( Herkkä-hipiäiset pysykööt nyt sit poiessa! Ei ole välttämäti herkkäkorvaisille tää kaikistellen tarkoitettu. )

  Olemma kirjannut vuonna "nakki ja muusi" muksuin 24/7 tiimoilta tekstin ( jonka olen myös tänne blogiinikin joskus mennä vuosina jo kirjannut ) seuraavan:
"Minä todella koen sen aneluksi asioista jotka ns. terveet ihmiset saavat ilman sen kummempia kommervenkkejä. Jos he nyt jotain tarvitsevat.
Sen tekee varmaan pahemmaksi sekin kun joudut aina uudelleen ja uudelleen selostamaan - kirjoittamaan - mikä lapsellasi on. Kuinka hän "toimii". Ne on ihmiselle aika intiimejä asioita. Jos menet terveeltä ihmiseltä kysymään miten teet sen tai tämän ( Esim. miten laitat vaatteet päällesi? Laitatko pikkupöksyt sattumalta joskus väärinpäin jalkaasi? Vai aina? ) niin hänkin loukkaantuisi. Hänen intimiteettiään loukattaisiin."
Nyttemmin tekisi mielein miun tätä viel tarkentaa, ettäs selostat et puetko ne pi-pösi ( pikkupöksyt muksuin kera kääntyivät aikoinaan nimelle "pi-pöt" ) nurinperin käänettyinä vahi ovatko ne aina oikein päin? "Onko aina etupuoli edessä vahi vaihtuuko ne joskus toisin päin - "takaperin"? "
   Sillä ei se näköjään riitä et huolehtinut olen ja huolehdin iellehen, muksustain tästä, vaan nytten pitää nenga alkaa jo "omaan napaan" tuojottamaan!
Se oli tänä pänä eka kerta elämässäin kun puin ITSELLEIN pi-pöt nurinperin yllein!
Arvatkaas kuin oli kauhistuksen "kanahäkki", se hetki kun tään tajusin! Löysin pi-pöt yltäin jo tovin pidettynä, nurinperin olevaisina!
Eittämäti tuli mielehein miun silloin, ettäs nyt muuten "Mummoja vietiin"! "Taitaa JOKU olla jo aikas vanha!"

   Käväisin "vuositarkastuksessa" tuolla paikallisessa Arvauskeskuksessa, tietäin jo et mitä vastahan tulevi; olen vanha.
   Lekuri tuo tutkivainen, "joka koloon sorkkivainen", tuumasi näin tehtyään et näkeehän tuon tuolta et vanha olet. Totesin siihen et niin, paikat kuivuvat, tulee Rusinantte, korppu oikeen. Kaik´ kutistuu kasaan, pienenee, jopa se kohdunsuukin kuroutuu umpeen." Täsä vaiheessa me molemmat jo hekoteltiin naurussa suin tään naislekurin kera ( Ei, en mie sovinisti-sika ole mut onpahan vaine onni et järeään on tuolla aina ollut NAINEN lekurina! Miusta on paljon kivempi näin päin, olla tutkittavan silloin siellä, jalat harallansa.), johka hän sit lausahti; "kun ei saisi nauraa kun juuri tutkitaan sisäisesti". Ja nauroimme silti iellehen.
   Muttas niin vaine siis tästäkin Mummerosta vanha tulee ja on tullut.
   Ne taanoin juttelemain Tsunamit, Tsumummin, ovat tälä haavaa jo aikas hyvin asettuneet aloillensa, muodostain vaine piskuisia lainehia pinnalla aallokon. Eikää niitä enää tulekaan niin usein kuin tuossa vuoden alkupuolla oli. Helpottavat - kait? Sillä tiedähhän en josko vaikkas takaisin täsä hulvahtaisivat, viellä?
Saharainen kuivuus kuitenkin vaivaa yhä ja yhä iellehen pahenee vaine. Taitaa tulla "vuosisadan" kuivuus. Sellainen koko Maailmain Mahtavaisen autioittava, rutikuivaksi karahtavainen, kuivuus suuri... Pitäisi vaine kekkasta millä hivenen hallita, avuliaasti auttaa, halukkaasti hallita, moista "suuruutta"?

  Käväisin kylillä kävellen ja laittelimma nyt eka kerran sinne stallatessain, näin syssyn tultua, huivin päähäin. Niinpä - huivin. En mennyt avopäin, en laittanut pyssykkää-myssykkää yllein, vaan kietaisin yhden vanhan, kirpparilta yhyttämäin huivisen, päähäin.
Sellainen "vanhankansan" huivi. Tumma, musta, pohja jossa kuvioina puna-voittoisesti kaikenlaisia kiekuroita ja kuvioita. Ei kuitenkaan "maatuska-huivi" vaan muutoin sellainen vanhanajan kuviointi.
   Mietiskelin stallatessain et näin se tää Mummero taasen kylille lähti. Tummissain ja huivinen päässäin. Sidottuna tosin 60-luvun tyyliin ensin eteen leuan alle ja siitä sitten niskan taakse solmulle. Ja vedettynä päälaelta hivenen taaksepäin, tuonne ns. päälaella asti, ettei tulisi "maatuska" tahi "maalaismummo" -vaikutelmaa.
   Pitkää hamosta en kuiteskana pukenut.... Olen näköjään sen verta "antanut periksi" jo et pruukkahan ain jonnehin mennessäin poikkeuksetta pukemaan housut jalkoihini. Ei hametta ja pitkää - vaan housut. ( Olen sen verta siis "nykyaikainen" kuitenkin. )