...ei sitten taidakkaan tänä vuonna olla piiiit-kä kuten se on pruukannut olla aika usein mitä muistelen elämätä tätä taakse päin. Se on nyt vaine päivä päiväin joukosa. Ihan kaikkinensakin siis sillä olen tänä pänä mm. tuulettanut petivaatteeni ulkona, vaihtanut ja pessyt sen liinavaatteet. Olen pessyt myös muutahin pyykkiä, saunonut, perannut perennapenkkiäin, jne., ihan arkisin askarein touhuten.
Tosin - poikkeuksena nytten tähän viime aikaiseen elämääni joka hyvinkin hektistä ja touhua täynänsä on ollut, niin tänään olemma sitten ottanut lunkisti! Ajatuksella ei mitään pakollista, ei mitään "työtä", ei mitään... vaine kaikkea mitä haluan, teen, ja muutoinkin vaine "harrastelen".
   Näinpää sitten aamusella päätimmä lähtiä käymään mökillämme. Haa! Ja kamerain kera kuljeskellen - tietenkin! Tosin tänä pänä ei tuo Aurinko Armas kummasesti Maan Matosia hellinyt, ja Taivahanpankolla kellinyt... muttas kuiteskin: ei kun menoks, sano Annie Lenox!


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%286%29.jpg

   Akkalansamensillan notskirannasta Paasiseljälle päin; yllä ja alla.

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%281%29.jpg


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%285%29.jpg

   Itse Maailmankatolta kohti Onkivettä ja kaakkoa.


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2810%29.jpg

   Matkaltain pari Joukkahaista pellolla. Näitä näkyili nyt ihan valehtelemati ns. jokahisella pellolla/pariskunta.


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2816%29.jpg

   Patalahden lintukosteikolla oli vedet "irti".

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2815%29.jpg

   Taivahanrannanmaalarin omakuva.


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2820%29%20%E2

   Kokriakoskella oli vedet myöskin irti näin yläkoskella muttas sitten taasen...

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2813%29%20%E2

...alhaalla; siellä oli viel lunta täys. Ei menoja minkään laisia tuonne alas asti.
Ylhäällä kun olivat kulkukohdat yhä lumen ja jään peitossa, vaik vejet nuin kulkivatkin, niin jos alhaalla on lunta NUIN paljon viellä niin sit kyllä ne portaatkin siellä alhaalla ovat viellä täynänsä lunta. Ei, sinne ei voi viellä mennä kuin korkeintaan lumikenkien kera. Jep!


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2816%29%20%E2

   Kurkemme, aika kehenosti kuvastani tästä näkyvät... olivat jo saapuneet kotikonnuilleen. ( Kuten oli myöskin Joukkahais-pariskuntammekin! )
   Nämä Kurjet, näistä kuulin äidiltäin ( joka myöskin tänään mökillemme saapui ylläri-pyllärinä perheellisen tyttärein kera! ) jotta viime vuonna oli tästä pariskunnasta toinen kokenut kovan kohtalon ja puolisonsa menettänyt! Tosin näitä nyt oli ( kuten kuvastanikin tästä näkyvi - jos näkyvi... ) näin kaksin kipalein paikalla tänään, joten laskimma yssi ynnä yssi saaden tulokseksi että silloinhan onpi tämä henkkiin herennyt puoliso uuden itselleen "ottanut"! Wau! Tekevätkö Kurjet näin yleensä jos toinen kuolee; ottavat uuden kumppanuksen rinnallensa?
Tavallaan kun olen käsittänyt noin yleensäkin ettäs se on aina se ja sama pariskunta joka pellollemme tälle saapuvi vuosi vuoden jälkeen ja ettäs he olisivat sen verta "pariuskollisia" että "edes kuolema ei heitä erottaisi"; toisen kuoltua ei uutta oteta.
   Senkin hokasin jo aukiallemme tälle tullessain jotta tämä uusi kumppani on huomattavasti vaaleampi tätä alkuperäistä Kurkeamme? Miksi?
Ainua "syy" luullaksein on tähän se että tämä Vanha-Jäärä, "alkuperäinen" Kurkemme tää, on ottanut itsellensä ikäisensä kumppanuksen "sipattua" ( tod. näk. Supi popsi sen viime kesänä masuun piskuiseensa, snif ) HUOMATTAVASTI nuoremman "tyttösen". Oiskoo noin vuosikas tahi pari iältänsä tämä...?
Tosin en tiedä kumpi on kumpi? Onko toi Jäärä uros vahi naaras ja sit onkoo tää nuorempi vaalea kumppaninsa naaras vahi uros, muttas näin mie vaine isse "laskeskelen"....

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2829%29.jpg

   Sukumme ensimmäinen sukupolvi kera neljännen.

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2828%29%20%E2

   Tään kevään 8. keväänmerkki: Leskenlehden kukkanen.

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2832%29%20%E2

   Helmililjat kokkivat kohta mummomme perennapenkissä.

2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2833%29.jpg

   "Kesä."
   Löysin maasta yhden ainuan Nokkosperhosen siiven osasen.


2019.4.19.%20Kumpulassa%20%2834%29.jpg

   Kotimatkallain erään pellon yssi ja ainua puu, mänty.


   Olipahan ihanainen päivä! Vaikkas ei Aurinko Armasta näkynytkään...
Päivä-oivallinen lomailulle, vapaan näin viettoon. Rentouttavaakin. Nautin.
   Lähtiessäin aamusella kotoain reissullein tälle, oloin oli kuin kissalla joka kerma-astian on löytänyt. Hymyilin hiljaa sisään päin - jos niin kuin tiedätte Lukijain Armaani mitä tarkoitan....?
Sillä onnesain olin kun eilennä kuulin uutisia ihanaisia. Toivossa-suuressa nyt elelen jotta tuo kuulemain uutinen pitäisi paikkansa ja huomisestain tulisikin siten viel onnellisempi päivä kuin tästä päivästäin ihanaisesta. Saapi nähdä kuis käy... "paistaako se päivä risukasaankin" joskus....