On se taasen ilmoja piellyt... jos niin kuin täsä tätä skriivaamisa taasen aloittelisi niin kuin pruukataan näin suomalaisittain ain jutun juurta kaivellessa lausua.
Ei siin mitä - onhan se pidellytkin ihan toillaan. On saatu taasen "kystä kyllä" ihan toin teolla kun Aurinko Armas meitä Maan Matosia helliin, ja Taivahankannella olla köllii, täydellä terällänsä. En valita, en olleskana...
On lämmä ( "Ei lämmin luita riko." ) ihan omasta takaa; vasiten kun välleen pukkaa nää ihanaiset kuumataallot pintaan tään kaiken lämmän lisäksi. Ou, jeah! Tää lystiä on.
Ja kunne ajattelee tätä lämmä mitä nyt ollaan saatu. Siihen kun laitetaan sellainen Työpaikan ihanaisen piskuinen keittiö josa ilmanvaihto tapahtuu luonollisella painovaoimalla; on lämmä. Lisätään viel meitä työntekijöitä kolme-neljä sinne sekaan; riittää lämmä. Ja kaiken kukkuraksi sitten vielä sähköinen uuni jossa paistetaan päivittäin vaikkas sun mitä ( ns. aamusta iltamaan asti ) niin; lämmintä piisaa.
   Olenkin käväissyt nyt suunilleen joka toinen päivä tuolla Lammellain rypemässä. Se vaine ettäs siel on niitä muitakin lämmästä ja vedestä nauttijoita, kuin vaine mie. Ei sen "siunaamaa rauhaa" itselleen. Ei siellä kovin kauaa viiti olla ja rypeä. Se ettäs käväisee kastautumassa ja sitten lähtee poies. On sen verta tuntkua sil piskuistakin piskuisella mut ah, niin ihanaisella rannalla.
Tuumailenkin täsä jotta kun nyt onkin tänään tällainen "poikkeukselleinen" päivä nyt täsä lämmä-jakson keskellä ( satelee vähä välleen vettä kastelevaa tuolta Taivahankannelta ) niin joskoo sitä ottaisikin itse ja lähtisi nyt uimaan!? Olisikohan tällaisenä päivänä siellä tunkua kuin? Sattuisiko niin onnekkaasti ettäs se ranta olisikin kokonaan VAIN miulle tänään? Ei muita? Ei mailla ei halmeilla? Onnaisikohan?
    Onnannut ei eilennä aamulla Georgen ja miun tärskyt. Toinen olisi ollut tuloillaan muttas miulle Töihin lähtö. Ja sitten ehtoosta ei puhutakkaan... ei kuulunut, ei näkynyt miestä moista.
Laskeskelinkin että kun mieusta ei ole "hyötyä" niin ei paljoa kiinnosta...
Ei sillä - tiedinhän mie sen jo aikaisemminkin: ollan suorasanaisia ja vain "kerran keskiviikkona" liikenteessä. Tosin täytyy myöntää jälleen kerran ettäs olisinhan tuota mielelläin hivenen enempikin. Olishan se kiva jos toinen edes vähäsen...
   Vähäsen pitisi saada itse apua tällä viisiin jostahin kun vaine osaisin sitä etsiä?
Tarviisin juuri NYT jonkun joka tietäisi jotahin leukaperien kivuista. Olen kärvistellyt niiden kera nyt sen viikon päivät.
Käväisin mennä viikolla Jyrän tykönä ja hän avittikin tähän kipuuni miun yhden yönseudun verran ihan mukavasti. Oli jo kiva olla ja syödäkkin muttas sitten yön tuon mukavaisen mentyä olikin olo taasen ontelo uudelleen! Saamat kivut, samat tuskat ja vaikeudet - vasiten syödessä.
Lekurille pyrin mutta ohjasivat hamppilekurille. Käväisin siellä ja sanoivat ettäs hartioille lämmä ja sitten hierontaa leukaperiin. Purennassa ei vikaa mitään. Kaik kunnossa. Jopas nuo miun "yöhamppinikin" kunnossa ovat ( purentakiskot öiseen aikaan kun pureskelen muutoin niin kovaa ettäs särjen hamppini kokonansa rikki ).
