Ajalta Töissä ollen ja Töitten jälkeen sekä hivenen näiden vierestäkin...
- Mitä suurta rohkeutta ja osaamista, vaatiikaan kertoa itsensä osaamisista ( tahi osaamattomuudestaan? ) ja sit hakia niiden sanastensa kera työpaikkaa itselleen?!
- Mitä suurta rohkeutta ja osaamista, vaatiikaan kertoa itsensä osaamisista ( tahi osaamattomuudestaan? ) ja sit hakia niiden sanastensa kera työpaikkaa itselleen?!
Ei ihan hevillä, eikä rock´llakaan, onnava....
( Kun hain taasen yhtä työpaikkaa. )
- Arki?
Eikä, nyt on pyhäpäivä - mut miun arki.
Se alkoi sit tänä aamuna arki "ankara".
( Kun hain taasen yhtä työpaikkaa. )
- Arki?
Eikä, nyt on pyhäpäivä - mut miun arki.
Se alkoi sit tänä aamuna arki "ankara".
Huushollin siivousta, vaatteiden värjäystä; mustaksi tietenkin ja kunne ehtoon korvalle ehätetään ni jos hiven kerkeisin viel leipoakin...?
Näistä arkein tää on tänä pänä tehty.
- "Turhaan, aivan turhaan..."
- "Turhaan, aivan turhaan..."
... mie vosekin taasen viikkonen sit kaik akkunain?
Onni kun tein sen juuri tuolloin, vosekin juuri tuolloin; aamuisin ennen Töitä, aamuisin kun poutaa viel oli.
Onni kun tein sen juuri tuolloin, vosekin juuri tuolloin; aamuisin ennen Töitä, aamuisin kun poutaa viel oli.
Onni; nyt vosekitut ovat.
Epä-onni:
Epä-onni:
Syssy saa ja saapuu sateineen.
Sataa vaakasuoraan.
Räystäät nuo tehty on auttamattoman lyhykäisiksi.
Näyttää kuin vosekitty olis ei olleskana...
( ON muuten aikas "hollin-talli" huushollini nyt kun ei ole kukkasia. Kaikuu, autiota. )
- Päivän päätteeksi istahdin iltaani istumaan,
( ON muuten aikas "hollin-talli" huushollini nyt kun ei ole kukkasia. Kaikuu, autiota. )
- Päivän päätteeksi istahdin iltaani istumaan,
painoin peppuin pehmeälle pieluksellein,
asetuin aloillein.
Mietin, ajattelin, tuumailin - kallistin kalloain;
katselin kätevien kättein kaunista jälkeä siivouksein siistityn.
Ja huomasin jotahin kaunista seinälläin Humisevanharjun!
( Järkkäilin jälkeen huushollini vosekkimisen, jälkeen kukkain "tsiljoonien" poies laitettuain ja täten sit huushollini sisällä "muuton" tehtyäin, KOKO huushollini uuteen uskoon. Ja mm. nää kyökkini yliset siin samalla. Täten sitten tää näky tuli ylläri-pyllärinä nyt esille! )
- Herätys aamulla klo.1.30. eikä "yksinäinen unta saa" jälkeen sen.
( Kun joku lähetti miulle yön tunteina pimeinä viestin enkää enää sit unta saanutkaan sen jälkeen. En vaik kuin yrittelin hännästänsä kiini saada ja ottaa. )
Mitä tämä yksinäinen silloin tekee?
( Järkkäilin jälkeen huushollini vosekkimisen, jälkeen kukkain "tsiljoonien" poies laitettuain ja täten sit huushollini sisällä "muuton" tehtyäin, KOKO huushollini uuteen uskoon. Ja mm. nää kyökkini yliset siin samalla. Täten sitten tää näky tuli ylläri-pyllärinä nyt esille! )
- Herätys aamulla klo.1.30. eikä "yksinäinen unta saa" jälkeen sen.
( Kun joku lähetti miulle yön tunteina pimeinä viestin enkää enää sit unta saanutkaan sen jälkeen. En vaik kuin yrittelin hännästänsä kiini saada ja ottaa. )
Mitä tämä yksinäinen silloin tekee?
Tämä yksinäinen ämpeää ylös pieluksiltaan ja aloittaa aamunsa aamu-smoothiella.
Siitä makkarin vosekkimiseen - vällee kaffeeta, kuppi kuumaa "meno-lientä" tummaa ja matka jatkuu taasen; kohta tupa tuta saa omansa.
