Joo, aikainen aamu, Siemennäkkärit tehden, taikinajuurelliset taikinaiset aluille laitain sekä sitten suit´ sait´ sukkelaan evähät kasaan, kimpsut-kampsut valmihiksi, nuttua nurin yllein ja menoks kera kamerain miun!
Suuntana ensin Marjaniemi jonnekka perille päästyäin hokasin, ja yhtä porukkaa siellä jututettuain, ettäs siellä rantamilla olikin nyt sitten porukkaa! Kerrankin muitahin kuin vaine mie yssinäin.
Tätempä sitten teimmä pika-pikaisen päätöksein: "Tänne en jää, tää ei ole nyt miulle - suuntaampas tuonne metsien siimekseen ja NYT lähdemmä Hannuksenlammella sekä sinne laavullensa josta kuulut vaine olemma, enkää konsa ole kuitenkaan käynyt siellä." "Menempäs katsomaan mik´ onkaan tällä hetkellä kelinsä ja kulkumahdollisuutensa sinne." Ihan vaine sillä hivenen empien ko olen ain välleen huomannut paikallisella saitilla ilmoituksia, ettäs nytten-ja-nytten-taasen sinne ei oikein pääse kulkemaan ko on vettä kaikki ja alla.




    Mökkikylä.




   Kevät kivasti aluillaan.
   Täällä stallatessain kuulin nyt tääl Luovolla eka kerran tälle kevähälle Leivosten liverrykset, Västäräkin äänähdykset ja Sepelkyyhkyjen huhuilut.
Toki erinäiset hanhet ja vesilinnutkin äänessänsä olivat, mutten niiden äänistä osaa sanoa mitään.
Sen sijaan Joukkahaiset kuin myöskin Kurjet äänessänsä olivat ja ne mie kyl tunnistin.
Eilennä muuten ko käväisin toisessa suunassa täällä valokuvaamassa, silloin kuulin eka kerran tälle keväälle Teerien kukeerruksetkin!

    Olen muistini mukaan pakissut tästä jo aikaisemminkin, muttas pukahdampas kuitenkin nytkin:
    Niin tämän Hannuksenreitin ko näköjään reitin tuonne Sunikarille ja Pöllälle täältä samoilta nurkilta lähtien ( Marjaniemi ) ovat merkinneet täsä noin vuosikkaan sisällä hyvin niin luontoon polkujen varsille ko sitten opastein erinäisin sekä opastetauluinkin.
Ovat muuten paljon paree nyt ko esim. ennen muinoin tuolla Keskiniemeen mennessä ja sinne vievien reittien oppaat.




    Välleen matka taittui näin tällaisten hankien päälitse ja näin hyvin nähtävin, toisten aikoinaan kulkemia, polkuja pitkin....



... toisinaan tällaisiä lumisia pitkospuita pitkin ja sitten osasessa myöskin osaksi sulia -puita pitkin;



   Täsä muuten näkyy sen tään hetkisen vesitilanteen tilanne; ei viellä vettä ääriään myöten paikassa joka, eikää edes tällaisessa soisessa kohdassakaan.




   "Pajunkissa myllärinä."




   Hannuksenlammen laavu paikassa "ei mitään".
   Hyvä oli varustus laavulla tällä. Oli klapeja jos tulta haluaa pitää, on jykevät penkit kera tukevan pöytänsä sekä itse tulisijan penkkikehikkonsa. On ulkovessakin sekä yhteen mäntyyn korkialle kiinitettynä valvova ettäs tallentava kamera muodossa riistakamera.
    Täsä kohtaa asetuin aloilleni ja pidimmä ekan palastushetkeni;



    Mikäs olikaan omassa rauhassain metsäin kätköissä palastaissa kera tällaisen yhden piskuisen Punarintaisen.
Kyllä näistä eväistäin hyvin riitti apetta meille molemmille. ( kännykkäkuvat molemmat )




    Täsä kohtaa mietin, nottas mihkä sitten, mihkä tästä iellehen?
"Astelenko askeleeni jäljille entisilleni vahi käänynkö kotvasen kuluttua tuolta yhdestä liittymästä, toisaalle?"
"Vahi, entäs jos...?"
Niinpä: "Entäs jos?"
Se tuntui parhaalta ratkaisulta miulle.
Tätempä sitten unhoitin kokonansa tuon merkityn retkeilyreitin ja otimma suunnan kohti Hannuksenlammen taustaa - katsoissa tuolta laavulta käsin. Elikkäs läksin kiertämään tuota lampea ja suunnistin tietämykseni sekä esim. laavulta katsomain karttasen mukaan, kohti MERTA!
"Laskin", ettäs miun häätyy ohittaa muutamat mökit siinä matkallain; ne täytyy kiertää ohitse pihapiiriensä, muttas niitä "myöten" on hyvä suunnistaa merenrannalle ko siten tiedän, et oikealla reitilläin olen, misä olen, ja mihkä menen.
    Löysimmä mökkiset nuo aikanansa ja ihmettelin, sekä ihmettelen iellehen, et ompahan kyllä taasen mökeillä nuilla paikkansa!?
Miten ihmiset haluavat laittaa mökkinsä tuollaiseen paikkaan? Miksi keskellä metsää, "ei mihkään"?
"Vaivaista" männikköä ynpärillänsä, ei edes kuvan kangasmaastoa seutuvillaan. Ei mitään mäköpaikkaa, ei mäenharjaa, ei niittyjä vihannoivia, ei rantaa meren tahi jonkun muun vesistön.
Eli - miksi sitten?










