen.

   Pohjoissaaren ja Karkinniemen kohdalla:

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

Väisälänmäki Paasiseljän ja Liponsalmen sulan ylitse valokuvattuna.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   Kohti Koivuselkää. Niin täsä valokuvassain kuin kaikissa seuraavissa SEITSEMÄSSÄ valokuvassainkin!
Vasemmalla Suoniemi, edessä Tasku-saari ja oikialla Akkalansaari. Horisontissa siintää Hujalanlahti kera Peltoniemen,  Niittysaaren ja Sorsaniemenkin ehken...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3


2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   ...Siis kysyttekö veillä Armaat Lukijain että KUK pitää vedestä? "En ainakaan mie...."

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "Myrskyn bongari."
   Liponsaaren takana, josain tuolla kaukaisuudessa saivat varmahan "tuta" sadetta. Sieltä se meinasi nousta. Kovin uhkaavalta näytti mutta ei kuiteskana päälle tullut sit loppuin lopuksi olleskana.

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

   "Toinen tykkää äitistä...

2020.4.11.%20V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4nm%C3

...toinen tyttärestä." Mie henk. koht enempi tuosta "äitistä" koskapa se on enempi tumma.

   Ja yhtään ei kaduta ettäs tuli lähdettyä tällakin kerralla stallade pitkin maita ja mantuja. Lähtisimmä uudelleenkin. Sillä "elmäähän se vaine on". Tulevaisuutta jota haluan elää kun suunittelen Taivaanrannanmaalariksi lähteiksein, elämää kun kuljan ja valokuvaan, ja jo elettyä elämää kun kaikki tää tällainen taasen takana jo on. Elämää jonka elin ja josta nääkin muistot jäivät taltehen ikuistain näin kamerallain. Tuokioita kauniita ja ikimuistoisia. Tuokioita joita muistella sitten joskus ain kun elämä oikein kyrsii ja potkii. Viimeistään sit kun kiikkustuolissa istun ja valitan kuin "reumatismi kolottaa", vetää, työntää ja särkee niin "maan perusteelliseti"; kuten Reinikainen "Tankki täytehen"-ohjelmassa ain totesi. Sekin sarja muuten on mainosten mukaan täl hollilla menossa uusintoina päiväs aikaan televisiossa...