Älä tee niin kuin minä sanon - tee niin kuin mummo sanoo. ( Tässä sanonnassani mummolla tarkoitan kylläkin myös itseäni! )

   Ostelin tässä taanoin pojalleni hänen elämänsä ihka ensimmäisen pölynimurin. Itsekseni olen haaveillut että kunneka aika jättää omasta imuristani niin josko jo siirtyisin uuteen aikakauteen minäkin - ostaisin sellaisen hienon, fiinin ja kait tällaiselle allergikolle sopivamman, pölypussittoman vempaimen. Kalliitahan nuo ovat mutta jospa se olis sitten sen väärti kun eihän siihen tarvii sitten olla alvariinsa aina uutta ja uutta pölypussia ostelemassa. Siis ei laisinkaan koska sen ideahan on olla pussiton, ja pölyt pukataan johkin läjään, jne...

No, sepä siitä... Olen imuroinut entiselläni ihan hyvilläni. Pölyt ja roskat lähtee. Sehän se on kait pääasia? Näin jälkikäteen muistan kun vasta ostin siihen uuden pölypussin. Tai oikeesti useammankin kun aina pruukkaan ostella kerralla säilöön useamman jottei sitten joskus jää pussittomuudesta riippuu imurointi-into! Ei kyllä ole vielä tapahtunut sellaista mutta kertahan se olisi ensimmäinenkin...

Kun ostin pojalleni tämän imurin, nosti omasta, uudesta, imurista unelmointi taasen päätänsä ajatusteni pintaan. Mitä jos miullei...? Samalla imuroidessani olen mielessäni haukkunut ja mananut nykyistäni tyyliin onpa kenho. `Johto kyllä kelautuu sisälle mutta toi johdon pää ( töpseli/johto ) on kyllä viritelty perinteisillä teippi-kieroksilla jo tarpeeksi monta kertaa ylt´ ympäriinsä. Varmaan se kohta katkii...´ `Voi kun on laminaattisuulake jo kenho: sen harvat harjashaivenet harvenevat kerta kerran jälkeen. Ja kun tahtoo olla etten niitä puhtahiksi saa vaik kuinka koetan imuroida joka käytön jälkeen nekin.´ `Ja sitten tämä IMUTEHO! Se se vasta kauhia onkin! Tai siis se se vasta kauhiaa onkin - kun sitä ei oo ollenkaan!´ `Tehonkin olen vääntänyt nupista kaakkoon eli kaikkein isoimmalle ja silti tuntuu että ei toimi. Ei pelitä. On kuin turhaa työtä tekis...´

   Toissa kerralla imuroidessani tuli murhe uusi. Marisin tyttärelleni joka oli silloin luonani kylässä käymässä että kuunteleppa kuin tämä imuri horisee. Mitä ääntä se pitää? Ompa kumma... kun heulautan tästä imuletkusta himpun suuntaan tai toiseen niin silloin se ääni häviää...

19.7.2010.%20Anninan%20muutto.%20%281%29

   Tänään oli sitten viimeinen kerta kun tartuin imurini johtoihin ja varsiin kiinni. Innolla suurella - tietty? Mutta kun roskat ja pölyt oli joka tapauksessa saatava lattioilta pois... Joko sillä imurilla tai sitten vaihtoehtoisesti vanhemmalla konstilla: harjalla ja rikkakihvelillä. Kumman valitsin? - Imurin tietty. Kaikesta huolimatta. Kaikista näistä sen "puutteista" huolimatta.

Imuroin ihan sujuvasti. Puhdasta tulee. Huone, toinenkin... murina vain käy imurini syövereistä. Heilautan imuletkua, ääni vaimenee. Tovi menee, toinenkin... "En ala, taas se murisee." " Jo on kumma." Laskeudun polvilleni, kohtaan imurini kasvoista kasvoihin. Kopasen imurin kuvetta - voi kun sinä olet kuuma. Ajatuksissani siintää uusi, uljas imuri... eihän tästä entisestä ole enää mihkään!

Kuin ihmeekseni ajattelen että kun olisi vielä huone jos toinen, puhumattakaan siitä kolmannesta, imuroimatta niin jokin tolkku tähän aparaattiin on kuitenkin heti-mite saatava. Halusimpa minä sitä tai en. Halusipa imurini tehdä yhteistyötä kanssani, tai ei. Alan tutkailla imuriani. Kopasen kuvetta - kuuma on edellen. Poistan imuletkun paikoiltaan, työnnän sormeni kuin puolivahingossa imuletkun aukosta sisään pölypussiin....

