Iltapäivä - Pöllä.

   Lähdimmä siis sittenkin taipaleelle vaik toista pakisin aamusella enteillen.
Kun karautin Hepollain taipaleellein, oli tää Marjaniemi täällä usvan oma. Ajatuksissain täten oli et otan VAIN VARULTA kamerain mukaan.... "Eihän siellä usvan keskellä kuitenkaan mitään näe?"
Onni otin onkeeni miun, onni nappasin mukaan raahattavan: keskemmä ajallessain Aurinko Armas pilkotti pilvien lomasta ja sit vihoin viimein paistoi jo terältä täydeltä! Wau!
Siin muuttui suunitelmat et käväisen vaine kaupassa leivänpäälystä ostamassa, jotain hedelmää... Pöllälle tieni kaarsi.
   Tähän ekaan paikkaan kussa ehätääydyin, tähän...



   ... Kujalannurkalle ( Vähä- ja Ylämetsään päin), niin mietinpä sankkevan tiuhaan sitä kuin se on tää valokuvaaminen arpapeliä ja tavallansa sit myöskin ajan, paikan, säätilan ja Aurinkoisen Armahan/valon kera kilpajuoksua!
Se kun tällekkin paikalle "piti" miun keretä ennen kuin Aurinko Armas tuostaan painuu mailleen tahi mikä pahinta - olisi usva utuinen kerennyt täältä lähtöpaikastain jo peitoksi tulla tuon moisen loistavaisen maiseman!
Ja sitä ennen piti tietystikin keretä yleensäkin jollakkin tällaisella paikalle johka voinen autoin parkkeerata ilman et toisia mahdollisia liikennöiviä häiritsisin, paikan jossa voin nousta autosta turvallisesti poies ja sitten myöskin valokuvata turvallisesti ja juurikin sopivanlaista sekä näköistä valokuvaa/maisemaa.
Nytkin kun tajusin, että tällainen paikka tulee eteeni miun, tällainen on josain tuossa matkallain - kuhan vaine kerkiän sinne ennen kuin.... ja jos siinä en häiritse.... jos pilvet eivät kerkiä....
   Samainen se oli sitten tästä paikalta perille Pöllälle "kiiruhtaissain" kun "susutain ensin tuossa kiini jäin". MONTA minuuttia meni siinä aikaa; kerkiinkö perille enää sopivasti sen jälkeen, kerkiinkö?

   Muttas siltikin olipahan kiva kun vastahan tuli ns. puoli-tuttu jonka kera rupattelimme tovisen kuulumisia vaihtain ja sää sekä tilat jutellen.
Ihanalta tuntui ja on tuntunut kun tulee tuttuja, puolituttuja, vastahan ja juttusille aletaan. On kuin tuntisin et tunnen täältä joitakin ihmisiä ja jotkut tuntevat miut. Se kummasti läikähyttää syvänalaa.
   Tullessain tänne juttelin taasen siitä "kotiin tulosta".
   Miettinyt olen monesti vaihtoehtoa siitä et ottaisin kaps´säkkini-kaikki ja siirtäisin havuni jonnehin aivan "Huitsin Nevadaan" josa en ole konsa käynyt. Miltähän se tuntuisi? Sitä kun ei ole "tarvinnut" kokea sitten nuoruusvuosien jolloin opiskelujen takia paikka ja kunnat vaihtuivat ain uusiin ja uusiin. Silloin vaine ei tarvinnut pakat kimpsuja, ei kampsuja; kuhan vaine katsoi et välttämätön oli mukana. Koulukirjat ja vähäiset vaatteet. Huone ja -kalut olivat aina ns. valmiina niissä asunnoissa.
Nyt jos tuon siiron tekisi, niin ensin pakkailemiset, sit siirrot ja purkamiset. Osa tietysti "tippuisi" matkallekin poistuin "ruodusta" kokonansa poies, muttas siirettävä vaine nekin ne olisi sit. Jep.
JA sitten kunne uudelle paikka ja kunnalle asettuisi asumahan, niin sit siellä pitis alkaa tutustumaan siihen paikkakuntaan ja sen ihmisiinkin pikku hiljaa! A-pu-va! Ihan kauhialta tuntuu ajatuskin - näin ei-niin-sosiaalliselle henkilölle.
   Nyt kun olemma täällä Luovolla kulkenut jo vuosia ( voi ihan hyvin sanoa et vuosia sillä onhan niitä jo aikas monta takana ), niin tätä olen jo oppinut tuntemaan paikoittain ihan kivasti. Monta kohtaa on tosin viellä-kin tutkimati, näkemäti, kokemati. Ei tarviis kaikkea "aloittaa alusta"...
Monen ihmisen ( paikallisen ) olen saanut tavata ja monen moisia keskustelujakin heidän kera kokea. Moneen ihmiseen olen tutustunut, ja joidenkin kera jopa enempääkin tuttavuutta solminut.
    Suhteessa tuollaiseen tuiki tuntemattomaan paikka ja kunnalle menoon ja siellä elämän uuden alottamiseen, tänne mie paree tulisin kyllä.
Tää tuntuisi jo aikas omalta. Tänne olisi hyvä, kiva, ja toivon mukaan helppokin, solahtaa.
Täältähän mie olemma kotiakin etsinyt jo kauemman aikaa.... sitä viel löytämäti, snif. Mie etsin, mut ei ole vaine viel koti tajunut etsiä miuta...
   Vaikkas Kisukos se lauloi: "Mun koti ei ole täällä...."?




