Ihanaa kun elämä tämä rämä siroittelee välleen hivenen sokeriakin ylle Mahtavaisen Majani eikää aina antele vaine suolaa! 


81680157_1212417432289868_75114432729049

   Tänään sain tilaamani paketin tuolta netin kautta tilaamaltain taholta ja kuten aina niin sitä tuota tuon puljun pakettia odottaa into-pinkeenä kuin kuuta nousevaa Taivahankannelle tahi jouluista aattoa ja sen ylläri-pylläri-paketteja sillä tuolta laittavat aina sinne laskuun jonkin ihanaisen, käsin kirjatun sanoman tyyliin: "Ihanaa päivää sinulle", T: se-ja-se-henkilö. Sekä sitten vielä jonkin pienen ylimääräisen, ohitse tilauksen, piskuisen tuotteen mukaan!
Tänään se oli kuitenkin näin ISO! Tuollainen pullollinen sitruuna-inkiväärimehua! Wau! Ensin tosin mietin että mihkäs mie nyt tätä tällaista käyttäisin? Kunne hokasin että joka aamuhan mie "syötän" aamusmoothieni sekaan sitruunaa ja inkivääriä! Elikkäs sittenpä mie sujautankin tätä aina sinne smoothieni sekaan kaiken muun perään. Hyvä mie!


82250681_2546902082303743_23649229987895

    Tänään tuli myöskin tämä tällainen palovaroitin postisen kautta miulle perille.
    Tätä metsästin tuolta lähimmästä isosta keskuksesta monesta, monesta, paikkaa. Todellakin monesta! Sellaisistakin joista ajattelin että siellähän tätä nyt AINAKIN on!  Muttas kun ei, ni ei - ei tätä niistä milläskänä vaine saanut "esiin tulemaan".
Pettymys oli kova ja karsia sillä edellisen vastaavan ostin ihan ns. normi rautakaupasta! Mitenkä tätä ei nyt sitten mistään saanutkaan?
Palajin kotia, aukaisin netti-sfäärit ja ka´ - sieltähän löytyi het ja monestakin puljusta! Ei muuta kuin "parasta päältä valihtemaan": hintaa sopivaisnta ja väriä mieluisinta. Näin teinkin ja nytten sitten tosiaankin tänään tuli "paluupostia" ihanaa!
   Ei sillä - edelliseni on nyt - vuotas... noin kuusi vuotta vanha kohta, muttas kun väitetään että palovaroitin vanhentuu viiden viiva kymmenen vuoden iässä ja sitten se pitää uusia.
Ajattelin näin, nyt tään uusimalla, pelata "varman päälle" sillä onhan se nyt sentäs tällaisen uusiminen halvempaa ja "mukavempaa" kuin oman henki-rievun menettäminen mahdollisessa palossa sen taatta ettäs -varoitin ei toimikkaan vaikka se nyt noin "koe-ponnistuksissa" toimiikin!

    Tänään sain Ystävältäin "luvan" näyttelyni valokuville! Wau ja hyvä! Sillä hänen sanasensa painaa sen verta paljon tään valokuvanäyttelyni onnistumisen kannalta. Kuten toisaaltaan myöskin ystäväisen toisenkin painoi kun hän oli tukenain selaamassa valikoitavia valokuvia tähän näyttelyyni, sekä tietty perheellisen tyttärein, miehensä kera, kun hekin sen samaisen urakan lävitse kävivät.
   Mutta nyt on hyvä. Nyt ovat valokuvat nuo valikoitu ja täten myöskin sitten jo valmistuksessa. Kohta nekin varmana "kolahtavat" postissa tyköni ja sitten ei kun vaine kasaamaan niitä kasaan: raameihin saamaan ja numeroimaan niitä järjestykseen.
Alustavan luetteloinin esityslistaan olen jo tehnä - samoin kuin nuo valokuvien numerotkin. Esittelyn itsestäin ja näyttelystäin olen jo sepustanut mustaa valkialle ja ilmoittanut erinäisiin lehtiin näyttelystäin mahdollisten artikkelien toivossa niihin tästä jutustain. Hei - ja... näyttelyn esittetkin olen jo tehnyt ja osasen levitellytkin pitkin-poikin Maailmalle Avaralle!
   Kyl se tästä vielä... käykäätte sit aikanansa kattoo paikan päällä täällä paikallisessa keskustassa; se on tuolla kirkonkylämme kirjaston näyttelytilassa 2.-22.2020. ajalla.

