... ja tuli mustikasta pois."

   Käväsin tässä toissapäivänä kylämme keskustassa olevalla isolla mäellä ( jonka kaikki kyläläiset tietävät - tuntevat, ja jossa myös "kaikki" käyvät marjastamassa ) puolukassa...

WP_20150920_12_31_32_Pro.jpg

ja huomasin tosiaan että...

WP_20150920_17_07_28_Pro.jpg

... mustikastahan mie sit sieltä loppuin lopuksi poies kotiain tulin.
  
   Pähkäilinkin siellä, "vuoren" tuon rintehiä kolutessain että...
A. Joko näköni on niin huonontunut etten näe puolukoita tahi sitten...
B. ...olen värisokea enkä erota puolukan punaisia marjoja vaan poimin ainuastaan sinisiä ja mustia mustikoita.
C. Joko tällä mäellä ei tosiaankaan kasva puolukoita tahi sit...
D. ... immeiset ovat jo keränneet ne kaikki.
E. He ovat keränneet ne marjat jo raakoina - tai niitä ei siellä tosiaankaan kasva olleskana.
F. Tai puolukoita kasvaa siellä ja ne ovat jo aikapäiviä sitten kypsyneet mutta mie olen "Maija Myöhäinen" kerääjänä.
G. Tai sitten kiertelin ja kaartelin ihan väärästä paikkaa tätä mäkeä: sen eteläisen puoleisia rinteitä.
H. Onneksi kuitenkin mustikoita siel oli viel vaikkas muille jakaa!
   Vau, mitkä mustikka apajat edelleenkin! Ja olivat kaiken lisäksi nyt tosi helppoja poimia kun suurin osa lehdistänsä on jo varissut poies. Nappahat vaine marjaset sieltä mukaasi...


   Mutta, mutta, mummeroa tätä ei niin vain lannisteta - e-hei todellakaan.
   Päivän uuden taasen valjettua ja kovin poutaiselta vaikkuttavaisena tullakseen, kippasin kamppehet niskaain ja karahutin Poika Poloisellain uudelleen makioille maille uudemmille. Paikoille joissa luulen puolukoiden "pesivän" ihan joukollansa. Siksipä siis nyt sitten sellaiselle "varmalle" paikalle...
   Saavuttuain paikalle tutulle änkesin autostain ulos, laskeuduin Hepo Hopian seljästä maan kamaralle ja samalla siihen autoin vierelle tulla tupsahti koiraa ulkoiluttamassa ollut mies. Hän alkoi juttelemaan kanssani kysellen että meinaako rouva ( siis mie ) ihan sankollisen marjastaa? Kertoilin kyl meinaavani... Jonka jälkeen mies tämä ( lie paikallinen, jossain siinä lähellä asuvainen ) alkoi kertoa kuin juuri NE paikat joihin mie juuri meinasin suunistaa ovat kyl jo aivan tyhjillänsä; viime viikoilla on ollut siel sen verta suuri "kansanvaellus" että ei mitään onnea enää niistä marjasta saaha. "Voih.": kerkesin mie lausahtaa kun tämä mies ystävällinen jo samaan hengenvetoonsa kertoili että mistä muilta lähialueen paikoilta kyllä varmaan viel puolukoitakin löytyisi...
Niimpä sitten tämän miehen ohjehin mukaisesti mie karautin Hepo Hopialla himpun "syrjempään" ja ihan totta - sieltähän niitä marjoja sitten löytyikin...

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

   Löysin! En olekkaan sokia! Tahi värisokia! JEE!?

WP_20150921_10_18_34_Pro.jpg

   Aamutuimaan seuduilla näillä:
Hirvien tuoksu ilmassa ja varvikossa, hirven jäljet maastossa. Harakat nauravat, korpit rääkyvät. Kuusitiainen ja talitintti sirkuttavat. Tikka ääntää ja takuttaa päällänsä puun kylkeä. Jossain kaukana Kaaleppi-kukko kiekuu myöhäistä aamuaan. Tuuli humisee hongissa niin mahtavissa, aurinko aloittaa kulkuaan kohti Taivaan kantta.
Voisiko enää parempaa toivoa.
  Ei vois - tahi voisi sitenkin... Päivän tämän mittaan ajatukset olivat taasen ne jotka aikani vievät. Sillä en ole niitä hemmoja jotka sellaiset radio-nappiset korvillansa kulkevat - marjassakin, vaan kuuntelen luonnon ääniä ja ajatusteni kulkua monen moista. 
Niinpä nytkin marjastaissa sit "käsittelin" patikointeja ( mieli vetää Tiilikalle... ), puolisoni kuolemaa ja sen jälki vaikutuksia, tulevaa synttäriäni ensi vuoden puolella, lapsiain, ystäviäin, jne.. Voi kun nuo kaik ajatuksesa voisi johkin ylös laittaa ja sit jälkikäteen vaik palailla niihen pariin "purkain" niitä ja atvaillen että no, onkos se näin - vahi voisiko se sittenkin olla toisin päin... Pitiskö hankkia sellanen sanelunauhuri ja roikottaa sitä mukana sanellen sinne kaik hulluimmatkin aatoksein? Ja-has - mee ja tiijä.