   "I:n päällä."
Itsein mieleen yllä olevainen kuva - joku voisi tykätä alla olevaisesta enempi?




   Täsä tätä Pöllän tiemeetä ja etenkin tuota Ynmyrkäistä-Pymmyrkäistä tuolla Taivahankannella, tuli päätös et kunne palajan asuntooni tään kertaiseen, niin varaampas heti-miten sit ainaskin yhden seuraavan reissuin tänne!
Kassotahan mistä rahat sen kertaiseen sit raavin kasaan, muttas onpahan nyt ainaskin jotahin mitä kohti kulkea ja mitä vuottaa. On jotain joka mieltä pystyssä pitää, jokin jota suunitella ja johka tähätä.
Hyvä - Jussi täällä sitten!




   "Suuri Yksinäinen." .... saanut oli kaverin rinnallensa.
   Ja alla samainen vanha, vanha, Pihilaja sit toiselta "kulmalta" kuvattuna.




   Ilma ja tilassa -23´C ja Hepo Hopian jätin värjöttelemään parkkiin....
Ilma ja tilassa -23´C ja kesällä oli +25-30´C kun täällä yhdessä oltihin... Väliä sen 40-45´C ja nyt fyysistä väliä kilo ja metri tolkulla!
Kaik ne ihanaiset muistot, ne uintireissut, helteet mahdottomat. Aurinkoa jatkuvaa, uikkareita, merta lämmintä, pitkiä päiviä ja iltoja - nyt valoa vaine sen muutamat tunteroiset; toista se oli tuolloin - valoa ynpäri-änpäri vuorokauden.

   Ja sit hifiä:



   "Huipulla."

   Sekä "Aallokot."
   Mietiskelin, nottas kesäisin pruukkahan valokuvata kaikenlaisia sannan pintakuvioita, ja nyt sit näin talvisyvämenä vastaavia kuvioita pinnalla hankien?










-------------------------------------------------

   Saunassa.
   Saunan laittelin ohjehin mukaan lämmä ja ajan sopivaisen jälkehen sinne sit käppäilin.
Lämpeni se, muttas ei tarpeeksi. Olisiko syy ollunna siinä et kun ei ole siellä kylvetty täsä lähi ja aikoina, niin nyt sit eivät kerenneet oikein puittehet, seinät, lattiat ja katot nuo kantavaiset, lämmetä tarpeeksi siinä ns. normiajassansa josa se lämpeis vaikkas kesäiseen aikaan?
Näinpää pikaisesti käväisin suht lämpimillä ylisillä. Istunut en. Seistä-töpötin ensi alkuun ylimmällä lahtehella ja sitten laskeuduin syvään kyykkyasentoon samaiseen paikkaan. Kiulullisen tyhjäksi vettä heitin kiukaalle ja poistuin sen jälkeen "areenalta". Suihkusa ja poies.

   Näin päivä tämä pakkainen, ei tuulinen, on ehtoseen jo käynyt.
Loppu ehtoo sosiaallisessa-mediassa kuvia laitellen ja keskustellen. Töllöä töllötellen ja palastain.
   Saas nähdä kospo tänä ehtoona tulee Nukku-Matti sit käymään Unisaareltansa? Eilennä, kuten toissa ehtoonakin, se anteli vuotella puolilleöin ja ylikin.
No, olen lomalla - aamusella jos saisi sit edes kuuteen asti nukuttua, niin hyvilläin olisin.
   Mitähän säätä huomiseksi on luvannut....