2014.11.21.%20vessa%20%283%29.jpg

   Perjantaina kävi Majassani Mahtavassa putkipoijan klopit rustaamassa vessain pöntön vesisäiliön mekaniikkaa. Sieltä löytyi jokin tiiviste joka oli kulunna toiselta puoleltansa, mut ei toiselta. Niinpä poijat nää neuvokkaat tuumasivat et laitemmo sen ny toisin perin sinne väliin, kyl se pitää viel... ku ei oo uuttakaan tiivistettä heil mukana. Näin sovittiin. Mut vuotahhan; kunne pakannut oli tään masinan sinne pesäänsä kosteaan paikallensa ja kokeheksi vetässyt kertaalleen alko poika tää juttelemaan jotta onko tää ain tällasta ääntä pitännä? "Mitä, häh?" "Mitä ääntä?" Hän tähän loineh lausumahan:"Hänpä ottaa ja purkaa tään uudelleen." Purettuaan sen hän kokosi tään masinan uudelleen ja kertoili jonkun jutun ylivuotaneen siel sisällä mut "nyt on ehta." ( Ei suinkaan näillä sanoilla sanonut mut samaa tarkotti kuitenkin. ) "Jos tulee jotain... jos ielleen vuotaa ni ottavi yhteyttä vaan uudelleen."

Viikonlopun kuuntelin pönttöni ropinoita, pönttöni tiputuksia ja eilen otin sit yhteyttä uudelleen; tiputtaa edelleen. "Voisi käydä rustaamassa. Vaik uuven, ehdan, tiivisteen tuoda tullessansa." Eilen päivän kääntyissä puolen yli, ilmestyi poika tuo samainen ovellein ilmottain et nyt hää tuli. "Sitä pönttöö laittaa." Niin poikanen tää hipsi vessaani, tuonne "Hotelli Helpotukseen" ja alotti hommansa. Töihin loputtua ilmoitti miulle jotta hänpä sit vaihto siihen kokonaan uuden koneiston! Ajatella ihan kokonaan - ei siis pelkkää tiivistettä. Aatoksiini miun tuli het´sillään et nyt pitäisi pönttöni tuon sit pitää vetesä kurissa ja sisällään sillon ku pittääkin. Tipu, tip, tip-äänien olisi siis hyvä olla historiaa - mut tänään taasen sieltä kuuluvi nuo tutut, muutamat kaunihit, pienen pienet äänet: "Tip, tip,tip."... Arvaat varmaan armas lukijani mitä mie sille tänään tein? No, ilmotimma putkihemmolle et vikanen tuo yhä on tallessa. Visusti viel - ei se tästä torpasta hevillä muuta....

 

   Nyt on napsittu kuuri lääkkehiä suunkautta massuun. Ja kuten epäilin, ei kun sanoin täsä taannoin ihan suoraan ni eihän se mihkään avittanna. Ielleen on hamppi kipiä ja ihan oikeesti jos tunnustelen ja kuulostelen ni onhan toin toisenkin puolen hampahat himpun kipiät. Eli vähän puoltaa johkin muuhun nää oirehet - mut mihkä? Sitä en tiedä, en osaa sanoa.

l%20006.jpg

   Tätä jatkuvaa kipuiluani olen ihmetellyt täsä Majassani Mahtavassa. Muistissain ei toillaan ole et olisin näin kipuillut Majassani Matalassa assuissain. Joten joko miulla on kroppain nyt jostain syystä "repsahtanna" tointeolla tahi sit vikanen on täsä asunnossa ja sen rakenteissa. Jotenka tilasin täsä päivänä muutamana tänne paikalle paikkoja nuuskimaan Homekoirat. Saapuvat sit ensikuussa. Katotaan mitä ne "sanovat"? Löytyykö mitään vahi ei mitään? Jos jotain löytyy niin sitten pitää atvailla mitä seuraavaksi? Mitä tehhä, ja mitenkä tehhä? Mut jos ei löydykkään mitään ni sittenpähän tiijän et tää olo ja tila ei oo Majani Mahtavan vika - vaan itteni kropan. Tämä päivä menikin sinne sfäärejä pitkin pohjapiirusten, sopimusten yms. lähettämisessä etukäteen.

 

   Majastani Matalasta puheenollen... siitä tuli sit reklamaatiota. Sielt otti uudet omistajat miuhun yhteyttä kertoillen kaikenlaista. Sovimma et käyn paikalla ja kattelien kertomansa ja juttelemme puolin sekä toisin asioista moisista...

