....valoa Aurinko Armahan, näyttäytyi tänä aamuna tälläkin levelillä. Aivan yllättäin. Tai no, miulle ainaskin aivan yllättäin, sillä en ollut seuraillut pahemmin Ilmojen Tietelijöiden ennustuksia... Olimma vaine nytten reissuin jälkehen ollunna aivan "ummikkona" ja kotosalla sen kummemmin kuikuilemati mihkään suuntaan.
Niinpä kunne aamutoimet tein, ekan Piippari-taikinaisen valmistin ( gluton, maidoton ), pyykit viikkailin, kukkaset kastelin, jne., niin otimma yks´ kas´ ja pakkailin retkikamppehet kasaan sekä läksimmä Maailmalle Avaralla Aurinkoa tuota näkyvää "metsästämään".
Kohteheksi otimma tänään Korkiakosken joka siis Suomemme korkein vapaana virtaava vesiputous on; 36,4m. Tämä on Maaningan pitäjässä, joka nyttemmin kuuluu Kuopion alueeseen.
Ns. yläsuvantoa ennen putouksille virtausta. Vesi tulee tuolta Korkiakoskijoesta joka saa alkunsa Löytynjärvestä.
Tämä on ollut 1947 vuodesta lähtien luononsuojelualuetta ja käsittään nykyään 35 hehtaarin alueen. Ja sehän sitten tarkoittaa ettäs tällaisen, ja kaikki muutkin, kaatuneet puut jätetään niille sijoilleen eikää niitä mitenkään korjata paikaltansa poies. Näin pääsevät kaikki kasvit ja eläimet asustamaan luonnontilaisessa ynpäristössään ihmisen puuttumati mitenkään siihen.
"Mörri-Möykyn kolo."
Kosken tämän ns. alajuoksulla on kaatuneita puita ( kuten muuallakin pitkin tätä suojeltua kanjoni aluetta ) joista tämä yssi muodostaa ihanaisen pesäkolon.
Mieusta siinä voisi asustaa joku Mörri-Möykky....
"Harmaat aivosolut."
MIUN harmajat aivosoluni tuulettumassa, ulkona tuulettumassa...
Kaatuneen puun rungon päällistä sammal-kasvustoa.
Kanjonia, ei Korkeakoskenjoen pääkanjonia vaan Korkeakosken kanjonia ja sen mahtavuutta....
...josa on mm. tää piskuinen, muttas korkia, putous, joka on yhä iellehen miulta tutkimati... Muttas vielä mie JOSKUS käyn tuonkin koluamassa ja valokuvaamassa lähemmin - sen takaan.
Se tulee jostahin Perimäen ja Kiukoonmäen väliseltä suolta... Tämän kosken/putouksen äänen voi ihan helposti kuulla kun asettuu aloilleen johkin näistä 192 portahan askelmalle ja on vaine;
Hivenen fiilistelin, leikittelin:
Aivan kuin kultaa olisi tuolla kivissä kosken kuohujen alla.
Yssi ( kuuleman itseasiassa niitä on kaksi tsipaletta ) myllynkivi kosken yläkuohuissa:
Tässä koskessa on ollut 1700-luvulta lähtien vesimylly ( ja kait sitten toimitettu ihan jonkinlaista viljan jauhantaakin koskapa näitä myllynkiviä täsä näin on? ) joka sitten jonkin keväisen tulvan kera 1800-luvun lopulla on tuhoutunut rämistellen koskea tätä alas.
Mökillämme pistäydyin myös.
Se vaine, ettäs Aurinko Armas päätti sitten täsä vaiheessa painua pilvien taakse piiloon, jotenka enpähän tuota paljoa päässyt sitä fiilistelemään sitten täällä mökillämme ollessain.
Imuroin himpun Hepo Hopiain sisuksia, valokuvailin ja...
...kärtsää eväiksein tekemiäin leipäsiä notskilla....
Niin se vaine tään Mummeron rakkaus taasen roihusi mitä paree; eka sytytyksellä, eka tikulla, roihun mahtavaisen sain aikaseksi.
Kommentit