Nyt kuitenkin hu'uahdan ja kuuntelen kuin radiosta kaikuu soitto tauoton; lohtu yönkukkujan yksinäisen kun joku edes ääntä pitää - eipää tarvii yksin höpöttää...
Istahdan tuon kupposen verta ja tunnen väsymyksen simmuin kuin maailma "syleilee" miuta?
Kaik on kietoutunut pumpuliin vaaleanpunaiseen ( vahi voiskoo se sittenkin olla mustaa? ) ja pehmeään. On kuin nurkat häviäis kaikesta poies. Kuin, kuin... kaik olis hyvin ja ...
- niin kaik´ on hyvin, olen onnellinen?
- Lauri Viitaa lainaten;
Laitappa siihen äkkinäisempi tekee?!
- niin kaik´ on hyvin, olen onnellinen?
- Lauri Viitaa lainaten;
Mummot nuo tekevät,
mummot kaikessa kätevät...
Mummero tämä allekirjoittanut tärkkäsi juuri uudelleen,
naapurini mummolta muutaman lainatun lisä-nuppineulasen turvin,
mummoin aikoinaan tekemän kauniin liinan!
Tsa-dän! Vo'laa!
Tsa-dän! Vo'laa!
On mummoissa voimaa ja kätevyyttä ansaittua.
( Elikkäs saman verta sokeria liotettuna kuumaan veteen kuin vettäkin on. Vesi tuo olevainen, niin kuumaan et se sokru likoaa täysin kun hivenen hämmentelet sitä seosta.
Kastele tärkättävä liinanen/kangas siihen veteen ja turista siitä sit ihan reilusti kaik ylimääräinen vesi poies.
Suorista tärkättävä kangas. Pingota vaik´ nuppineuloin johkin sopivan alustan päälle ääriansentoonsa ja anna kuivua muutamia päiviä kunne aivan kuiva on.
Isselläin ei ole mitään isoa pehmusta-alustaa jotenka tein...
- Alimmaiseksi valitsin lattiain räsymaton.
- Sen ylle märkäsuojaksi virittelin muovikasseista kerroksen.
- "Palan painikkeeksi" ja pehmusteeksi laittelin kaksi isoa kylpypyyhettä; oli siten -neulasilla pintaa, massaa, ja pehmeyttä mihkä tarttua kiini.
- Siihen ylleen sanomalehden johka piirsin "suunilleen-ynpyrän" mihkä mittaan arvelin liinain venyvän ja täten sain siitä sit sen tasapainoisen ynpyrän ääriviivat samalla - tuleepi kauniimpi kun tietää et ei tärkättävän ääriviivat "kenota" johkin suuntaan.
- Sitten leivin/voipapru lehden päälle. Täten ei esim. sanomalehdestä muste tartu tärkättävään liinaan ja näkyy se tussilla/lyijykynällä piirtämäin ynpyräinen sieltä sanomalehdestä, sen kuultavan paprun lävitse.
- SITTEN viritin sen tärkättävän, sokruveteen jo kastelemain liinain, toin kuvain liinain, sen kuultavan paprusen ylle kera nuppineulasten. )
- Vo'laa!
( Elikkäs saman verta sokeria liotettuna kuumaan veteen kuin vettäkin on. Vesi tuo olevainen, niin kuumaan et se sokru likoaa täysin kun hivenen hämmentelet sitä seosta.
Kastele tärkättävä liinanen/kangas siihen veteen ja turista siitä sit ihan reilusti kaik ylimääräinen vesi poies.
Suorista tärkättävä kangas. Pingota vaik´ nuppineuloin johkin sopivan alustan päälle ääriansentoonsa ja anna kuivua muutamia päiviä kunne aivan kuiva on.
Isselläin ei ole mitään isoa pehmusta-alustaa jotenka tein...
- Alimmaiseksi valitsin lattiain räsymaton.
- Sen ylle märkäsuojaksi virittelin muovikasseista kerroksen.
- "Palan painikkeeksi" ja pehmusteeksi laittelin kaksi isoa kylpypyyhettä; oli siten -neulasilla pintaa, massaa, ja pehmeyttä mihkä tarttua kiini.
- Siihen ylleen sanomalehden johka piirsin "suunilleen-ynpyrän" mihkä mittaan arvelin liinain venyvän ja täten sain siitä sit sen tasapainoisen ynpyrän ääriviivat samalla - tuleepi kauniimpi kun tietää et ei tärkättävän ääriviivat "kenota" johkin suuntaan.
