Etsin nettisfääreistä jotahin kaunista, jotahin ihanaa, jotahin hyvää...
Jäähyväiseksi "rakkaalle" sillä se on sitten nytten viimo ehtoo täällä Luodolla tältä erää.
Tunne on ettei tohtisi lähteä poies, siirtää havua muualle. Tänne jäisin...
Tyly tosia-asia kuitenkin on että arki kutsuu, Työt alkavat.
Muttas sitä ennen kuiteskin nytten ( ja huomenissa viel kotimatkain miun Humisevalleharjulle ) mukaillen tuota löytämääni värssyä, kera valokuvieni satamasta ja aallonmurtajalta:
Et ole unohduksissa, et ole poissa,
olet tuhat tuulta Luodolla aavan,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti meren kuiskeessa.
Et jää mielestäin, et haihdu aatoksistain,
olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus metsien näiden,
rakkaani - olet henkäys poskellain.
Jää hyvästi Ystävä-rakas.
torstai, 28. toukokuu 2020
Kommentit