   Voi kauhistus! Voi kauhistuksen kanahäkki! Mitä sormeni kohtaavatkaan? Aivan heti siinä aukon alussa? ( Alussa nimen omaan kun ei siitä sisälle asti läpi pääse! ) Tämän huonon, vanhan, jo aikoja nähneen imurini sisälle on mennyt - ROSKIA! Ja ei mitä tahaansa roskia. Siellä on roskia jotka ovat ahtaneet sen imurin pussin niin täyteen että se muistuttaa jo ennemmin tiinettä possua kuin suu ammollansa ruokaansa odottavaa nälkästä possua! Eli se on roskaa ja pölyä täynnä.

Painasen imuristani virran pois päältä, avaan sen luukun apposen auki ja tutkailen tilannetta. Täynnä se on. Ja kuin täynnä se on! Empä ole konsa kuunansa nähnyt mitään moista! Tämähän on TÄYNNÄ siis ihan sanan mukaisesti. "Otanpa sen tästä pois ja laittelen uuden tilalle. Samalla vaihdan moottorinsuodattimenkin - senhän vaihdan aina pussia vaihtaissain. " Kopasen pussiin kiinni... "No, mikä on? Eikö se lähde?" Tämä täyteläinen, tiiviisti pakattu imurini pölypussi oli nyt sen verran tiiviisti tiineenä että teinpä sen irrottamiseksi imurini uumenista loppuin lopuksi valahtelematta varmaan vartin töitä!

   Pussin viimeinkin irrottua imurini syövereistä irti laitoin uuden tilalle, ja sen suodattimenkin siinä jossain välissä. Siirsin tiineen possu-poloisen "ulkoruokintaan" ulkoroskikseeni. Kopasin imurini kuvetta varmuuden vuoksi uudemman kerran. "En uskalla jatkaa tätä hommaa jos se ei ole jäähtynyt edes vähäsen..." Olihan se jäähtynyt. Joten aloitinpa tämän episodin jälkeen sujuvasti ja rivakasti huushollini puhdistuksen jatkamisen.

   Mitä korvani kuulivatkaan, mitä käteni tunsivatkaan? Tiedätkö sinä?

   Totesin siinä heti imurointini alussa itselleni että muistankohan minä sittenkään sen pölypussin ostamisen ja samalla uuden pussin vaihtamisen imurini syövereihin niin hyvin kuin väitän?  Sillä heti ensimmäisellä neliösentillä missä vedin ja työnsin ( nimenomaan nyt vedin ja työnsin - eikä kuten ennen pussin vaihtoa; heiluttelin nuin-vain suuleketta keposasti suuntaan ja toiseen ) imurini suulaketta, totesin että tämähän toimii! Imu on mahtava, tuntuu oikein käsissä asti! Ja mikä ääni! Ääni on yhtä kauhian kova kuin imukin! Tajusin sillä siunatulla sekunnilla että kaikki nämä imurini kanssa kokemani murheet ja ryynit olivatkin vain täyttymässä olleen ( tai siis jo täpötäyden ) pölypussin aikaan saannoksia. Kaikki nämä ongelmani johtuivatkin siitä. Kaikki turhautumiseni, kaikki imurini haukkumiset, ja sen uuden uljaan unelmoimiset.

   Mitäpä suotta minä uuden perään hingun kun minulla on tälläinen IKI-VANHA, LUOTETTAVA, USKOLLINEN, TOIMIVA, HYVÄ, KEPEÄ, KETTERÄ, KÄTEVÄ, SOPIVAN PIENI JA SUTJAKKA, HUIPPU HIENO, oma imuri! Ei tämä tästä vaihtamalla voi paremmaksi tulla! Kunhan muistan tästä lähtien uusien pölypussien ostamisen lisäksi myös VAIHTAA  possuuni uudet pölypussit aina ennen niiden täyttymistä... (Nyt oli muuten elämäni eka kerta kun tapahtui toisin <- kirjoittajan itsepuolustusta. )

   Tämän opettavaisen tarinani jälkeen kysyn sinulta armas lukiani mainostajan sanoin: "Tiedätkö miten saat entisestä imuristasi halvalla uuden imurin? "