- Sitten leivin/voipapru lehden päälle. Täten ei esim. sanomalehdestä muste tartu tärkättävään liinaan ja näkyy se tussilla/lyijykynällä piirtämäin ynpyräinen sieltä sanomalehdestä, sen kuultavan paprun lävitse.
- SITTEN viritin sen tärkättävän, sokruveteen jo kastelemain liinain, toin kuvain liinain, sen kuultavan paprusen ylle kera nuppineulasten. )
- Vo'laa!
Laitappa siihen äkkinäisempi tekee?!
Ny on taasen useammaksi vu'ueksi hiekkalaatikon kansi ehdampi ko entinen laho-pask...
Kyl tosa kelpaa tyttären käydä hommiaan tekee ko on näin fiksu ja filmaattinen kansi.
( Purimma entisen kuutisen vuotta sitten tekemäin vastaavan kantensa ja kommarettiin se sit muksuin mukelon kera mökkimme kokkoon kokkopuiksi. Etsiskelin mökiltämme sopivanmoisia lautoja, sahasin ne sopiviin pätkiin ja toin Humisevalleharjulle; rakensin niistä tään uuden uutukaisen. )
- Muistissa se aika kun kun omat muksuin olivat nuoria, pieniä:
( Purimma entisen kuutisen vuotta sitten tekemäin vastaavan kantensa ja kommarettiin se sit muksuin mukelon kera mökkimme kokkoon kokkopuiksi. Etsiskelin mökiltämme sopivanmoisia lautoja, sahasin ne sopiviin pätkiin ja toin Humisevalleharjulle; rakensin niistä tään uuden uutukaisen. )
- Muistissa se aika kun kun omat muksuin olivat nuoria, pieniä:
Kun valokuvaat ja pyydät heitä kuvaan mukaan - ei ni millään.
Kun valokuvaat jotahin muuta, eikä eteen tarviis tulla - ni johan hypitään linssin edessä.
Mikä ihanuus, mikä onni, kun sainen olla päivän tään läpeensä asianomaisen muksuin mukelon kera ( ja viime yönseudun pikkusiskonsakin kera ).
Mikä ihanuus, mikä onni, kun sainen olla päivän tään läpeensä asianomaisen muksuin mukelon kera ( ja viime yönseudun pikkusiskonsakin kera ).
Mitä kaikkea kerettiinkään pohtia, ajatella, miettiä ja jutella taasen.
Mm. aikaa "kun minä muutan kotoa pois opiskelemaan.... " ( huom. vanhemmat, tää on aikas kova pohdinta jo nyt! )
Mietti neito tää tänä päivänä mm. sitäkin, ettäs jos hän painaisi 99kg ja söisi kilon sipsejä - olisiko hän silloin 1% verran sipsejä?
"Jos aineopettaja opettaa jotahin ainetta - hän tietää siitä "kaiken".
Jos toinen opettaa toista ainetta; hän tietää siitä aineesta, aiheesta "kaiken"."
JOS oppilas opettelee näistä kaikista aineista sen mitä opettajat nämä opettavat - sehän oppilas osaa silloin kaiken KAIKESTA!
SE oppilashan on silloin tietävämpi kuin kukaan näistä opettajista!?"
( valokuva julkaistu, tottakait, asianomaisen luvalla )
- Taivaanrantaa maalailen;
... aamun aurinko aikainen
Olen hivenen hoitanut puutarhaani tänä pänä. ( Purollain. )
Vosekkinut yhdet pokat/akkunan, tuolin ja vanhan voikirnun.
( valokuva julkaistu, tottakait, asianomaisen luvalla )
- Taivaanrantaa maalailen;
... aamun aurinko aikainen
- Jep, jep...
Olen hivenen hoitanut puutarhaani tänä pänä. ( Purollain. )
Vosekkinut yhdet pokat/akkunan, tuolin ja vanhan voikirnun.
Puhdistanut menopelini neljäpyöräisen.
Ja nyt, nyt olla ellostelen vain puutarhassain....
- "Elämä on kuin sipuli.
- se jännä punainen jota on aina vain paikassa yhdessä tahi kahdessa ja ihan vain ns. pisteen verta!
Mikä onkaan tään näiden vanhoin huonelalujen historia, elämä koettu kovan koulun, joka on "määrännyt" nää värit olevaiset ja MIKSI se on aina juurikin näin?