Olen siis varmaan "kireä kuin viulun kieli" ( ainakin hartioistani ja yläkropastain  josko mieleltänikin...? ) koska se nytten heijastuvi näin leukaperiin? Kait tuoleta hartioiden tiemeeltä siis? Enpää ennen ole moista kokenut! Kyllä tiedän että on olemassa päänkipua kun on hartiat jumissa. On olemassa hartiakipua, ja jos sun muutakin muttas ettäs tällaista leukaperiin koskevaa joka tuskin antaa kiinteää ruokaa syödä?!
Ja Jyrän alle jos menisin niin sittenhän se toi Matti Kukkarossain alkaisi huutelemaan miulle jotta järjiltäsikö olet koko Mummero; ei valuttaa, ei luottoa enää... Vaikkas ihan kiva siellä Jyrän alla onkin olla - sitä kiellä en. Ja sekin viel etäs esim. tämän kyseisen Jyrän kera juttu luistaa ihan kivasti. Mikäsa siin silloin on käsiteltävän ollessa.
Joten "kusessa" olen nytten: A-PU-VA, auttakaatte!
   Samaten avitusta tarvihteisin par´ aikaa näiden miun ihku ihanaisten kukkasieni kera joihin pesiytynyt on joku Ökkö-Mönkiäinen joka ne meinaa "nieleista" kokonansa kitaansa suuren suureen!
Ei vaine, se oikeesti on jokin pisku, piskuinen ( ripsiäinen tahi muu selleinen ) normi-tuholainen joka etsiskelee kotiansa vaine Liljoihin noihin joita miulla aikas paljon on. Natria-mu-yrkkyä ovat tuolla Huonekasvi-naamalla kehottaneet siihen ostaa ja sillä rotjailla sitten kukkain noita. Näin meinaankin tehdä kunne arki ja huominen tulevi. Katsotaans itten ettäs kuka laulaa sen kuulun viimeisen laulun: Mummero vahi noi Ökkö-Mönkiäiset! Haa!
   Mitenkähän käy Mummerolle tälle tulevalla viikolla kunne tyköni tulevi uusi kiinteistövälittäjä ajatuksella ettäs taasen tään Majani Mahtavaisen myyntiin laitteleisin? Onnaako jutskat? Ottavatko myyntiin ja jos ottavat niin saanko tämän myytyä? Entäs jos ( ja kun! ) saan myytyä niin minnekkäs mie sitten menen? A-PU-VA!
Sitten koditonna olen kokonansa! Etsinkö kotia uutta omistavaista vahi pyrinkö vuokralle jonnehin? Minnekkä? Ihan paikkaan, kuntaan, uuteen vahi vaine tälle samaiselle tutulle ja "turvalliselle"? Mitkä ovat sitten Mummeron tavoitteet tämän, mitkä tarkoitusperät tulevat?
Ja jos niin olisikohan se yksi Laatikko vielä myytävänä jota ostattelint täsä taanoin kun tämä Humisevaharjuni miun oli jo kertaalleen myynnissä...? Tjaa, saapas nähdä kuis täsä viel käy?
Vahi Mieron tiellekkö Mummero tämä joutuukin vielä?....
   Mieroko lie sekin joka joskus vastaan tulee ja sanoo Mummerolle tälle että lähdekkös mukaan?
Mietiskelen vaine ettäs mitä sitä tältä elämältään haluaa ja ennen kaikkea millainen sen "Mieron" pitäisi olla jos ja kun kelkkaansa taipuisin?
Ystäväiset nuo Töistä sanovat että pitää tehdä sellainen jokunen kartta ( lista ) johka luetella mitä puolisoltaan halajaa ja mitä sit taasen ei halaja. Kyl se Kohtalo sen kuulee ja sitten joskus tää Miero vastaan viel tulevi.
Olenhan mie sellaisia tehnä täsä tämän elämäin aikana ( vasiten silloin nuorna, pikku likkanahan niitä ystävien kera rusteiltiin "alvariinsa" ) muutamia muttas...
