Pätkiä erään viikon lopusta.
 

   Lähdin matkaan keskiviikkona mennen tyttäreni tykö yökyläilemään ja samalla reissulla putsi puhdistuttamaan Poika Poloiseni sisäisesti eli teetin autolleni sisäpesun. Tämä katkelma on ystävällein kertomani tilanneraportti matkaltani sieltä kotini kautta mökilleni:
   "Ei-kä kun... olin aamulla tyttärenin tykön. Nyt pistäydyn kotona; palastan, pakkaan ja lähden pirpaparven kokoamaan sekä sit köröttelemään mökille heidän kera. Siel jo malttamattomana vuottaavat tulijoita, leikkikavereita... :) "

   Tässä samaiselta ehtoolta tekstiä. Nyt jo mökillä ollen:
   " "Mitä tänään (elämän-)koulussa opit lapsi pellavapää?"
       "No, enpäs mitään."
    Reissaaja-Lissi se simmut aukaisi anivarhain aamusella, "ilman aikoja Iidenissä". Sitten leikin koirarotua; autonnoutajaa. (Tuli Poika Poloisesta puhtoinen ja huh, niin nokkaani käyvä.)
Keskipäivää päivystäin kiiruhdin pikavisiitille Lapinlahti-city-go-go. Pikainen kumarrus Majalle Mahtavalle ja lasti täytehen mukuloita kasvavia. (Sattuneesta syystä tämä mökkimme netti-sfääri ei tunnu taaskaan palveleva ja kuvat matkasta kun ovat kännykässäin - kuvia en nyt kännystäin tai tältä koneelta tähän liiemmälti liittele.)
Päivä meni pälyilessä mökkitienoota ja painaria (painepesuri) käskyttäin.
Ehtoo olla öllötellessä - kohta pirpanaiset Höyhensaarille kera Nukku-Mattisen.
"

2015.6.11.%20Kumpulassa%20%286%29.jpg

   "Terveisiä VANHEMMILLE!" : oli sitten tuokion kuluttua uusi kuvaus ehtoostamme.
Silloin oltiin pesty hamppit hohtavan valkoisiksi, käyty iltapisuilla sekä "luikkauttamassa" Iltahuutomme ilmoille illan, riemuksi kylämme naapureille, kuulumisiksi metsän eläjille: täällä ollaan taasen, koko kööri!
   Kyseessä on kulloisenkin koolla olevan pienten pirpanaisten ehtoon vihon viimeisten voimien ponnistus, viimeisten jäljellä olevien vauhtien ja tarmojen purkaus. Asetumme tonttillemme tiettyyn kohtaan ja annamme äänemme tulla ilmoille ehtoisen niin suurella voimalla kuin itsekustakin vaine irtoaa. Ihan TÄYSILLÄ! Ja monen monta kertaa perätysten. Niin kauan ettei enää ole yhtään rahkeita jäljillä...



   Uusi aamu ja uudet kujeet: "Aamun ottoja: mukelot nukkuu - mummo kuvaa."

2015.6.12.%20aamu%20%2843%29.jpg

    Aamuisin oli kiva hipsiä ulos ja valokuvata aivan rauhassa ja hiljaisuudessa. Ei kenenkään peräänkatsomista - ääninä vain heräävän luonnon äänet.

   Päivän tuon antoisan tiimellyksistä:

2015.6.12.%20p%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20%

   "Oloneuvoksetaret."
   "Nuorimmaiseni" keskenänsä. Puhaltelemassa voikukkasien hantuvia.

   Ehtoon taasen saadessa tienoot haltuunsa, ajatuksiini hiipi kaipuu toisen viereen:

2014.7.3.%20pihalla%20%285%29.jpg

   "Juusto ilman reikiä - ei ole juusto vaan klöntti jotain.
Uudet perunat ilman voita - ei ole uudet perunat vaan vanhat potut!
Kesä ilman itikoita - ei ole kesä vaan talvi.
Mummo ilman muoskain mukeloita - ei ole mummo vaan äiti.
Karkkipäivä ilman suklaata - ei ole karkkipäivä vaan pelkkää mättöä.
Mie ilman siuta en ole mie - vaan ISO IKÄVÄ!"