- "Elämä on kuin sipuli.
Kuorit sitä kerros kerrokselta ja
- välistä itket." on joku viisas sanonut.
Humisevallaharjulla;
Humisevallaharjulla;
kuorin kerros kerrokselta,
krapsutan kuvettaan kupsakkaa
ja ka - sieltähän ne taasen löytyvät kuten monesta muustahin käsittelemästäin, kunnostamastain huonekalusta:
- perinteinen "vihriä" sävy,
- ainainen keltainen ja...
- se jännä punainen jota on aina vain paikassa yhdessä tahi kahdessa ja ihan vain ns. pisteen verta!
Mikä onkaan tään näiden vanhoin huonelalujen historia, elämä koettu kovan koulun, joka on "määrännyt" nää värit olevaiset ja MIKSI se on aina juurikin näin?
Jymmärrän toin vihiriän ja vaihtoehtoisen sinisenkin, muttas miski, oi miski, vain hiven keltaista ja tipla tahi kaks punaista? Mikä juju, mikä tarkoitus?
( Tällainen tuolistain tästä nyt sit tuli.
Vosekin tästä ensin painarilla pariin kertaan irti kaik maalin hivenet. Sitten tosiaan hioin santaisella paprulla. Vosekin uudelleen ja tään kuvain jälkeen lakkasin himmeällä, läpikuultavalla, lakalla parikin kertaa kaikki ja alta.
Ny on hyvä istua. Ei tartu kretongit kiini, ei sukkiin pakosia tule.
Sainen tään tuolin mennä talvena siksoni kautta itsellein. Aikaa ei vaine ole ollut vosekkia tätä mitenkään sen jälkeen.... Kunne nyt. Nyt sit olemma antautunut asialle tälle ihan toillaan ja kohta saanen tuolin jo sit käyttöön tupaani Tuuliseen Harjulle Humisevan.
Kuten myöskin samalla kerralla saamani vanhan voikirnunkin joka näkyilee himpun tuolla edellä tuolin kera samaisessa kuvassain. Senkin laskettelin painarilla lävitse kaikki ja alta. Sitten hoin ihan vain himpun pintaansa ja huuhtasin irtopölynsä poies. Se nyt kuivuu rauhassansa ja sit onkin jo käyttöön valmis. Jos joskus viellä kukkasia... kukkapylvääksi ajattelin... Saa nähdä.... )
- "Harha-askel."
Sattuuhan sitä - paremmissakin piireissä...
( Laita astiaan vettä muutama senttinen. Liota siihen vaikkas hunajaa tahi sokrua sulavaista sekaansa. Tiplaa muutama pisarainen astianpesuainetta - ei paljoa; ihan vaine muutama pisarainen vain.
( - Käväisin yhtenä päivänä kesken kaiken, ihan kesken kaiken, tosta vaine lähtien, Kalakukko City Go Go:ssa. Ja ihan muuten vaine. Olla ellostelin ja katselin. Kuppi kuumaa kaffeeta yhdessä kaffiossa kera itsein mukana kantamain Kaikettoman Omppupiiraani, ja kirpparilla yhdellä josta mukaani tarttui vaine yssi paitanen.
Kotimatkallain ostimma Sushit kaupasta ja puolitin ne/nää kaikki. Puolet sit vein paluumatkallain yhdelle rakkaalle Ystävällein ja puolet kantelin kotiain, nautiskellen näistä takakuistillain ylhäisessä ykseydessäin ja mietin; jaettu hyvä ja ilo Ystävän kera. )
Kun tänne tulimma ni kuulin et oli joskus muinoin, edellisten asukkaiden aikana, tään päätyin valokuuppa kivitetty mäsäksi sekä viskattu jokin olutpullonen mukulakivetykselle sen alla olevaiselle. Jep, jep...
( Tällainen tuolistain tästä nyt sit tuli.
Vosekin tästä ensin painarilla pariin kertaan irti kaik maalin hivenet. Sitten tosiaan hioin santaisella paprulla. Vosekin uudelleen ja tään kuvain jälkeen lakkasin himmeällä, läpikuultavalla, lakalla parikin kertaa kaikki ja alta.
Ny on hyvä istua. Ei tartu kretongit kiini, ei sukkiin pakosia tule.
Sainen tään tuolin mennä talvena siksoni kautta itsellein. Aikaa ei vaine ole ollut vosekkia tätä mitenkään sen jälkeen.... Kunne nyt. Nyt sit olemma antautunut asialle tälle ihan toillaan ja kohta saanen tuolin jo sit käyttöön tupaani Tuuliseen Harjulle Humisevan.