2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

   Päivän aherruksen jälkeen ( n.14l puolukkaa puhtaana poimien ) ansaitulle palaselle.
   Ensin kuitenkin piti ( kuten tällä paikalla ainai jos ei sitten tuo omia tarpehia mukanansa... ) haalia ympäriltä mettäpohjasta kaik klapinsa ja sytty-aineksensa jos mieli veti saada tulta käytettäväkseen. Niin mie teinkin: ettin kaikenlaista kuivaa sytykettä ja polttopuuta... tai siis polttopuiksi kelpaavia vahvempia, melkein lahoja, puiden oksia, ja "puoliksi" lahoneita ohuvia puihin rankoja. Näistä "keko" notskipaikkaan ja tulta vain "persuuksiin". Á vot.

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

   Tulen loimutessa, hiilloksen muodostuessa, kiertelin lisää mettäpohjaa ettien seuraaville notskille joskus tuleville valmiiksi pieniä syttypuita... liekkö lie oikeesti tarvista kun jokainenhan tääl on näköjään ain omansa kasaan haalinut - mutta kun miul aikaa siinä oli yllin kyllin ni joutessaahan sitä jottain tekee...
... tartuin kameraani armaaseen kuvatan kaikkea: kuva tää on sieltä, "lammeltani" miun.

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

   Tuli loimuaa...

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

... kaffeekuppi höyryää, makkara tirisee tikun päässä... ja viel eväsleipää lisäksi kaiken tään. Ihanaa!

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

   Näitä eväitäin mutustaissain kiertelin lähi metässä katsellen sen kauneutta, ihaillen honkia suuria, pystysuoria...

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

... miettien että kumminkos se oli: toisen surma on toisen elämä - vahi oliko se että toisen elämä on toisen surma? Miten se nyt meni loppuin lopuksi... Mutta tässä ainakin sieni ( Sieni = lahottaja loppuin lopuksi. Tai siis ainakin lahoamisen aiheuttama seuraus. ) tämä on itse joutunut toisen elämän lähteeksi-kö? Kumpikohan on ollut ensin; sieni vai nämä puolukan varvut...?

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

Kuvasin sieniä lisääkin... Tässä tosin kuvasin tuota reikää tuossa kärpässienen jalassa. Siitä kun näki hienosti läpi tuonne toiselle puolelle!

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

"Tattimus Tatti" - tosin ei mikään tatti, sen verta miekin sieniä tunnen mutta en kyl tiijä mikä sieni tämä oikein on. Silti, silti kaunis tämä on varreltansa. Kauniin muotoinen ja värinen.

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

Ja ihminenhän se tässäkin metässä loisti läsnäolollaan! Mikä lie jokin maalipurkin "raato". Kaunis.

   Aikain kierreltyäin, evääni jo poies mutustaissain mahaani nälkäiseen päin huomasin kuin täälläkin oli metässä marjaisessa viel mustikoita...

2015.9.21.%20Ulppaalla%20puolukassa%20%2

Jälkiruokaa suoraan luonnosta.
Vielä on marjoja jäljellä, vielä on kauniita päiviä...

   Notskini loppuun kytemistä vuottaissa, eväitäin ja tykötarpeitain Poikaani Poloiseen pakatessain, paikalle saapui pikku-bussillinen naisporukkaa joilta mie het´sillään kysymään aloin että ovatko nuotiolle tulossa? `Ovathan he´; vastaukseksi sain. Niinpäs miun ei sitten tarvinnutkaan jäädä sinne vahtimaan sen tuleni täysin sammumista vaan pystyin jättämään koko sen "kunnian" heille heidän siinä ensin omat makkaransa kärvistettyään.

   Mietin kotiain ajaessain, ja jo mettässä maroja poimiessain, että mihkäs mie marjain nämä sit laitankaan kun eihän miulle ittellein mitään pakkaseeni mahdu? `Josko tyttärellein miun... heijän pakkaseen mahtus?´ Näinpäs mie en sitten karauttanutkaan kotiain vaan painelin samointein ohitsein ja tyttärein tykö.
Niinhän siin sit lopulta kävikin että mie tein heijän kera vuokrasopimuksen! Sain vuokrattua heiltä 4:llä litralla puolukoita tulevaksi talveksi, koko talven ylitse siis, sellaisen kätsän, pienen "boxin". Sellaisen pimiän, aikaslailla kylymän, holotnan kolon. Paikan josa voin kävästä ain kun tulee tarvista, ain kun tuntuvi et eivät omat rahkehet riitä... 
   Eikäs täsä vuokrauksessa mennä kaikkiaan ku noin 10tuntia! Huh, huh! 4:llä litralla 10:lle litralle paikka talveksi. Kotoa lähdöstä siihen et marjat ovat  pakkasessa ja mie takas omassa kotona.
Mut nytpäs on tuleva talvi turvattu puolukoihin osalta. Hyvä.