... vuosi yksi ja viisi...
... jolloin varmaan viimeksi olen NAUTTINUT aidosta riisipuurosta kera sekametelisoppasen.
Syystä että tavallaan sekametelisoppa kuuluu minulla jouluun, ja riisipuuro siinä samalla. Mutta kuten ehken tiedätte niin viime joulu meni toipuessa tästä "himskatin-hiivataudista" joten sen joulun puurot, riisit ja sopat olivatkin sitten siinä.
Toki riisipuuroa kera maidon ja maidotonnakin olen keitellyt tässä välillä kun Sipanniekkuja olen tehnyt, mutta silloin en ole keitellyt sitä sen verta että syödä muuten vain - saati et soppaa siihen kaveriksi laitellut...
Mutta onneksi on olemassa "onni onnettomuudessa"; tulee se toinenkin joulu vielä... ja niinhän se sit tulikin. Tuli joulu 2016 ja puuron keitto - Tai no, piiik-kasen venähti tää puuron keitto joulusta ( joulu ei suinkaan ole venähtänyt - se loppui miulta jo toisena joulupäivänä ) mutta mitäs siitä; ei takerruta pieniin "lillukanvarsiin"...
Näin vaine mie sitten eilennä ehtoolla keittelin sekametelisopan á la mie = erytritoli-sokerista, ja tänään päivällä puuron á la mie = riisimaidosta.


004.jpg

Tulipas muuten ensimmäisillä lusikallisilla muistoja mieleen... sekä puuron kera soppaisen tuon, ihanaiset muisto-maut! WAU!

   PS. Se että on puuroa ja soppaa lautasella...
Kuulin tänä aamuna kun olin keitellyt tavan hiutalapuuron aamiaiseksi muoskalleni ja hänen mukeloilleen ja tämän muoskani, perheensä äidin, syödessä omaa puuroansa tämän soppani kera, hänen lastensa suista ihanasti sanottuna että siinä on saari ja sen ympärillä kaloja!