Kuten myöskin samalla kerralla saamani vanhan voikirnunkin joka näkyilee himpun tuolla edellä tuolin kera samaisessa kuvassain. Senkin laskettelin painarilla lävitse kaikki ja alta. Sitten hoin ihan vain himpun pintaansa ja huuhtasin irtopölynsä poies. Se nyt kuivuu rauhassansa ja sit onkin jo käyttöön valmis. Jos joskus viellä kukkasia... kukkapylvääksi ajattelin... Saa nähdä.... )
- "Harha-askel."
Tiedättehän te tään, ansasen kukka/banaanikärpästen, ns. biologisen?
Mie tiedän ja päätimmä asettaa moisen "härpäkkeen" itsein kotiini täsä eilennä.
Tänään sit kuikkasin saaliini perään ( todeten et hyvin toimii ) ja siin samalla satuin näppäsemään "ohilaukauksen" tällaisen:
Sattuuhan sitä - paremmissakin piireissä...
( Laita astiaan vettä muutama senttinen. Liota siihen vaikkas hunajaa tahi sokrua sulavaista sekaansa. Tiplaa muutama pisarainen astianpesuainetta - ei paljoa; ihan vaine muutama pisarainen vain.
Siin se.
Anna astian asettua aloilleen johkin misä kääpäjät nää liihottelevat ja ka - kohta alkaa olla vainaa yssi jos toinenkin liihottelevainen tuholainen.
Toiset vannovat etikan nimeen; ihan tavan etikkaa tahi punaviinietikkaa, omppuviinietikkaa, sekaansa tuon neste coctailin.
Toiset virittävät ansan päälle tuorekelmun ja tökkivät siihen rakosia.
Toiset asettavat astiaan tuohon teelusikan, jotta sitä pitkin kääpälaiset astelevat sit kohti kuolemaansa.
Toiset taasen pyydystävät hedelmän palalla; palanen tuonne coctailin sekaan ja hivenen "näkysälle".
Jotkut pulloon asettavat ansan, toiset käyttävät suoraan oluttölkkiä/olutta ja siihen sitten ansan rakentavat.
Tapoja on monia - yhtä monta kuin ihmistäkin. )
Toiset vannovat etikan nimeen; ihan tavan etikkaa tahi punaviinietikkaa, omppuviinietikkaa, sekaansa tuon neste coctailin.
Toiset virittävät ansan päälle tuorekelmun ja tökkivät siihen rakosia.
Toiset asettavat astiaan tuohon teelusikan, jotta sitä pitkin kääpälaiset astelevat sit kohti kuolemaansa.
Toiset taasen pyydystävät hedelmän palalla; palanen tuonne coctailin sekaan ja hivenen "näkysälle".
Jotkut pulloon asettavat ansan, toiset käyttävät suoraan oluttölkkiä/olutta ja siihen sitten ansan rakentavat.
Tapoja on monia - yhtä monta kuin ihmistäkin. )
( - Käväisin yhtenä päivänä kesken kaiken, ihan kesken kaiken, tosta vaine lähtien, Kalakukko City Go Go:ssa. Ja ihan muuten vaine. Olla ellostelin ja katselin. Kuppi kuumaa kaffeeta yhdessä kaffiossa kera itsein mukana kantamain Kaikettoman Omppupiiraani, ja kirpparilla yhdellä josta mukaani tarttui vaine yssi paitanen.
Kotimatkallain ostimma Sushit kaupasta ja puolitin ne/nää kaikki. Puolet sit vein paluumatkallain yhdelle rakkaalle Ystävällein ja puolet kantelin kotiain, nautiskellen näistä takakuistillain ylhäisessä ykseydessäin ja mietin; jaettu hyvä ja ilo Ystävän kera. )
- Aloitampas tään päivän kuluvaisen NARINALLA.
Asunut olemma täällä Humisevallaharjulla nyt jo kohta sen... sen... vuottakaas... sen... seittimisen vuotta.
Kun tänne tulimma ni kuulin et oli joskus muinoin, edellisten asukkaiden aikana, tään päätyin valokuuppa kivitetty mäsäksi sekä viskattu jokin olutpullonen mukulakivetykselle sen alla olevaiselle. Jep, jep...