   Kehuen, ja hyvilläin ollen itsestäin sekä itsein aikaansaavuudesta, kertoa voinen myöskin että juurikin eilennä sain valmihiksi tyttärein 24/7 vuosittaisen käyttelytilin seurannan tilityksen lävitse käytyä.
   Ensin laskin ja tarkistin kaikki viime vuoden aikaiset käteisvaroilla ostettujen ostosten kauppakuitit siten että näen jotta on tietyllä rahamäärällä maksettu ja sitten ettäs kassakone on ilmoittanut oikean summan takaisin annetun. ( Enhän ole skeptiminen koneita kohen, en! ? )
Sitten katoin että se kyseinen kuitti löytyy sieltä henkilökunnan pitämästä listasta ja listan oikiasta kohasta.
Sitten - laskin listan että se pitää paikkansa: kun on lisätty rahaa käyttöön niin se on plussattu oikein ja kun on käytetty rahnaa niin se on vähennetty oikein sekä täten sit lopullinen summa listassa on oikia.
Tämän jälkeen tarkistan/tarkistin ostoskuitista jotta mitä on ostettu, onko oikia merkintä selitteenä listassa, puuttuin asiaan jos on esim. osteltu hivenen liikaa makiaa tahi ihan jotain... no, ihan jotahin "asiaan kuulumatonta"?
Isoimmat ostokset tarkistan että olen saanut niistä itsellein tiedon jo vuoden aikana ja täten listannut ne hänen omaisuuslistaan joka toimii sitten taasen toisaalla "ylläpidossa"...
Ja lopuksi jos siellä on jotahii epäselviä ostoksia, kuitteja, summia, niin otan ja kyselen henkilökunnalta että mitäs tää nyt on? Mikä tämä ostos on, mitä on ostettu, kun en tunne enkä tiedä tätä et mitä tää ostos on?
Tai tietysti jos on jotenkin muutoin merkinnät, laskennat nuo, väärin ( löytyy se tahi ne, virheet sieltä ) niin sitten puutun niihin selvityksiä pyytäin ja/tai oikaisua vaatien.
   Nyt oli onni myötä ja EKA kerran tyttärein olemasa olon aikana tämä listaus oli kunnossa! Wau, olipas ilo. Ja oli ilo sekä mukava tarkistaa tällainen joka oli selvästi kirjattu sekä oikalla tavalla ylläpidetty!

   Huushollinikin olen saanut kohta plakkariin! Hyvä mie!
   Sitten jouluisen alusajan jälkehen kun en ole kerennyt tätä vosekkimaan olleskana. Nyt sitten olen kaiken muun kirjallisentyön, yms. sellaisen ohessa tätä ahertanut "kasaan". Ei sen puoleen: eivät käteni kestäisikään tällä hollilla tehdä päivää pitkää siivousten ääressä jotta saisin tehtyä kaiken nopsaan ja muutamassa päivässä lävitse. Jopa ajattelin että olisin kysellyt ( jopa palkannut! ) ulkopuolisen tähän revohkaan eka kerran elämässäin sillä kipu on "kivaa"...
   Näinpä sitten olen tehnä ensin puoli päivää jotahin siivousta ja toisen puolikkaan "kaiken kansan" papruja. Enimäkseen näitä tyttärein papereita ( ensin maistraattiin ja sit tuo käteisvaralista ), ja nyt tuota valokuvanäyttelyäin. Tähän sekaan sitten kukkieni suihkutukset, sukumme mummon käyttö ostoskilla yksi päivä, omat lekuri-juoksut ( josta sain "taasen" terveen paperit muuten! ), verotoimisto käynnit kera tyttärein ja omien asioiden.... Edes Jyrän alla en ole kerennyt käydä, en edes ajatellakaan ettäs kävisinkö siellä! JA nytten olen vihdoin ja viimein "loppusuoralla": huomenna loppuu.

    Sitten voisin alkaa ajattelemaan eka kerran ITSEÄIN jälkeen Työ-rupeaamaani ennen joulua!
Mitä teen nyt heti, mitä sitten ja mitä yleensäkään haluan tehdä elämälläin sillä jotahin päätöstä pitis alkaa tehdä johkin suuntaan! Hitto!
Onko se sitten täällä, paikan päällä, pien-yrittäjyyttä ( tod. näk.) vahi sit kaukana Nevadassa jotahin muuta? Onko se omaan piikkiin toimimista vahi ielleen toiselle "orjatyötä"? Mutta jotahin, jonnehii suuntaan kuiteskin.
   Jonnehiin Reissaaja-Lissiksi kyl mielisin mutta taitaa Matti Kukkarossa sanella aikas paljon, ikävä kyllä. Mökille nyt ainaskin - eikäs vaine? Ja jos ei kate kanna kauaksi niin sitten likviditeetillä likemmäksi?
   Katsotaan - niin saamme vielä elää...