"...kysyjille vastaisin.", jne.?
  Tää niitä päiviä pitkiä on elämässäin kun kotoa lähdin aamusella ihan normi päivääni miun ja sit ehtoolla palatessain huomasin jotta sitä on tehnyt sen Aika Raudan ylt´ jympäri hommiaan erinäisiä - mihkä se tääkin päivä olevainen katosikaan? Mitä tästä kertoisin - jos joku kysyisi?

   Tästä päivästä ollehesta reppuuni jäi ainaskin tällaisia asioita...
   "Onko kukaan lähtenyt tästä Maailmasta Avarasta poies siten että on saanut maailmansa ensin valmiiksi? Aivan siis järjestykseen siten, ettäs kaik on tip-top, siististi "jonossa" ja "halki-poikki-pinossa"? Ei mitään jäisi tekemäti, kaik olisi ihan vimpan päälle kunnossa?"
Täsäpä visainen kymysys isse kullehin.
Ainaskin puolisoin lähti "kesken kaiken" Tuonilmaisiin: verenpainemittari jäi keittiömme pöydän nurkalle ja itse siihen pöydän vierelle, lattialle, menehtyneenä.
Tosin hän toivoikin näin. Että pääsisi lähtemään "suorin jaloin", "kenenkään vaivoiksi jäämäti"... Niin mie toivon itsekkin omalle kohdallein.
Mietippäs siinä sitten, ettäs saisit ensin sen elämäsi siihen astisen, järjestykseen? Tietäisit, tiedostaisit, että lähtö tulee silloin ja silloin - nyt kaikki kohilleen ennen sitä?
   "Miten toivoisit että läheisesi, saattajasi, muistelisivat sinut hautajaisissasi?" "Ihmisenä joka olisi ollut hyvä ihminen, toiset huomioon ottavainen vahi kenties ihmisenä joka on rikastunut elämänsä työllä, "saanut aikaseksi" jotahin?"
Täsä toinen kymysys pohdittavainen.
Pohtijan tämän kera, joka pohti visaista kymysystä tätä kanssain, olimme mieltä sitä ettäs mieluummin toi ensimmäinen pointti, kiitos.
Sillä vaikkemme tiedäkkään ( tätäkin pohdimme ) mikä onkaan Maan Matosen elämän tarkoitus niin siltikin sitä haluaisi olla hyvä toisille. Rikkauksilla ei niin väliä. Eikä muuten tulevilla unelmillakaan, ja tavoitteilla. Tai sitten niillä haaveilla jotka jo taakse ovat jäänehet! MUTTA sillä on väliä että miten elät juuri NYT! Mitä koet, mitä tunnet, miten toimit. Vain SILLÄ on merkitystä niin ihmisen itsensä kantilta, ihmiselle itselleen, kuin hänen läheisilleen, Ystävilleen, Hyville, Rakkahille, jotka hänen kera ovat tekemisissä jotehin!
   "On se hyvä että ihmisellä on olemasa "luotto ihmisiä", ihmisiä jotka eivät pyydä mitään, eivät velvoita mihkään, muttas katsovat silti samaan suuntaan kanssasi ja kenties monesti samoin silminkin."
Sitä on kuin hirmusen ISON luottopankin saanut ihminen, todella RIKAS ihminen, kun tietää että voi luottaa tíettyihin ihmisiin ja vastaavasti tietää voivansa avittaa heitä sitten josain. Ilman että puhuttaisiin mistään rahasta konsa, tahi ettäs sit olisit velvollinen "kuittaamaan" saamasi avun jollahin tapaa takaisin heille.
Sitä on kuin "rahaa pankkiin laittaisi" kun kaikki "toimii kuin rasvattu" suuntaan tahi toiseen, silloin kun ain tarvihtee jotahin ja johkin suuntaan. Se Elämän-Repun paino vaine kevenee mutta niin hassulta kuin se tuntuukin, niin samalla se sen sisältö kuitenkin lisii! Sinne tulee täytettä koko ajan lisää ja lisää - painon tuon vaine kevetessä!

   Tänä pänä tosiaankin Töissäin oli aikaseen ja meni pitkään kunne sit kotia urkenin.
Tosin en kotia oikeesti lähtennä vaan menin vaine yhden Ystäväin kera istumaan ja "parantamaan maailmaa" tätä kohillensa.
Sitten, vaikkas jo räpyläin läpsysivät ihan tarpeeksi päivän niillä kuljettuain, ja vaikkas meinasin ettäs en sit millähän jaksa enää... käväistä lupauksein mukaisesti tyttärellein puutarhan satoa korjaamassa ja kasvejansa nuita kastelemassa, ajellen kuiteskin heidän tontillensa.

2020.7.7.%20Monosilta%20mansikasta%20kot

   Tuli sieltä satoa tätä ihan mukavasti:

107443858_2871996792928626_2227297608696

Ja jopas sen verta ettäs luulen vaine jottas kunne mie huomenissa taasen Töihini urkenen niin ainaskin osanen tästä lähtee mukanain sinne.
   Sillä mikäs sen mukavempaa kuin "antaa hyvän kiertää" ja jakaa vaikkas tätä tällaistä verestä satoa toisten kera?!
Ihan kuten puhuin; kyselemäti, velvoittamati, vaatimati - antaa vaine osasen omastaan hyvästä, saamastaan.