Siitä lähin olemma aina noukkinut, siisteissäin tonttini kupeita, palasiaan poies tantereeltain. Ja yhä iellehen niitä näkyy löytyvän! Jeeru et potuttavi toisten ajattelemattomuus!
Näihin kun joku pieni pirpanainen astuvi tahi kaatuvi, niin onpahan vaine kiva ylläri kun lasipalaset nuo siel "lepäävät" viiltävät! Tahi naapuruston koiraset tassuineen... tahi vaikkas mie kun avojalon tipsuttelen!
Et tälleensä.
Kulmakunnallamme on olemasa jätteiden kierrätys. On tavan roskat, pahvi-päät ja pallokkaat lasiset. On metelli-hemmot ja sitten viel kaiken maailman viherpiipertäjät eko-roskiksensa kera.
Näitä olemma miekin noudatellut taitoin ja kykyjeni mukaan. Ei siin mitä - ihan hyvin on mennyt vaikkas eräässäkin "kulmauksessa" kyseinalaistan viel nykymaailmassamme tätä sydeemiä.
Olen ain pohtinut mm. sitä et miten ja milloin ne nuo jäteautoilijat dyykkaavat toin bioskan tuolta? Onkoo sitä varten eri lenkit autolle tuolla ja/tahi ihan erinäiset autot peräti? Kuis se hoituu?
Mietteissä mielein, ettäs tuskinpa vaine.... taitaa kaik mennä siihen ja samaan "säkkiin"?
Satuimma nyt samoille huudeille täsä tällä viikkosella ja sainen huomata, omin simmuin nähdä, et samaiseenhan ne kaik menee! Sinne kaatopaikan sekajätteiseen koko bioska!
Arvatkaas KUKA tään jälkeen enää lajittelee?! KUKA viittii ostaa erikseen mokomia bioska-pusseja jotka hajoo käsiin, jo ennen kuin ne sinne bio-jätteisiin kiikuttavi! KUKA moista enää tekee, ja viittii lajitella!
Kiitos vaine moinen lajittelu, jätekuljetus ja tää koko yhteiskunta!
- Päivätanssit naapurien kera?
- Päivätanssit naapurien kera?
Väliaita väliaikaisesti poiessa ku lahopaska entinen oli; uutta vuotellen ny.
Aidan meinasivat vaihtaa. Eivät tolppaa joka laho on juureltansa...
Kyselin hiven. Keskustelin fiksusti ja filmaattisesti. "Puratteko ensi vuonna aidankin sit kun vaihdatte tolpan uuteen...?" "Teettekö saman työn kaksi kertaa...?" "Entä jos tekisitte molemmat samoilla tulilla...?"
Nyt vuotetaan sit aitaa - ja tolppaakin; aidan kun jo puoliksi kerkesivätkin asetella asemiinsa ennen kuin otin ja jututtelin.
- Kittiä kans!
Kellään jäänyt jämiä kitistä?
( Tään pokan toi kerran, viimo kevät-talvella, yssi muksuistain miulle. En ole kerennyt.... kunne nyt.
Vosekin painarilla puti-puhtahaksi ja irrottelin tietty samalla ne kaik´ hilseilevät maalit pinnastansa poies.
Nyt vaine kittiä tarviisin....
Käväisin rautakaupassa, muttas siellä olisi vaine sellaisia nykyaikaisia ruutalla laiteltavia kittejä! Ja mie kun etsisin perinteisesti käsin laiteltavaa, leviteltävää, mallia. Osaisin sen laittaa. Tulisi hyvä. Enempi pokan tään kaltainenkin. )
- Kittiä kans!
Kellään jäänyt jämiä kitistä?
Mielellään perinteistä, käsin laitettavaa ja levitettävää. Toki uudempikin "ruutta" käy jos lainaat kyseistä kojetta samalla?
( Tään pokan toi kerran, viimo kevät-talvella, yssi muksuistain miulle. En ole kerennyt.... kunne nyt.
Vosekin painarilla puti-puhtahaksi ja irrottelin tietty samalla ne kaik´ hilseilevät maalit pinnastansa poies.
Nyt vaine kittiä tarviisin....
Käväisin rautakaupassa, muttas siellä olisi vaine sellaisia nykyaikaisia ruutalla laiteltavia kittejä! Ja mie kun etsisin perinteisesti käsin laiteltavaa, leviteltävää, mallia. Osaisin sen laittaa. Tulisi hyvä. Enempi pokan tään kaltainenkin. )
Kommentit