2014.10.15.%20tyhj%C3%A4%20tupa%20006.jp

Takkahuoneen verhokapan, sen puisen kiskohökötyksen alta, ja rakenteista on löytynyt vanha hiirenpesä joka on tummentanut ja kait myös lahottanut kattoparruja.
Ilmastointikoneen katon läpivientiputkiston eristemuoviin on tullut reikä - kait. Ja sitten sinne ylisille putkien juurien kohdalle kombessivettä joka on kostuttanut villoja, vällyjä, ja osaksi muodostunut näin pakkaskeleillä jääksi.
Miun jären mukkaan ja kansankielellä sanottuna hiirenpesä ainakin kuuluu ennalta arvaamattomiin, talon ikään nähden odottamattomiin mutta tiedostettuihin vikoihin, mahdollisuuksiin = ei pitäs miul olla tähän osaa ei arpaa mutta JOS sen hiiren vauriot ovat laajemmat siellä ( useassa kattopalkissa) niin sit en tiedä.
Ilmastointikoneen vika = onko kyseessä piilevä vika jota en ole tiennyt/ostaja ei ole tiennyt vai olenko salanut asian, vai olisiko myyjän pitänyt osata arvasta, osata ottaa tieoonsa tällainen mahdollisuus.... tätä selvitellään nyt puolin ja toisin
.

Ongimma tietoutta sfääreistä ja tenkkasin Maakaaria, lakia ja pykäliä päähäni. Ns. etukäteistietoutta itellein että sit kun siel on paikalla käynny heijän tilaama "puolueeton" tarkastaja ja tehnä havoinnoistaan lausunnon niin ossaan ja tiijän sit mitkä kuuluu miul, mitkä ei. Osaan joko myönnellä tahi inttee vastaan. Tiijän mihkä myöntyä mihkä ei? Eli olempa täsä tullunna himpun "virttä viisaammaksi" näissäi jutuissa sillä mm. ...

... Maakaaren mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö SALAISEN virheen vuoksi poikkeaa laadultaan MERKITTÄVÄSTI siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muu olosuhde huomioon ottaen perustellusti edellyttää.
(Tiina Korhonen/Koskinen, väittely "Kosteus ja homevauriot asuntokaupan sopimusoikeudellisena ongelmana.) :tämän poikkeaman perustelluista odotuksista tulee olla MERKITTÄVÄ, jotta sen perusteella voidaan vaatia myyjältä korvausta. Myyjä siis VASTAA vain merkityksellisistä piilevistä vioista. Myyjä on vastuussa piilevästä virheestä, jos se on niin olennainen, että ostajan tietoisuus siitä olisi ilmeisesti vaikuttanut KAUPAN TEKEMISEEN.
Ostajalle siis siirtyy kaupassa riski pienistä virheistä: hän ei voi vedota merkitykseltään vähäisiin vikoihin ja virheisiin. ( 5% ja alle myyntihinnasta.)

Ps. Päiviä mennyt etiäpäin tuosta "maakaari" tekstistä ja tänään, juuri ihan äsken, tuli tietooni miun et sieltä on tulossa miulle "lottovoitto". Siellä onkin kyseessä toden teolla piilevät viat ja viel laajat sellaiset! Lisäksi siel on uuninpiipun läpivienneissä puutteita ja toi "hiirenpesä" onkin laaja-alainen puutteellisesta rakentamisesta johtuva kosteusvaurio useamman tilan yllä. Joten jos jollain olis nyt antaa ilmasta menolippua Huitsin Nevadaan tahi sit ihan nuin muuten vain halua rahottaa menolippua sinne, ni ottasin mie sen todella mielelläin vastaan. Siis ihan vaine menolippu - takaisin en mieli tulla.

 

   Honkain sain valmihiksi. Nyt suunnittelin yhtä siskoni-miun tekemän tekstin ja kuvan piirtämistä tuonne Hotelli Helpotuksen seinään. Antaa nyt kuitenkin ensin hautua aivoissani ajattelevissa ja sit joskus pläjäytän ne seinällensä.

16.2.-15.%20T-paita%20%281%29.jpg

   Samaten toissapäivänä tein tahi siis oikeesti ompelin kasaan, kokoon, sunnuntaina suunnittelemani, piirtämieni kaavojen ja leikkaamieni palasten mukaan ihanan, uuden T-paidan. Ostin joku aika sitten ale-myynnistä gollege-paidan josa oli edessä sellanen ihku-ihanainen PITSI! Tään pitsin taatta mie sen paijan ostin. Muuten siin paijassa itessään ei ollut mitään mainittavaa. Purin paijan sen palasiksi sen verta et sain pitsiosan irti. Ja sunnuntaina sit alotin paijan teon. Hyvä tul. Painijanselällä ja nyt se pitsi sinne takse, takaosaan.

Täsä tänään ajattelin et siitä jäi sitä mustaa kangasta sen verta että siit vois suunnitella itsellein sellasen ohkasen neulepipon. Jahka täsä saan aikseksi....

 

   Tääkin on nyt sit toteen näytetty täsä välissä lukitesteissä:
Miun älyssäin ei oo mittään vikkaa, vikkaa, vikkaa... Aivoni nää harmajat vaine vaativat himpun pitemmän ajan prosessoijakseen sanojen ja asioiden merkityksen. Sellasen tuumaustauon siis. Muutamia minuuttija enemmän ku tavan tallaaja.
Mutta, mutta... silmäin ja kässiin yhteistyö, ymmärrys ja avunanto sopimus... se on hyvä, todella hyvä: Jottei sanois et HUIPPU hyvä! Ei siis mittään ala-arvosta eikä keskikertastakaan vaan ihan siellä mittareihin ja asteikkojen yläpäitä hipovaa toimintaa!
Tämä taasen ( jälleen kerran ) todistaa et olen todellakin ( täähän on ollut tiedossa jo "aatamin ajoista lähtien" ) visuaalinen ja näkökyvyllä touhuava immeisen kuvatus - enkä mikkään kirjojen ja kansien kumartelija.
JOTEN minkä HUIPPU floristin, artesaanin, konditoristin, insinöörin tai arkkitehdin tms. vastaavan maailma onkaan miussa MENETTÄNYT - mie vaine kysyn?

