Sunikari.
"Me rantarosvot."
"Camping."
Isokoskelot rannan sannalla.
Kala/venesataman suu.
"Lälly-varpikkaat".
"Merirosvo nro.1."
"Äiti."
"Tukkimies."
Sunikarin aallonmurtaja:
Sunikarin ISOmmalla puolella uimassa ja oleilemassa; yllä ja alla.
Pöllä.
"Sydän puoli säätä vasten."
Pihilaja-vanhus iellehen hyvin voi.
Pöllännokan ja Sauvolanperän välissä.
Siellä josain "ulapalla" käyskennellen ja NAUTTIEN tästä mahdollisuudesta kun voine taasen tassutella näin vapaasti meren "keskellä" sen syvyyden mitenkään sitä estelemäti suuremmalti! Tosin tällä kertaa ei kyl olisi päässyt tään lahdekkeen suun poikki tassuttelemalla kuten keväisellä ( kuukausi sitten ) tekemälläin reissullain tänne, muttas aikas hyvin nyt kuitenkin.
Täällä näin, valokuvienikin sen todistain, käyskentelin pitkin-poikin pituuksiaan, etsien särkkiä sieltä-täältä ja kuljeskelin sit niitä myöten. Sekä pienet piipertäjäiset, nuo mukanain olevaiset mukelot, sitten miun perässä enempi vähempi kukakin heistä...
Ristiaallokkua erään tällaisen särkän nokalla; Kuivasärkkä edessä päin.
"Merirosvo nro.2."
Sisilisko, Sisisikso...
---------------------------------------------------------
Iltapäivän puolla kunne aikamme varattu tuli, oli vuorossa Marjaniemen majakan "valloitus".
Tuonne kavuttiin; 110porrasaskelmaa ja se ettäs sinne mm. mie ja yssi mukanain olevista mukeloista, uskalsimma kavuta oli vain ja ainoastaan sen ansiota, ettäs oli näin suljetut portahat ylösasti:
Jos olisi ollut avoimet portaat siten et askelmien välistä tahi reunoilta olisi nähnyt alleen kulkiessamme, niin en olisi lähtenyt kapuamaan, kuten ei kyseinen mukelokaan, sillä omaamme aikas hyvän korkianpaikankammon...
Mikäs oli nuita askelmia pitkin tallustellessa aivan ylös asti ja hivenen sen "ylikin" tänne aina valotasanteelle asti.
Komiat oli maisemat tuolla, komia oli ilma. Jussiksi mitä para´hultain!
Majakkapiha.
Marjaniemen uintirantaa.
Marjaniemen satama/venesatama aluetta.
Ja viellä Kalahalli ja sen rannan mökkikylää.
Itse majakan valo-"tuikku".
Tästä majakasta pakisin taanoisen reissuin yhteydessä jotenka en nyt täsä sen kummemmin ala siitä mitään nyt kertoilemaan.
Totean vaine, ettäs täsä ne nyt sitten ovat, sen tuon majakan valon lähde ja sen valolähtehen spektrilasit heijastavaiset.
Paluu matkallamme jo alas päin sataman puoleisen akkunan näkyvyyttä.
Kyl kandee lähtee. Olipas kivaa ja ihanaa.
perjantai, 25. kesäkuu 2021
Kommentit