Tuiskuttaa tupaan toin teolla. Vinkka käy viimoisen päälle puhaltain suuntaan ja toiseen. Välleen pyörähyttää oikein kuin tukkapöllyä antain poika viikarille; pyörittä, vetää, työntää ja tuuppaa, viel viimotteeksi vetäin silleen et tuntuu oikein kunnolla. En tiedä mistä tällainen kuvaus. Koskaan en ole tukkapöllyä kellekkään näin antanut mutta luulen vaine että jotahin tälleensä se varmaankin tapahtuisi.
Tällaisena tuulisena päivänä olisi ihan hyvä olla vaine sisätiloissa neljän seinän sisällä ja viel toivoa et siin majasessa olis myös lattia ja kattokin paikallansa. Onni on omistaa sellainen paikka; Maja mahtavainen. Tosin käväisin mie tänään keskustassa asioillani jotenka ulos sitä olen miekin nokkain tuonne tuiskun sekaan pistänyt. Sinne kuudennensadanmiljoonan-yhdeksännenkymmenen seitsemännen ja kahdeksannen hiutaleen väliin.
Käväisin myös muutamaan kertaan lykkimässä lumityöt tontiltain - viel saisi varmaan käydä uudelleenkin muttas en enää kehtaa... Katotaan sitten huomenissa uudemman kerran...
   On se hyvä kun on tällaisia "luppapäiviä" sään puolesta. Saapi "puhtoisella omallatunnolla" jättäytyä sisälle ja puuhata vähäsen kaiken laista. Niin kuin tänään. Tein Falafeli-piffit, Israelilaisen salaatin, puhdistin ilmastointikoneen ja vaihdoin siihen suodattimet ( joka toinen kuukausi samainen urakka ), kastelin kukkaseni millonat, hoisin asioita netissä... Vähän sitä, vähän tätä, ja totakin. Jee, hyvä mie, jotahin saanut aikasiksi.
Viel pitis tehdä vähän muutahin. Tuossa vieressä vuottaa tyttären 24/7 papruhommia - taasen. Muutamat hommelit pitis soitella ja sopia viel; mm. hierojalle tilata taasen aika uusi. Poika Poloiselle tilasinkin jo "hierojan" ajan omansa... Poika Poloinen jok´ tuolla tuiskusa ja tuulesa nyt yssinänsä värjöttelee, ja jota mie täsä päivänä muutamana sitten otimma ja kopasin ettäs kuis sen kylki kestää, vasten hivenen kovempaa vastustajaa, seuraamuksilla ettäs ensi viikolla kunne sen sinne "hierojallle" vie niin sit sitä pitää vosekkia sieltä puskuristakin takapyöräin lisäksi. Snif.
  Muttas kyl saisi jo tältä talvalta lumen tuon valkian tulo loppua. Ei sen puoleen uson mie ettäs Ukko-Ylimmäinen sen taitaa kevähän tullen sulattaa kuten muinakin vuosina tätä aikaisemmin on tehnä muttas... Eiköö se siltikin riittäisi? 
Tuolla ulkona kun sitä joutuu ain myräkkäin aikana tahi jälkeen niiden, siirtää paikasta A, paikkaan B ja huomaakin että jeeru - sehän onkin jo täynänsä; mihkäs mie nää loput laittelen?, niin tuntuu vaine että eiköö tuota jo...?  Tuntuu että sitä valkiaa tulee jo ihan jokahisesta kohasta liian kanssa ulos. On kuin korvista pursuais noin niin kuin kuvainnollisesti sanoin.
Tympii, tympii kerta kaikkiaan moinen, sanoisinko peräti ettäs joka aamuinen, joka päiväinen, urakointi moisen "höppiäisen" tähen. Olis kait tuota muutahin tehdä kuin sitä kuskailla paikasta toiseen.
   Tulis jo kevät, kesä ja kääpäset.