    "Päivän Sydän <3. " - yhden Tarrin kyljessä.

    Hannuksenlammen ja sitä ynpäröivän suoalueen jälkeen nousin yhdelle vanhemmalle dyynille metsien nuiden kätköissä ja sehän oli sitten useampikin Tarri olemasa:






    Monta Tarria oli sahattu varmaan ns. hoidollisista syistä. Oli sahattu niiden oksia irti tahi sitten ihan pätkitty näin isoimmiksi keloiksi pystyyn.
Tämä oli tosin poikkeus monen kelon joukossa, sillä tätä oli koku yrittänyt käyttää Jätkänkynttilänä!



   "Onkalo oma."




   "Opas."
   Tää lieneen jokin vanhempi tuolla ollehen retkeilyreitin opasmerkki? Värit ovat samaiset ko nykyistenkin -oppahin värit, muttas näin ämpäriin merkittynä ( ja puuhun ripustettuna ) sen sijaan, ettäs nykyisen mukaisesti liima-nauhoitettuna puiden ynpärille tahi läikkä maalaten niiden kylkiin.








   Pajuperä.
   Pajuperä ja sen "Valkoiset dyynit - suojeltu luontotyyppi."
En edelleenkään osaa erottaa, et mitenkä nää täällä Pajuperällä olevaiset dyynit ovat valkoisia verraten esim. muualla oleviin dyyneihin? Mitenkä se näkyy, mitä se on?
No, nythän on talvi, et eihän se kyl ´nyt mihkään nävy, muttas en mie sulanmaankaan aikana osaa tuota erottaa!



   "Meri."
   Vaikkas meri ei nyt olekkaan viellä valtoimenaan, vapaana, niin siltikin: jeeru, et ihanaa ko meren äärelle pääsen ja pääsin! Siin on vaine SE jokin miulle, näköjään.




    Pajuperän rantaa ja niemi tuolla edessä on Teronrunni.




    Hannuksennokalla ja sen rantaniityillä:










   Kohta Sumpun kohdalla.
   Täsä on tuo laakia kivi josa joskus kauan sitten täällä Luovolla käydessäin kävin käppäilemässä ja silloin se tuntui piiit-kältä matkalta! Nyt kun tään näen, täällä käyn, tämän ohitse tassuttelen, niin täähän on tosi likellä esim. Marjaniemeä. "Yksi poronkusema."
Tällä kivellä olen useammankin kerran taivastellut, aikaani viettänyt. Nyt jälleen taivastelin, söinen viimeiset evähäni, valokuvasin ( sekä pidin pissitauon! ).

    Sumpun ohitin, tassuttelin Marjaniemen rannan sannalle.
    Käppäilin, katselin, enkää edelleenkään löytänyt "NALLE"-kantoa mistään!
Olemma sitä katsellut jälkehen mennehen syssyn, pitkin ollutta talvea, ain kun tuolla käyskennellyt olamma, muttas en vaine sitä mistään löydä!
Misä se on? Onko joku sen roudaa poies - miksi? Onko joku sen vienyt mennessänsä esim. koristeeksi kotinsa - miksi? Onkoo joku ottanut ja esim. viimo syssynä myöhä, tuikannut sen tulehen, lämmä lämpöistä notkissaan pitänyt sillä - miksi?
Mitä pahaa se "Nalle" on kellekkään tuolla tehnyt, tahi tekisi jos siellä iellehen olisi?
Eiköö tuo olisi voinut olla seillä edelleenkin - iloksi ihmisten ohitsensa kulkevaisten?







   "Röysät." ja Röysäin "tilannekatsaus" tään hetkinen.


    Netistä matkaani tätä mittailen taittelin vähintäänkin sen himpun päälle seitsemän kilo ja metriä + kaik poikkeamat kamerain kera.
   Hyvä oli toisaaltaan tassutella vielläkin näin täsä vaiheessa kevättä, ko melkein jokahisessa paikassa oli äskettäin sataneen lumikerroksen alla edelleenkin aikas hyvin kantavainen hanki! Mihkä ei Aurinko Armas vaine päässyt ole paistamaan täydeltä terältänsä, niin ne kohdat kantoivat hyvin. Mihkä se sit helottamaan on pystynyt kaikella lämmöllänsä, silloin kun pilkottnut on Taivahankannelta pilviverhojen välistä, niin siellä sitten oli uppolunta. Tahi ei oikeestaan luntakaan valtavaa vaan vaine sellainen ihan siedettävä kerros lumimassaa. Silleen et miekin pärjäsin nuilla rötkyilykengilläin ihan hyvin; ei pidempää ko pienivartista kenkää oliskaan tarvinnut siellä.
   Miulle tuo matka kera tuollaisen hangen ja hankiaisen, oli kyllä ihan "tarpeeksi" sillä kyllä maar vaine polveni valittivat kipujansa sekä lonkat beesasivat siin sivussa sympatiaansa moisille "pattipolville".
Polvien nivelet ns. lukkiutuvat tällä hetkellä hankaloittain askellustain. Jos kävelen tasaista tahtia, tasaisella pinnalla ja pienin askelin, hiljakseen, niin aikas hyvin matkaani taitan kyllä. Polvistuminen ( esim. valokuvausta varten ) alkaa olla aikas hankalaa. Eivät oikein kestä painoain polvivikamien päällä, eivät polvilumpiot(nivelet painamista pintoja vasten.
Onni ensiviikolla on lekurille aika; saa nähdä ottautuuko tuo lekuri näihin mitenkään?