 

aita%20%281%29.jpg

   Minä tein SEN! Mie sain muutama tovi sitten valmihiksi aita-anomuksen kuntaan! Yhteensä siihen tuli 11 kappaletta A4:sta ( +isännöitsijältä vielä myöhemmin sinne mukkaan lupakirje suoraan postitse ).
Tämän sama nivaska vein isännöitsijälle josta sen sit sai myös tään kompleksin taloyhtiön puheenjohtaja/hallitus - ja yhdet kappaleet tein itselleni muistin virkistykseksi...

Kunne pääsin tähän vaiheeseen ni kävin tätä ennen jo pitkän sekä mutkikkaan tien. Osan tästä kerroin artikkelissa "Askel kerrallansa..." mutta, muttah... Tään "Askeleen" ja tään päivän välissä on tapahtunut jo paljon muuta. Ensin mittailin koko yksikkömme jokahisen aidan. Mittailin jokahisen aidan korkeudet, pituudet, maarakosten korkeudet, aitain laudoitusten rakosten koot, lautain ja parruin koot. Mittasin siis ihan KAIKEN, I-HAN KAI-KEN. Huomatakseni vain jotta vaik miulle väitettiin aikasemmin et "kaiken pitää olla samanlaista kuin entiset" ja "kaik aijat pitää olla samanmittasia keskenänsä" niin sieltä löyty jo olemassa olevina ainakin "sen seittemän eri sorttista" mallia ja mittaa! ( Ja miut kun meinasivat laittaa yhteen "muottiin"! )

Näistä mittasista sit piirtelin asemakaavakuvat ja rakennekuvat ihan suhdekaavoilla; 1cm paperilla on 10cm luonnossa.  Mustaa valkoisella. Jokahisesta erilaisesta aidasta omansa. Sekä yhden kuvan siitä mitä tähän tyttäreni tiimoilta halajan ja tahdon.

Näis puuhissa meni tovi ja toinenkin. Päivänen ja kaksikin. Paperia harjotuksineen ja lopullisine vetoineen. Sekä paljon ajatustyötä ja harmaita aivosoluja kun laadin kirjotuksia sekä tekstejä mukaan "puolustuksekseni" et mihin tää aita tulee, miksi tällainen aita, mitä tapahtuu jos ei tällaista aitaa sinne tule, ja kaiken kukkuraksi sinne pahanan pohjimmaiseksi selostus kuin neitiin on, elää ja asuu? Kuis hän toimii tahi ei toimi? Kuis hän liikkuu ja kuis riskialtista se on jos ei aitaa ole.... Suoraan sanottuna siis laadin taasen yhden "raamatun" verran tekstiä.

Tällä hetkellä ollaan siis vaiheessa et paprut nuo ovat maailmalla ja vuotammo et saan vastauksia. Itse ajattelen et sielt tulee puoltavin vastauksin niin kunnan rakennustarkastajalta kuin isännöitsijältä/taloyhtiöltä. Muuta vaihtoehtoa en täsä nää. Ei muuta voi olla. Ei.

Samal aikaa mietin että mistä otan tahi saan rahotuksen tähän aitaan? Itse kun en ole syntynnä kultahampahat suussa ( päinvastin - purukalustoni on sitä kaikkein huonointa sortti kuten olen kertoillut... ) ja toi vammaispalvelulakikaan ei taija ihan "taipua" tähän tapaukseen. Sillä periaatteessa pykälissä lukee et vaik "vaikeavammaisella voi olla vpl:n tarkoittamia vakituisia asuntoja useampiakin" niin tyttärein kohdalla tää miun kotini ei ole yksi niist ( tahi/saati tää yksi ja ainua vakituinen asunto kun hän ei nyt vaine asu täällä tyyliin 24/7 vaik pruukkaakin aika usein luonani käymäänkin ) hänen täällä käydessään koska "loma-as. täyttää vakituisen as. kriteetit, jos as. oleskelu on pitkiä aikoja vuodessa. Eli ns. tavanomainen mökkeily ei riitä täyttämään tätä käsitettä." Eli - tyttäreni pitäisi asua n. 1/2 vuodesta täällä luonani... vähintään, ennenkuin saisin sieltä hänen takiaan rahoitusta.

 

   Täsä näit asioitain miettiessä ja vatvoissa toivon näiden kaikkien takia ( tai kyl se muutenkin olisi ihan kiva ) todella oikiaa lottovoittoo kohallein - vasite kun en lottoa! Vaihtoehdoksi kyl kävis hyvin se menolippukin - Huitsin Nevadaan....