1.Raitis, raivo-raitis. 2.Tupakoimaton. 3.Väkivallaton. Meneekö jo mönkään tää luettelo? Löytyykö tuollaista olleskana? onkoo olemassakaan - nyky aikana? vahi onko nää sellaisia "mometteja" että tällaisia ei edes luetella moisessa listassa vaan ne ovat ns. automaattisesti tiedettyjä faktoja? Ei miusta sillä kokemusta on toisen laisestakin kumppanuudesta eikää se ole kivaa...
4.Pitempi kuin mitä mie olen - ehdottomasti sillä halauan katsoa miestä ylös päin Miehenä enkää "akkana" alas päin. 5.Mies isolla M:llä sillä josko mie tiedän "misä kaappi seisoo" mutta niin pitää sen Miehenkin tietää eikää antaa miulle periksi jokahisessa jutussa! 6.Hyvä sängyssä - nimimerkillä muutaman sänkkyn päiväjärjestyksestä poies järkännyt...
7.Hiuksilla tahi ilman - sillä ei merkitystä. 8.Simmuin värillä ei väliä. 9.Kroppa kunnossa; ei pullukka, ei tanakka, eikää muutoinkaan lihava! Sillä jotahin rotia se olla pitää itsestään huolehtimisessakin - ei kukaan ole "tukeva" jos ei halua - paitsi että jos on sairauksia jotka sellaista aiheuttaa...
10.Lapsellinen tahi lapseton - lapsenlapsellinen tahi lapsenlapseton; ihan se-ja-sama. Toisaaltaan taasen et jos olisikin lapsia ja lapsenlapsia niin elämän kokemusta olisi ihan toisella lailla kuin ilman niitä... joo, jotenka sittenkin on sillä väliä; lapsellinen aj lapsenlapsellinen - kiitos!
No, oiskoo tuossa jo tarpeeksi ( tietty tekevä ja osaava myös! Ei peukalo keskellä kämmentä sillä mie en ALA Mies olemaan huushollissa kun toinen vetelejhtii siin samalla aikaa! ) argumentteja? Olisiko passalaita kommentteja? Menhäänkö kuis metsään näiden kera? Onko tää todellista? Vahi ihan puppua?
   Mitenkähän mennään "Souttaa-Huopaa"-huushollissa ja parisuhteessa par´ aikaa?
Meinaan ettäs solipas täsä taanoin yssi yönseutu ihan kiva kuulla tästä nuoresta ystäväisestäni kun hän otti yhteyttä yllättäin pitkän ajan kuluttua! Ihana oli tietää että henkkissä hän on ja tällä samalla Telluksellakin jopa! Tosin oli silloin juuri vierahilla mailla naapurivaltakunnassa muttas kuiteskin; sama Tellus kyseessä!
Se vaine ettäs kerettiin vain muutama sananen vaihtaa ja sitten hän jo katosi "eetteristä" poies johkin. Ikävä jäi - ikävä häntäkin on kun ei ole Miestä näkynyt, ei kuulunut, olleskana!
Muttas kiva tietää että ei unhoittanut ole ja ennen kaikkea ettäs toillaan henkkissä hän on!
   Henkkissä sitä täsä itsekkin huomaa välleen olevansa ( tuon lisäksi ettäs kipua tuntee kropassaan aina silloin tällöin, siellä ja täällä.... ) kun tajuan ettäs HEUREKA, sitä tein taasen jotahin eka kerran täsä elämässäin jota täl Telluksellamme talluatan!
Kuten vaikkas vaine nytten kun huomasin erään Ystäväin kera päivää viettäissäin ettäs käväisin sitten eka kerran elämässäin ns. yleisellä uimarannalla! Wau! Sitä ei olisi tapahtunut kokaan ( eikä tapahtunutkaan ) esim. puolisoin eläissä! Ei hän olisi sellaiselle milläskänä lähtenyt.
Eka kerran eläissäin ostimma nyt jokunan viikko sitten itsellein shortsit! Ja nekin ( kerroinko täsät jo? ) vieläpä sitten farkku-sellaiset, farkkuin väriset! Varmaan joskus alakoulu ikäisenä viimeksi sellaiset omaistanut ja jalassain pitänyt! En vaine ole voinut kuvitella, nähdä, että tällaiselle kropalle kuin mitä miulkin on, voisi mitään shortseja laitella! Ei sit millään. Kunne nyt ajattelin että heureka - pitäväthän ne nuo toisetkin, paljon miuta tukevammatkin ihmiset, shortseja joten miksen sitten miekin?
