...on mielein, sieluin miun. Aivan tyhyjän päällä, alla, sisällä, olen mie.
   Mietteitä mieron, ajatuksia ajattelevaisen, ehtoota eläväisen - niinpä, muttas ko kaikkea ei vain voi ilmoille "iloksi" toisten luoda, ei. Välleen vaine pitää nenga kaik´ sisällänsä pitää.
Totean täten vaine et tyhjä on pakkini miun ko "hollin talli", tyhyjää kumajaa kuin tyhyjä tynnyri. Kolinaakaan ei kuulu, ei ajatuksia liiku, ei lainehdi ylitse äyräiden nyt.
Tiedän vain, että ajatuksia on, muttas ne omiain ovat...
   
   Kerron sen sijaan, jotta jalka jekkasee kait jo aikas hyvin; tanssiaskelluksia kois olemma mie ottanut ain silloin tällöin ja nyt tänä pänä juurikin Töihin lähdin. Nyt se sit näyttää kyntensä jos on näyttäkseen tään kesän alkavaisen aikana...
Simmuin leikatut.... niin, ne eivät viel jekkase kaikistellen. Eilen juuri saatoin töpinkiä tehdä kun valokuvasin ilman aurinkolasejain... No, täänkin aika varmaan näyttää, et kuis meikä Mummeliinin kävikään?
    Näitä simmuja harjaannuttaaksein olen yritellyt valokuvaustain jatkaa sen mitä simmuin periksi antavat. Tarkkuuden säätämistä katseeseen, kaukaisuuden ja lähietäisyyden löytämistä. Terävyyden ja jopa kuvakulmienkin löytämisen vaikeuksia viellä on havaittavissa. Niin kuvatessain kuin myöskin sitten kun kuvat valmiina tällä koneellain ovat: en näe niitä aivan selkeästi vieläkään.
    Pikku hiljaa, pikku hiljaa.... ja sitä "pikku hiljaa" vuottaissa sit täsä näitä harjoitelmiain miun - sekä eileisen ehtoon "töpingin" aikana kuvaavain kuvat sit myöskin tuolla ihan lopussa.


    "Taivaat itkevät.":














   Välissä Karkinniemi - Pohjoissaari, Liponvirtaa, Paasiselkä edessä ( Lapinlahti ):



   Väisälänmäki, kansallismaisema, kohoumana tuolla edessä.



   Suolahti Koivuselän yhdessä mutkelmassa. Suoniemi edessä ja toisessa sit vasemmalla, Akkalansaaren ollessa oikialla reunalla;










   Kännykkä kuvat, yllä ja alla;

   "Elämä on."
Se oli sitten tänä kyseisenä päivänä elämää elettyä ja taakse jäävää.
Se aikaisemmin kertomain mökillämme ollut lastenkeinu lähti juurikin tuolloin jonnekkin uusille pikku lapsille keinuttavaksi, sekä leikkimökkimme tuo noin 45-vuotias uusiokäyttöön lautoina, puumateriaalina työstettävänä, yhdelle harrastaja-puusepälle.
Mökin tuon alta, sieltä maan pinnalta matalalta, löytyi sit tämä yksi onneton.... elämänsä jo elänyt yksilö.

   Yhtenä iltana, iltaani yssin kois istuissain, hokasin tällaisen kaunihin kukkasen näistä ( vielä ) vähistä kukkasistain...





    Päivää mökillä, pihanmaata ja maita mantuja nuita siivotessain siellä:



    "Puolenhehtaarin pläntti." ( kännykkä kuva )
Tyyliin Puolenhehtaarinmetsä....
   Lie mukinen tää toisen mukisen kera ollut yhden sisaruksein lasten käytössä alkujaan. Sittemmin kulkeutuivat tuonne mökillemme. Me puolisoin kera näitä mökillä ollessamme käytettiin.... nyt mie vaine yssin....



   "Lilliputti.", ja "Helmiä sijoille.";






    Saderintamaa Taivaanrantaan maalaillen....


    Ja nää "onnettomat" kuvat sitten:
    Ylen äijy oli taasen eilennä ehtoolla Taivanhanranta, ylen äijy oli "Karkkikauppa" karkkien poimimista varten vaine valmis.
Ei muuta ko vaine mennä ja napata....



    "Maailmankatto" kaukaa ja altansa kuvattuna ehtoisen Aurinko Armahan kiloissa;





;
   Liponvirtaa Paasiselällä ( Lapinlahti ) yllä ja alla;






   Linnansalmi ( välissä Koivuselän - Sonnilanlampi ) kylpee väreissä moninaisissa.





   Niin, et.... tälleensä.
   Ja kauaksi on kaipuu koko ajan. Matkaan, reissuun.
Mietinkin täsä et sen mitä nyt täsä muutamien viikkojen aikana olen käynyt sukumme mökillä.... Jos olisin sen "laittanut tankkiin", lähtenyt jonnehin reissun päälle, niin olisinpas mie jo niillä eväillä, niillä rahallisilla summilla, aikas pitkälle jo päässyt! Typerä mie, kun en ottanut ja lähtenyt, viel kun olisin voinut, ja kerennyt! Nyt sit vaine pitää nenga vuotella, kärvistellä... aikaa parempaa, aikaa et kunne pääsen. Joopas.