Täsä Hulda suunilleen kolmisen tuntia hissun-kissun hiljalleen "käyneenä", paikallansa kotoisasti "kehränneenä".
Aamuna seuraavana:
Leivoin taikinaisesta tästä ain pellillisen, kaksikin, Leipäsiä. Uunin syviin syövereihin syötin ne ja sit siin paistumistaan vuottaissain teimmä tällaisen joka aamuisen vihiriän smoothieni vetäin sen kitusiini nälkäisiin. Keittelin viel palan painikkeeksi kuppisen kuumaa kaffeeta ja...
... radiota, kuuloluuria tuota kuuneltavaa, kuunellessain sainen kuulla, ettäs juurikin tänä pänä alkavi Positiivarien viikko.
Tuumailinpas sit juurikin siksi et vaikkas täsä miun tään aamuisessa aamu-kaffeekupissain ( kera tänä aamuna leipomain Kaikettoman Leipäsein ) onkin tällainen Pöllönen pöllämystynyt ja tuittupäinenkin kovin, niin tehrääks tästä viikosta tulevaisesta siltikin hyvinkin positiivarinen - joohan....?
"Niinhän siinä sitten kävi" loppuin lopuksi kaiken tään/tuon vääntösemme jälkehen et sopu saatiin kuin saatiinkin alle katoin tään ja mie Leipäsein leivottua.
Ihanaiset, pehimiät tuli. Maistuvaiset, suuhuni suolattomaan ja makuuni makeuttamattomaan, todella hyvin käypäset - jam.
Kommentit