Samaten kun tuolla uimassa oltiin... Eka kerran mie olin ns. bikineissä missään. Tosin ne olivat vaine bikinin yläosa ja sitten alaosasta hyvin käyvät pikkarini miun muttas kun ei sitä kukaan tiennyt niin ei sitä kukaan huomannutkaan... En siis ole KOSKAAN omistanut bikineitä itsellein, en koskaan! Kunne nytten sitten laittelein nuo yläosat yllein ( puhun siis ylä- ja alaosasta bikineinä; ei pelkät yläosat bikineitä tee! ) ja sitten alkkarit jalkaan sekä ihan yleisellä paikalla ( yleisellä uimarannalla ) ne ylläin olin! Ja mikä vielä: nytten haaveilen viel jostahin löytäväni JUURIKIN itsein KROPALLE sopivat biksut! Jos sitä vaikka ostaisi bikinit eka kerran elämässäin itsellein!
Samaten käväisin eka kerran elämässäin cruisingissa mukana tovin aikaa! Ja mikä vielä: pukeutuneena asianmukaisesti; nuo shortsini ylläin. Sitten viel piskuinen toppi-paita, sellainen tietty huivi hiuksilla ( sille on jokin ihan oma nimikin, sille huiville ), ja musta-punainen ruutupaita viel kaiken lisäksi ylläin. Jopas niinkin hyvin "maastoutuneena", "sulautuneena" joukkoon "tumman puhuvaan" että sattumoisin aamalla paikalla käynyt siksoin miun ( kun sinne pääsi noin muutoinkin kuka vain käväisemään samoilla paikoilla, kuin vaine nämä cruisingin osaanottajat ) ei osanut miuta sieltä seasta erottaa vaik kuuleman olikin miuta sieltä etsiskellyt kun miun Neiti Suklaani oli sieltä liepeiltä ensin hokassut... Siis mie, ihminen joka aina on pukeutunut pitkään hameeseen, ihminen joka ain kulkenut on koko mustissaan, mie - juurikin mie olen EKA KERRAN elämässäin opetellut ( ja oppinutkin-ko? ) pukeutumaan muihinkin väreihin sekä piskuista piskuisimpiin vaatteisiin! Wau! Eihän tosa olekkaan mennä kuin puoli vuosisataa ja rapiat, aikaa?!
  Aikaa tuota armotonta jota ihmis pololla on oikeestaan rutkasti olemasa. Eihän se mihkään katoa; sitä tulee jokahinen päivä uudet 24tuntia lisää. Ja jos taasen nuo tuntimääreet kokonansa tiputettaisiin pois niin silloin vaine päivät pääskytysten lisää aikaa; päivä päivän jälkeen. Aamusta iltaan ja illasta aamuun. 
Se vaine kuin itse kukin mieistä sen ottaa? Kuis itse kukin sen haluamme ajatella, käsitellä ja ennen kaikkea käyttää? Haluammeko puukata sen täpösen täyteen jotahin tekemistä ja tapahtumaa vahi otammeko hivenen lunkimmin, cillailen kuten nykymaailamssamme sanotaan?
Esim. nytkin mie pohdin täsä muutamalla vapaa päivälläin jotta mitähän tekisin? Lähdenkö johkin; bensaa kuluu, rahaa menee. Ei ole varaa moiseen - en lähde mihkään. EN VOI lähteä. Jotenka kun näin sitten kotonain olla öllöstelen niin mitäs miul täsä muuta onkaan kuin vaine aikaa! Vau, aikaa vain itsellein. Seison sit vaik päälläin muttas aikaa kuitenkin. Nakuttelen tään tekstini täsä loppuun... siivoilin jo. Tiskasin, pyykkäsin. Hoisin/hoidan kukkiain. Lueskelen kirjaa, lehtiä, yms.. Hoitelen nettisfääreissä asioita. Touhuan tahi olen touhuamati. Lämmän saunan, astun ylisille lämpimille ( suomalainen "hullu" = helteellä lämmä auanuan ja sit viel nauttii sen lämpimistä löylyistä! ) ja - olla öllöstelen. Moikka!