   Mutta samalla riemuitsin mukeloistain ja menneestä päivästämme: "Mummon mukelot.".

2015.6.12.%20aamu%20%2845%29.jpg

   "Kello yhdeksän lyö, loppuu päivän työ.
   ( Kohta JO kolme untenmailla! )"
 

 

2015.6.13.%20aamu%20%282%29.jpg

   "Aamujen aamua!"

   Aamuna uutena tuona ( neljäs aamu poissa kotoani ) kävi tämän keskustelun kahden ystäväni kera. Ystäväni jotka ovat miun laillani niitä ensimmäisiä aamuvirkkuja nettieetterissä:

   "Mitäs sitä tänä aamuna kuuluu herran, ( sen ja sen... ) ja rouvan, ( sen ja sen... ), rauhaan?

   Jaa-has. Mie unelmoin reissusta. Maanantaina jo pääsisin lähtee... jahka saisin itteeni potkittua liikkeelle :)

   Mie vuotan että mökin loppu porukka hereää ( sisko likkoineen ja kaik muosksin mukelot ) jotta voi alkaa ns. normaalilla äänellä hommiin. Kun ei tonne uloskaan viittis mennä vuottaa ja itakoita syöttelee... ;)

   ( Ystäväni epäillessä vitsinä ettei suomen luonnossa ole vielä mitään itikoita... vastasin hänelle näin ) Ei! Tai en tiijä... Mitähän lie nuo lehmän kokoset ökkö-mönkijäiset joilla on tuollaset hulilupterin kaltaset härpäkkeet seljässään ja kammottavan iso, norsuin kokonen, ruutta kuonossaan... Mitä ne on? ;)"
 
2015.6.13%20%281%29.jpg
 
   Tänä viimeisenä kokonaisena päivänä "sain" paikalle loputkin lapsen lapseni. "Ihanaa": oli yksi ja ainua, ytimekäs kommenttini siitä päivästä. ( + siskoni kaksi muksua. )
Oli todella ihanaa ja antoisaa nähdä ja tavata heitä jälleen. Nyt olivat kaikki kolmen muoskani kuusi mukeloa yhdessä kohdassa. Tykönäni. Ihanaa!
   Päivä alkoi frisbeen heitoilla ja jatkui pitkään ehtoolle kaikinmoisine juttuineen...

2015.6.13%20%2835%29.jpg

   Ettäkö meitä olisi ollut koolla jokunen kipale? Tästä sai itse kukin valita jalkaansa parastaan ja sopivinta ain ulos mennessään.
 
   Ilta, ehtoo toi taasen kaipuuta rintaan:

2015.6.13.%20illalla%20%289%29.jpg
 
   "Siulle laitan viestin
oi ystäväin.
Se ota vastaan
kun iltatuuli käy,
se on siinä vaik ei sitä näy."
 

 
2015.6.14.%20aamulla%20%2812%29.jpg

   " "Viime yö veti routaan tämän maan ja se maa oli ... mustanaan."
   Mennäyö oli sitten pakkasyö.
   Onneksi Aurinko Armas kaiken hallan syö..."

   Ja sitten jo illalla:

2015.6.11.-14.%20Kumpulassa..jpg

   "KOTONA, KOTONA, KOTONA...!
    Ihana olla kotona - ihanaa oli muoskien kera; kuva ihanista, juuri nukahtaneista mukeloista, eilen ehtoolla.
Mummero tää ei enää nuorru: meni muutema tunteroinen ja yhdet tunnin unosetkin, kunnen kuin toinnuin tästä ihanuudesta.
   Kiitos muoskiini mukelot, kiitos ( se ja se... ) ja ( se ja se... )."